Kovasti niin lestadiolaiset kuin monet muutkin pelottelevat Helvetillä
Sen vuoksi olisikin mielenkiintoista kuulla, millaisia TODISTEITA teillä on siitä, että kyseinen paikka on olemassa?
Entä mahdatteko olla tietoisia siitä, että ihmisten käsitykset paikasta perustuvat pitkälti Dante Alighierin näkemyksiin?
Sen vuoksi olisikin mielenkiintoista kuulla, millaisia TODISTEITA teillä on siitä, että kyseinen paikka on olemassa?
Entä mahdatteko olla tietoisia siitä, että ihmisten käsitykset paikasta perustuvat pitkälti Dante Alighierin näkemyksiin?
Vastaukset 59
Vanhimmat
Ei tarvitse muuta kuin katsella tätä maailmaa,niin tietää varmasti, että helvetti on olemassa.
Ja pah.
Maailma oli menneinä aikoina paljon julmempi ja pahempi paikka monin tavoin.
Realisti vaikuttaa aika yksinkertaiselta tapaukselta. Elät helvetissä. Kertoisitko minulle millaista siellä helvetissä on? Onko kuuma?
Tuoko oli parasta, mihin kykenit. Tekstisi vaikuttaa kertakaikkisen briljantilta! Niin sitä pitää...
Olen tällä hetkellä lomalla Itä-Suomessa ja olosuhteet eivät järin kuumat ole. Laitanko linkin säätietoihin vai löydätkö ihan itse?
Niin sinä luulet. Jos sinä voit niin mahdottoman hyvin, niin miksi sinä sitten kyselet helvetin olemassaolosta?
Niin MITÄ minä nyt luulen?
Onko mieleesi tullut ajatusta, että minua oikeasti kiinnostaisi kuulla sitä, onko uskovaisilla näkemyksilleen perusteluja vanhojen tuttujen kliseiden lisäksi? Hetikö tässä voi jotenkin pahoin, jos haluaa hieman koetella ihmisten näkemyksien taustoja?
Oletko kuullut, että täällä voi ihan keskustellakin? Ever heard?
Minähän keskustelen sinun kanssasi. En ehkä sillä tavalla kuin sinä haluat, mutta kuitenkin keskustelen. Sinä löydät helvetti-oppiin liittyvää kirjallisuutta. Sitä kautta voit löytää erilaisia vastauksia kysymykseesi. Laita vaikka googleen hakusanaksi helvetti tai paholainen, sitä kautta löydät aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja voit monipuolisesti tutustua helvetin historiaan. Lue mahdollisimman laaja-alaisesti aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Älä vain yhden tai kahden "koulukunnan". :) Nämä sinulle vain pienenä vinkkinä kun kerran olet niin kiinnostunut helvetistä ilmiönä.
No sehän on hyvä' jos keskustelet. En ehdi tätä iloa enää kauan harrastaa, mutta ehkä nyt vielä tämä kommentti.
Et ensiksikään millään lailla vastannut avaukseeni. Minulla ei ole mitään ongelmia löytää netistä tietoa Helvetistä. Suurin osa ihmisistä osaa kyllä googlettaa ja minäkin kuulun siihen iloiseen joukkoon.
Se ei ollut kuitenkaan ideani, että minun pitäisi sitä tietoa lähteä etsimään. Jos OIKEIN tarkkaan ja hitaasti luet avaukseni, se selvinnee Sinulle. Sen sijaan, halusin kuulla uskovaisten ihmisten ajatuksia siitä, mihin HE nojaavat juttunsa, kun Helvettiin viittaavat. Millä HE juttunsa todistavat?
Lisäksi, rohkenen epäillä, että hyvin harva vakaumuksellinen kristittykään on tietoinen siitä, miten pitkälti kristinuskon Helvetti-käsite perustuu Danten ideoihin. Oletko SINÄ perehtynyt aiheeseen?
Se on kovasti suhteellista, onko Helvetin olemassaolon suhteen kovin monia eri koulukuntia. Se joko on olemassa tai sitten ei ole. Muu on saivartelua. Uskovaisille käsite on ollut ja yhä edelleenkin on oiva väline kristittyjen kurissapidossa. Mitä fanaattisempi ryhmittymä kyseessä on, sen enemmän Helvetistä tietenkin puhutaan. Näyttää siltä, että joillekin ryhmittymille pelottelu on itse asiassa ollut tärkeämpää ja olennaisempi osa uskoa kuin mikään muu. Valitettavasti tulikiven katkuiset saarnat ovat osalle fundamentalistisimpia ryhmittymiä arkipäivää yhä edelleenkin.
