Paikallisten tietämättömien ja svekojen toimesta julkaistiin vuonna 1978 kirja Kustaa oli kunnon mies. Kusta III (nimi ei kaipaa kahta aata) ei ollut kunnon mies, ei etenkään Suomelle eikä suomalaisille, vaikka hän ohimennen sutaisi nimensä kaupunkimme peruskirjaan.
Tampere olisi lähinnä Kaskinen ilman keisarillista vapaakaupunkiutta ja Keisarin tuomaa Finlaysonia sekä muita, tai ilman Keisarin omasta kukkarostaan lahjoittamaa kellotapulia.
Siksi Aleksanteri I hyvinkin ansaitsisi jonkun muiston, muistomerkin tai pikkukirjan.
Mutta Kusta III ja kuristava Ruotsin aika ei vuoden 1978 kirjaa olisi ansainnut.
Nykyruotsissa tunnetaan ja tunnustetaan Kusta III:n kelvottomuus ja silloisen pohjattoman lahjonnan vahingollisuus valtakunnalle. Olihan Hattujen enemmistö valmis antamaan Suomenkin Venäjälle riittäviä lahjuksia vastaan.
Ruotsalaisten asennetta kuvaa Kusta III:n kamariherran, Vapaaherra Gustaf Johan Ehrensvärdin julkaisemat lausunnot kuninkaan laitettua nimensä Tampereen ja Kuopion peruskirjaan:
"Finland inte borde tillåtas uppblomstra, dels därför att det skulle innebära konkurrens med Sverige, och dels därför att mer utvecklat Finland skulle uppväcka Rysslands rovlystnad och tvinga Sverige till dyra försvarsanstalter och kanske krig."
Tätähän Ruotsin aika oli. Suomalaiset olivat vain tykinruokaa ja veroilla kuristettuja Finntamppeja Ruotsin saatua ryövättyä lihavia saksalaisalueita ja Tanskalta Skoonen.
Jotta viimeinenkin ruotsromantikko heräisi todellisuuteen, kehotan lukemaan Allan Sandströmin Officerarna som fick nog (Liber, 1996) ja muuta uudempaa Ruotsin historiankirjoitusta.
Tampere olisi lähinnä Kaskinen ilman keisarillista vapaakaupunkiutta ja Keisarin tuomaa Finlaysonia sekä muita, tai ilman Keisarin omasta kukkarostaan lahjoittamaa kellotapulia.
Siksi Aleksanteri I hyvinkin ansaitsisi jonkun muiston, muistomerkin tai pikkukirjan.
Mutta Kusta III ja kuristava Ruotsin aika ei vuoden 1978 kirjaa olisi ansainnut.
Nykyruotsissa tunnetaan ja tunnustetaan Kusta III:n kelvottomuus ja silloisen pohjattoman lahjonnan vahingollisuus valtakunnalle. Olihan Hattujen enemmistö valmis antamaan Suomenkin Venäjälle riittäviä lahjuksia vastaan.
Ruotsalaisten asennetta kuvaa Kusta III:n kamariherran, Vapaaherra Gustaf Johan Ehrensvärdin julkaisemat lausunnot kuninkaan laitettua nimensä Tampereen ja Kuopion peruskirjaan:
"Finland inte borde tillåtas uppblomstra, dels därför att det skulle innebära konkurrens med Sverige, och dels därför att mer utvecklat Finland skulle uppväcka Rysslands rovlystnad och tvinga Sverige till dyra försvarsanstalter och kanske krig."
Tätähän Ruotsin aika oli. Suomalaiset olivat vain tykinruokaa ja veroilla kuristettuja Finntamppeja Ruotsin saatua ryövättyä lihavia saksalaisalueita ja Tanskalta Skoonen.
Jotta viimeinenkin ruotsromantikko heräisi todellisuuteen, kehotan lukemaan Allan Sandströmin Officerarna som fick nog (Liber, 1996) ja muuta uudempaa Ruotsin historiankirjoitusta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.