Jos alkaisin kaljuuntua

karvojen määrällä ei ole väliä, sama ihana ihminen siinä on.

Ei haittaisi. Rakastuin sisimpään ja vaikka pakettikin on miellyttävä, niin se luonne ratkaisee.

Tottakai. En minä hiuksiin ihastunut vaan häneen. Ihmiseen, lempeään luonteeseen.

Vaan.

Ollaan nyt rehellisiä. Onhan se tukka komea eikä siitä haluais luopua. Ois kivempi hiuksia silittää kuin kaljua. Mut jos pysyt yhtä ihanana kuin ennenkin, siihen tottuisi jos kaljuuntuisit. Se vois olla miehelle kovempi paikka.

Parempi rehellinen kalju kuin peitelty lisäkkeellä kalju.

eikös se kaljuuntuminen mene geeneissä.

Mä tykkään kaljusta.

Ehdottomasti pitäisin :)

Tottakai rakas.

Enpä tiijä. Ehkä vaihtaisin nuorempaan.

Pitäisin toki, en tosin niin paljoa.

Eihän se poslaripää nyt paha juttu ole. Pipo päähän vaan pakkasella. Kulli se on tärkein ruumiinosa.

Luonne on tärkeämpi ja se ratkaisi tämänkin jutun.

Antaisin siihen kaljuun kohtaan kunnon suukon.

Jos olis toisinpäin, niin tykkäisitkö sinä?

Yöllä silittäisin unissani kaljuasi ja käskisin ottaa pyllyn pois tyynyltä.

Sulla on kyllä ihanat hiukset, pitkät ja tuulen tuivertamat. Mutta en usko, että ihanuutesi on hiuksissasi. Olen kyllä miettinytkin, että miltä näyttäisit lyhyemmillä hiuksilla.

Ihan sama vaikkei olisi yhtään karvaa päässä, tai vaikka lihoisit tai mitä tahansa, se olet sinä ihana mies silti yhtä rakas...

Joo jos sää pidät musta, vaikka hampaat lähtee.

Ihan sama eli ei todellakaan haittaisi! Ei se mies siitä kuitenkaan muutu!

Tottakai tykkäisin tai tykkään! Huomasithan sen että tykkään!