Menolipun sinne kuumaan paikkaan tuntuu saavan äärimmäisen helposti, jos vaikkapa lestadiolaisiin puhujiin on uskominen.
En kannusta sinua lukemaan netistä tietoa, vaan etsimään tieteelllistä ja validia kirjallisuutta
Olen tutustunut aiheeseen riittämiin ja en ole täällä sitä varten. Koeta nyt ymmärtää.
Kysymys on siitä, kykenevätkö täällä (ehkä) paikalla olevat uskovaiset perustelemaan OMIA näkemyksiään Helvetistä ylipäätään ottaen mitenkään. Oletukseni on, että esim. lestadiolaisista hyvin harva edes on perehtynyt aiheeseen muutoin kuin liikkeensä virallisen opetuksen mukaan. Saman uskon pätevän myös moniin muihin liikkeisiin ja uskoviin. Uskovaisia ei oikeastaan edes rohkaista etsimään puolueetonta tietoa. On uskottava LAPSEN LAILLA... Oletko kuullut?
Minulla ei siis ole tarvetta tutkia kirjallisuutta, koska se ei ollut avaukseni ideana. Understand?
Olen lukenut jotain helvetti-opin muotoutumisesta. Mikä sinua siinä helvetissä mietityttää eniten? Onko se se "peloittelu" vai mikä?
Luehan avaukseni taas kerran.
Minua ei mietitytä Helvetissä yhtään mikään. Minua mietityttää se, miten ihmeessä joku nykyihminen yhä edelleenkin suostuu ottamaan aiheeseen liittyvät väitteet vakavasti.
Se on selvää, että täällä ei oikeaa keskustelua aiheen tiimoilta synny. Tulipahan nyt tuokin avaus tehtyä. Minun jaaritteluni loppuu tältä erää tähän. Lähden ajelemaan kohti kotia.
Uskotko, että taivas on olemassa? Yhtälailla vähän meillä on fyysisiä kokemuksia molemmista paikoista. Mihin tarvitaan uskoa, jos tiedetään kaikki asiat. Kukaan ei tiettävästi ole lähetellyt kirjeitä ko paikoista, että millaista siellä on ja todistaneet fyysisesti ko paikkojen olemassaolosta.
"Uskovainen" sanakin jo kertoo paljon. Ei "näkeväinen", eikä "kokevainen", vaan "uskovainen". Raamatun kirjoituksiin uskova.
En ole aivan kärryillä, että mitä haet tällä keskustelulla, jos kerran olet lukenut aiheesta paljon.
Sinä kysyt, että miksi joku uskoo johonkin asiaan johon sinä et usko. Keskustelu on aika hedelmätöntä. Jotkut perustelee asiansa uskolla, toinen tiedolla, jne.
Realisti: Uskoa pystyy järkeilemään tiettyyn määrään asti. Samalla tavalla sinä pystyt järkeilemään tietoa tiettyyn määrään asti kunnes sinä huomaatkin että hetkinen tämä onkin tieto onkin uskomus! ;) Turvallista ajomatkaa sinulle auringon paisteessa :)
No niin. Palataanpas nyt tähän aiheeseen.
"Samalla tavalla sinä pystyt järkeilemään tietoa tiettyyn määrään asti kunnes sinä huomaatkin että hetkinen tämä onkin tieto onkin uskomus! ;)"
Väitteesi pätee vain tietyissä rajoissa. On olemassa koko joukko kiistattomia faktoja vaikkapa luonnontieteiden puolella ja ne eivät muutu. On tuttua uskovaisten retoriikkaa lähteä hämärtämään tieteen ja uskon rajoja samoin kuin Sinä teet. Olisi pikemminkin äärimmäisen outoa, jos lisääntyvä tieto ei muuttaisi mitään, vai mitä?
Me näemme uskonnoissakin evoluutiota. Konkreettisista jumaluuksista on siirrytty olentoihin, jotka ovat olemassa vain henkisellä puolella. On myöskin todella lapsellista väittää, että uskonnot ja uskominen eivät itsessäänkin muuttuisi. Meidän tapamme suhtautua uskontoihin on varmasti toisenlainen kuin muinaisten ihmisten, jotka selittivät periaatteessa kaiken uskontojen kautta.
Kylmää faktaa on se, että jo nykytieto periaatteessa kiistatta osoittaa uskonnot vain kuvitelmaksi ja mielikuvituksen tuotteiksi. Siitä huolimatta meillä on maailmassa ja Suomessakin koko joukko ihmisiä, jotka yksinkertaisesti vain kieltäytyvät hyväksymästä tosiasioita. Uskonnollisen ihmisen maailmankuvaan sopimattomat asiat vain kielletään erilaisin strategioin. Todella moni ihminen ei edes halua kuulla mitään sellaista, mikä ei sopisi omiin uskomuksiin. Mieluummin uskotaan saarnamiesten, puhujien ja muiden höpinöihin kuin tosiasioihin. Yhteisön paine on kiistaton. Esimerkiksi helluntailaisten haihattelut ihmeparanemisten, kielilläpuhumisten jne. ympärillä ovat mainio esimerkki: ilmiöitä on tutkittu ja tulokset ovat selkeitä, mutta siltikään tosiasiat eivät uppoa joihinkin.
Esim. kristinuskon kehityskulku on melkoisen selkeää. Se, miten Jeesuksen ympärille tietoisesti rakennettiin kultti, on nähtävissä. Samoin, selvästi näkyy, miten TÄYSIN TIETOISESTI Raamattu koottiin teksteistä, jotka sopivat yhteen. On lapsellista väittää, että inhimillinen mieli ei olisi noita valintoja tehnyt. Paavalin MIELIPITEET ovat muuttuneet suoraksi Jumalan sanaksi. Kukaan ei halua pohtia sitä, olisivatko hänen omat elämänkokemuksensa vaikuttaneet mihinkään hänen mielipiteeseensä? Lähes Jumalako Paavalikin oli?
Jos nyt vielä lopuksi jotakin Helvetistä. Kristinusko on kehittynyt juutalaisuudesta, se on kiistatonta. Vanhimmissa juutalaisten teksteissä ei puhuta Helvetistä yhtään mitään! Siinäkin näemme taas uskonnon kehittymisen!
Lestadiolaistenkin idea siitä, että he edustaisivat jotakin mystistä "oikeiden uskovien" joukkoa on absoluuttisen mieletön. Hyvin sopii myös sana "lapsellinen". Siinä vaiheessa mennään sitten ihmeen puolelle. jos joku nuo väittämät ihan oikeasti uskoo.
Ihmeellisen paljon ennätät aamun ratoksi helvettiä pohdiskella. Jakautuuko päiväsi niin, että olet aamulla rohkean tietäväinen ja illalla epäileväinen?Kyselet täällä ihmisiltä helvetistä, sen jälkeen alat tuoda tutkimusten, mielestäsi musertavaa totuutta.
Tiedät itsekin että näissä asioissa lakataan puhumasta uskosta vasta silloin, kun tieto on. Tietoa ei ole, on vain päätelmiä. Hengen maailma on todellisuutta ja se on koettava, ja siksi on oltava sisällä, muutoin olet ulkona.
Lisään vielä elävän elämän reaaliteetteja. Jokainen ihminen elää arkea itsensä kanssa, sitä kautta kohtaa itselle mukavia mutta myös vähemmän mukavia asioita. Uskon realisoituminen tapahtuu usein arjen yllättävien haasteiden edessä. Järki ja olemassa oleva tieto ei kykene palvelemaan tilanteessa, jossa ihminen kokonaispersoonana on. Olemme paljon muutakin kuin rationaalisia olentoja.
Uskon ulottuvuus alkaa siitä, mihin selitykset loppuvat. Ihminen voi olla tilanteessa, jossa häntä ei voi kukaan toinen ihminen auttaa. Tällaista tilannetta kutsutaan "kaivokokemukseksi", vain ylhäältä tulee valoa. Jumalalla ei ole mitään asiaa sellaisen ihmisen kanssa, joka haastaa häntä älylliseen mittelöön tai pohtii Hänen olemustaan.
Uskon syntyminen edellyttää, jossain vaiheessa avun tarpeen myöntämistä, jolloin Jumala ilmaisee itsensä, Raamatun Sanan mukaan. Tästä, itseä suuremman kohtaamisesta syntyy usein sellaista, josta ulkopuolinen voi vain todeta, että siitä tuli nyt sitten "hihhuli".
Sellaista Einsteinia ei maan päällä ole kävellyt, eikä kävele, joka vakuuttaisi järjellisesti henkilön, jolla on tuoreessa muistissa Jumalan kohtaaminen. Kohtaamisessa on avautunut hengellinen maailma, jossa inhimillisesti hyvinkin vähäisillä eväillä varustettu henkilö näkee ja "Einsteinit"ovat sokeita.
Kyse on siitä, onko se "Jumalan kohtaaminen" tapahtunut muualla kuin ihmisen omissa mielikuvissa - onko se siis objektiivisesti totta vaiko ei.
Kummallista on se, että näitä "Jumalan/Jeesuksen kohtaamisia" ei tapahdu kuin vain kristinuskosta kuulleille, vai mitä olet mieltä? Kukaan ei siis itsekseen uskoon tule, vaan siihen tarvitaan ulkopuolelta tulevaa panostusta; siis vaikkapa helluntailaisten tyyliin muiden uskovien esikuvia kaatuiluista, kielilläpuhumisista jne. Voitaisiin oikeastaan sanoa, että muiden merkitys uskon synnyssä on olennainen. Kummallista siis on se, että KAIKKIVALTIAS Jumala kuitenkin toimii vain ja ainoastaan ihmisten kautta?
Noh, ihan KAIKELLEHAN uskovaiset luonnollisesti keksivät selityksen. Meillä ei ole ainakaan toistaiseksi vielä käytössämme aikakonetta, jolla voisimme palata riittävän kauas selvittääksemme kiistattomat tosiasiat kristinuskon taustalta. Näin ollen, mitä tahansa voi väittää ja aina löytyy ihmisiä, joille uskominen itsessään on niin tärkeää, että on loppujen lopuksi merkityksetöntä, ovatko taustat uskon suhteen mitenkään todennettavissa vaiko eivät. Uskoa TÄYTYY, koska koko maailmankuva on rakennettu tiettyjen palikoiden päälle ja jos niitä palikoita alkaa heiluttaa, koko korttitalo romahtaa.
Ihminen ei todellakaan toimi rationaalisesti läheskään aina, mutta se on sitten eri asia, onko siitä huolimatta VÄLTTÄMÄTÖNTÄ rakentaa maailmankuva siten, että faktoja kieltäytyy näkemästä. On tyypillistä uskovaisten klisettä julistaa, miten ihminen vain uskossa olemalla voi ymmärtää uskoa. Totta kai niin väitetään, mutta älyllisesti epärehellistä se on. On ymmärrettävää, että niin väitetään. Raamatun taustalla olevia tekstejä kirjoittaneet ihmiset olivat nerokkaita leimatessaan järjen tavallaan viholliseksi. Kaiken kritiikin voi leimata vain uskosta osattomien kitinäksi ja uskovaisten onnellisen ryhmän ulkopuolisten tietämättömyydeksi. Very clever indeed!
Kun ihminen on uskossa, hän on ryhmästä riippuen kiinni tietyssä toimintakulttuurissa niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. Vaikkapa lestadiolaiset ja Jehovan Todistajat ovat tyyppiesimerkkejä tästä. Ryhmään kuuluminen on osa identiteettiä. Se määrittää elämäntapaa, valintoja, harrastuksia, ystäväpiiriä, jopa ammattivalintaakin. Jos uskoon taas on ajautunut vaikkapa vaikeuksien kautta, koko uskon ulkopuolinen maailma voi näyttää vaaralliselta ja ongelmalliselta. Sitä näkemystä myös useissa ryhmissä tuetaan aktiivisesti! Me vs muut! Se HELVETTI uhkaa, mikäli uskot toisin kuin ME! Kyse on oikeasti siitä, että MUUT IHMISET ovat yksilölle määritelleet sen, että hän TARVITSEE uskoa. Eri syistä tämä idea on uponnut tuoreen uskovaisen päähän, tai hän on samaa TOTUUTTA jo lapsesta saakka kuullut...
Tiedän, olemme sivussa asiasta. Helvetti on koko tässä jutussa lopulta vain pieni sivujuonne.
"Kummallista on se, että näitä "Jumalan/Jeesuksen kohtaamisia" ei tapahdu kuin vain kristinuskosta kuulleille, vai mitä olet mieltä? Kukaan ei siis itsekseen uskoon tule"
Raamatussa kehotetaan julistamaan evankeliumia kaikkeen maailmaan. Lähes kaikkialla Ilosanomaa Jeesuksesta on julistettu. Median aikakaudella esimerkiksi muslimimaihin on säännöllisesti tehty kristillistä radiotyötä. Työ on kantanut paljon hedelmää ja kantaa yhäkin.
Moni muslimi on radionsa äärellä rukoillut Jumalaa ja kokenut hengellisen heräämisen. Tällaista on tapahtunut vaikka kuinka paljon. Kyllä, ihmisen tulee kuulla Jumalan Sanaa, siksi on lähetystehtävä annettu. Sitä joutuukin ulkopuolinen kysymään, millaista manipulointia harrastetaan kun muslimi tulee uskoon ja näin tehdessään asettaa hengenvaaraan itsensä ja perheensä. BTW Islamin helvetistä on joillakin, katumisen jälkeen mahdollista päästä pois helvetistä( järjellisesti siis huono kauppa).
"Raamatun taustalla olevia tekstejä kirjoittaneet ihmiset olivat nerokkaita leimatessaan järjen tavallaan viholliseksi. Kaiken kritiikin voi leimata vain uskosta osattomien kitinäksi ja uskovaisten onnellisen ryhmän ulkopuolisten tietämättömyydeksi. Very clever indeed!"
Voit tulkita näin jos haluat. Lähdekirja, tässä tapauksessa Raamattu, ilmoittaa Jeesuksen sanomana, että Jumala on hyväksi nähnyt ilmoittaa nämä asiat lapsenmielisille ja salannut ne viisailta ja ymmärtäväisiltä. Hengen maailman näkeminen ei edellytä korkeaa älykkyysosamäärää, vaan vilpitöntä mieltä. Tämä edustaa heikoimmankin lenkin huomioonottamista, ei pudottamista.
"Me vs muut! Se HELVETTI uhkaa, mikäli uskot toisin kuin ME! Kyse on oikeasti siitä, että MUUT IHMISET ovat yksilölle määritelleet sen, että hän TARVITSEE uskoa. Eri syistä tämä idea on uponnut tuoreen uskovaisen päähän, tai hän on samaa TOTUUTTA jo lapsesta saakka kuullut..."
Nyt puhut hengellisistä yhteisöistä, joita on monenlaisia. Raamatussa Paavali kirjoittaa eri seurakunnille, opettaen miten niistä tulisi sellaisia yhteisöjä, joissa vallitsisi rakkaus ja huolenpito. Ihminen on ihminen tultuaan uskoonkin ja esimerkiksi valtapyrkimykset saattavat näkyä seurakunnassa hajottavasti.
Aika ajoin on palattava peruskysymyksen äärelle, miksi olemme yhdessä ja mikä meitä tulisi yhdistää? Vastaus on usko Kristukseen, ja silloin se tarkoittaa anteeksiantamista, puolin ja toisin. Jos seurakunnassa vaikuttaa Jumalan Rakkaus, sen huomaa jokainen siellä kävijäkin.
Kiteytettynä Raamatun rakkauden määritelmä 1Kor 13 on seurakunnan ja kaikkien uskovaisten lain täyttymys. Kaikkialta, mistä tämä puuttuu on kysymyksessä silkka ihmisten höpötys.
"Moni muslimi" on jo valmiiksikin ympäristössä, jossa uskonto on paljon suuremmassa roolissa kuin meidän maallistuneessa yhteiskunnassamme. Tästä seuraa se, että reaktiot uskonnon suhteen ovat voimakkaampia kuin meillä. Tekstilläni tarkoitin lähinnä sitä, että kukaan ei tule uskoon yksin, pelkän Jumalan avulla vaikkapa keskellä sademetsää niin, ettei ikinä ole kuullut kristinuskosta. Islam radikaaleimmillaan - ja joskus maltillisemminkin suhtautuvien keskuudessa - on tyyppiesimerkki siitä, miksi maallistuneempi yhteiskunta on parempi vaihtoehto kuin jyrkän uskonnollinen. Eipä tosin tarvitse mennä aivan keskiajallekaan saakka, kun Euroopassa oli meno samanlaista.
Raamattu "ilmoittaa" milloin mitäkin. Kovasti on läpi aikakausien sitä "ilmoitusta" tulkittu ja ei ole yksimielisyyteen päästy. Niin kovaa on meno ollut monien satojen vuosien ajan, että eri ryhmittymät ovat aseinkin oikeaoppisuutta selvitelleet! Eivätpä omankaan maamme uskonnolliset yhteisöt järin yksimielisiä ole: hieman hupaisasti suurin piirtein ainoa yhdistävä tekijä taitaa olla tasa-arvoinen avioliittolaki.
Kun puhumme siitä, miten "Hengen maailman näkeminen ei edellytä korkeaa älykkyysosamäärää, vaan vilpitöntä mieltä", meidän olisi syytä ymmärtää yksi asia: maallistuminen on se asia, joka tosiasiassa on kehittänyt yhteiskuntaamme viimeisten satojen vuosien aikana. Jos kirkko olisi saanut päättää, eläisimme aristokratiassa "Jumalan valitsemien" kuninkaallisten johdossa. Esim. työväenliikkeen vaatimuksia kohtaan kirkolta ei pitkiin aikoihin tukea herunut. Olennaisinta oli kirkon kannalta katsottuna pitää asiat ennallaan. Sama koskee tieteen kehittymistäkin. Jos uskonnon asema ei olisi renessanssiaikana alkanut muuttua, olisimme luultavasti yhä edelleenkin kreationisteja. Toki on muistettava, että osa kovapäisimmistä uskovaisista yhä edelleenkin kieltäytyy uskomasta asioita, jotka eivät tue heidän käsitystään Raamatusta ja siitä, mitä siellä lukee...
Loppuosa tekstistäsi menee valitettavasti uskonnollisen julistuksen puolelle.
Ihminen pysyy olemuksellisesti samana. Edelleen seulotaan samoja kysymyksiä, vaikka teknologia on kehittynyt ja ihminen selvittänyt monia ongelmia. Omaa olemassaoloa ja elämäntarkoitusta pohditaan loppuun saakka.
Tuodessasi peruskysymyksen siihen kontekstiin johon usko kuuluu, ovat vastauksetkin sellaisia.
On olemassa maallinen regimentti ja hengellinen regimentti (Luther)
Maallinen regimentti koskee jokaista ihmistä, yhteiskuntansa jäsenenä. Hengellinen regimentti on ihmisen suhde Jumalaan. Kysymyksesi asettuu jälkimmäiseen.
Ei kukaan voi kieltää etteikö ihmiskunta olisi saavuttanut järkensä avulla paljon hyvää, yhteiseksi hyväksi. Kaikki kehitys ei kuitenkaan ole "Hyvän" käytössä. Miten olisi ahneus, riisto, joukkotuhoaseet jne. Eivät varmasti ole Jumalan tarkoittamia. Hyvä ja paha näyttäytyy tässä maailmassa. Kukaan ei ole selittänyt miten paha kitketään pois.
Hengellisissä kysymyksissä, pohjimmiltaan, ihminen on yksin. Tätä mysteeriä itsessään miettivät Dawkins ja kaikki muutkin. Hengellisyys on iso musta aukko omassa päänsisäisessä avaruudessa.
Palaan tähän keskusteluun jos ja kun ehdin. Nyt en ehdi.
Luther teki omia määrityksiään omista taustoistaan käsin. On ymmärrettävää, että hän oman aikansa lapsena ajatteli asioita oman aikakautensa ihmisten tapaan. Missään määrin erehtymätönhän Luther ei kuitenkaan ollut. Hänellä taisi olla hyvinkin kyseenalaisia linjauksia vaikkapa juutalaistenkin suhteen? Lutherin puheista otetaan tyypilliseen tapaan osa ja muut unohdetaan.
Uskonto on uskomisen prosessin suhteen omassa "sarjassaan". Kysymys on tosiasiassa enemmänkin siitä, onko sille uskonnolle olemassa pohjaa - ovatko uskonnon taustat totta, ovatko uskon nimissä esitetyt väitteet todennettavissa vaiko eivät.
Kristinuskossa on - vastoin uskovaisten väitteitä - valtavasti elementtejä, joita pystyy kriittisesti arvioimaan. Niin on tehtykin, mutta tulokset eivät ole miellyttäneet millään aikakaudella hurskaita uskovaisia - tai ainakaan heitä, joille Raamattu on ehdoton ja kirjaimellisesti otettava auktoriteetti. Vanhan testamentin tarinoiden vertauskuvallisuus on yksi asia, mutta onpa Jeesuksen neitseellistä syntymääkin alettu epäillä.
Minua itseäni on aina ihmetyttänyt se, miten omituisesti Paavali on korotettu lähes yli-inhimilliseen asemaan. Hänen taustansa ja elämänsä ilmeisesti EI missään tapauksessa vaikuttanut mihinkään hänen tekstiinsä? Milläköhän se todistetaan? Vai eikö sitä vain tarvitse todistaa?
Uskallan väittää, että jos kristinusko olisi syntymässä nyt, se ei leviäisi sellaista vauhtia kuin aikanaan levisi. Uskoisitko SINÄ, jos joku kertoisi silmät kirkkaina SINULLE tarinaa ihmeistä, jotka tapahtuivat kymmeniä vuosia aikaisemmin?
Viime kädessä kysymys on siitä, että Raamattu pitäisi uskoa todeksi vain siksi, että se on Raamattu. Kohdistipa siihen miten hyvin perusteltua kritiikkiä tahansa, osa ihmisistä ei usko sitä. Ilmiötähän on tutkittukin: osa ihmiskunnasta on taipuvaisia uskonnollisuuteen.
Uskonnollisuus myös on monin paikoin niin olennainen osa yhteisöä, että jos se pois viedään, jäljelle ei jää mitään. Kumma kyllä, typerätkin ja huonosti perustellut normit yhä edelleenkin vain uppoavat ihmisiin, kun ne uskolla perustellaan. Niin naisten alistaminen kuin vaikkapa ehkäisemättömyyskin tai sukupuolielämän kontrollointi ovat asioita, jotka sujuvasti uskon kautta "myydään" ihmisille. Se on kuitenkin päivänselvää, että kun menemme ajassa eteenpäin vaikkapa 1000 vuotta, uskontojen asema lienee muuttunut. Ja se on hyvä se.
Haluan pysyttäytyä kristinuskossa, en ota kantaa uskontoihin yleensä. Mainitsin Lutherin, koska hän on meille tutun(ja tutun) luterilaisen opin isä. Hän oli aikansa lapsi. Hänen aikakautensa ja hänen persoonansa kautta on kuitenkin hyvä näkökulma uskontoon, sen yhteisöllisenä ja yksityisenä ulottuvuutena.
Luther puhdisti uskon uskonnollisuudesta ts. sen aikaisesta katolisesta tulkinnasta. Luther toimi itse uskon separaattorina, kävi oman hengellisen taistelunsa ja teki siitä johtopäätökset ja kiteytti ne teeseiksi kirkon oveen. Luther oli persoona, joka ei jättänyt ketään kylmäksi, ei kannattajiaan eikä vastustajiaan. Laineet löivät monessa asiassa yli, mutta uskonpuhdistaja hän oli. Hänhän ryösti ja toi raamatun tavallisten ihmisten ulottuville, anekauppaa harjoittavalta kirkolta.
Raamattu, luettuna kriittisen ajattelun kautta,näyttäytyy hyvin ristiriitaisena. Varsinkin Vanhan testamentin osalta on asioita, jotka sotivat järjellisyyttä vastaan. VT onkin pääosin juutalaisten, Jumalan kansan, historiasta kertova osa, mutta sisältää myös ennustuksia tulevasta Messiaasta(Kristuksesta). Luther totesi että lukiessaan Raamattua, hänen oli "nostettava hattua" silloin, kun ei ymmärtänyt jotakin teksitä. Yksi tunnettu Lutherin sana oli myös: "Jos lähdet miettimään Jumalaa, vain järkesi kautta, et voi muuta kuin joutua hirvittäviin epäilyksiin.
Lutherin lisäksi mietit Paavalin suurta roolia kristinuskossa. Hänhän on nimenomaan pakanain apostoli, eli henkilö jonka kautta kristinusko laajeni merkittävästi. Paavalin kirjeet eri seurakunnille ovat täynnä syvällistä pohdiskelua uskon olemuksesta, sen yksityisenä ulottuvuutena. Itse asiassa molemmat, Luther ja Paavali kävivät itse läpi julistuksensa. Olivat sisällä, ja kävivät rehellistä dialogia Jumalan kanssa, ja saivat auktoriteettiutensa sitä kautta. He opettivat siitä minkä olivat itse löytäneet ja kokeneet. He edustivat kokemustietoa, sen syvimmässä ulottuvuudessa.
Uskontokritiikin ongelma on sen ulkopuolisuus. Aineisto ja esitystapa jota esimerkiksi Dawkins käyttää, on onnettoman kapea tulkitsemaan ja määrittelemään uskon ilmiöitä. Samaan sarjaan kuuluvat Kari Enqvist ja Esko Valtaoja. He sortuvat tekemään kristinuskosta niin naivistisen olkiukon, ettei se uppoa kenellekään muulle kuin ateisteille.
Tutkimalla kehällisiä asioita, esimerkiksi uskonnollisen yhteisön sääntöjä ei päästä lähellekään nexusta eli uskon keskiötä. Uskon keskiössä on se mysteeri, hengellinen kokemus, jota ei voi kukaan ulkopuolinen havainnoida, saati selvittää. Siinä vain tapahtuu jotakin, joka on kaiken tiedon ja selittelyn yläpuolella.
Mitään uskoon verrattavaa asiaa en voisi kuvitella uskovani (toteuttavani) ilman henkilökohtaista tarvetta, ja syvää sellaista.
levan ihmisen omaa keksintöä. Siinä ei oteta huomioon, että Jumala - jos hän on olemassa - saattaa ajatella toisella tavalla.
Varmaankaan ei ole "pitäviä" todisteita helvetin olemassaolosta. Me kaikki olemme kulttuurimme vankeja. Meidöän kulttuurimme on sidoksissa kristinuskoon. Kristinuskossakin on paljon erilaisia käsityksiä.
Jos (kun) lähdetään olettamuksesta, että on olemassa YKSI Jumala, voidaan aainakin pelata varman päälle ja uskoa häneen niin on mahdollista päästä hänen luokseen kuolemassa eikä tarvitse joutus pahempaan paikkaan.
Jumala oletettavasti on oikeudenmukainen. Ne, jotka eivät ole hänestä mitään kuulleet eivätkä siis ole voineet tarttua pelastuksen sanomaan... kait heidän iankaikkisuusosansa on eräällä tavalla neutraali. Paavalin kirjeissä useinkin viitatataan tähän. Syyttä suotta ei siis tarvitse joutua pirun hehkuvan hiilihangon tökittäväksi.
Niinkin viisas mies ja tuottelias kirjailija kuin Mika Waltari vanhuudesdsaan sanoi, että mikään tieteellinen tosiasia ei tue käsitystä, että mitään olisi kuoleman jälkeen. Waltarihan voi nyt muistella sanomisiaan ja järjellisiä tulkintojaan siellä kuumalla puolella...
Puhut asian sivusta.
Jos olisit viitseliäällä tuulella, voisit perehtyä puolueettomasti Helvetti-käsitteen syntyyn. Samoin, hyvinkin helposti löytäisit tietoa siitä, miten paljon Dante Alighierin näkemykset oikeasti ovat vaikuttaneet käsityksiimme aiheesta. Googleta esim. "jumalainen näytelmä" niin löydät helposti tietoa.
Ajatus siitä, että ihmisen kannattaisi uskoa ikäänkuin "varmuuden vuoksi" on kertakaikkisen typerä. Yhtä hyvin ilmeisesti kannattaisi sitten uskoa kaikkiin jumaluuksiin ja uskontoihin?
Jumalan oikeudenmukaisuus on erittäin suhteellista. Kovasti Jumala esim. Vanhan Testamentin puolella on julma juutalaisten vihollisia kohtaan. Miksiköhän IHMEESSÄ...
Sitä, onko Waltari jossakin paikassa, et tiedä Sinä tai kukaan muukaan.
En minä eikä kukaan muukaan elävä ihminen tiedä, missä Waltari taikka muut kuolleet ovat.
Kuolleita ei enää voi auttaa. Heidän olosuhteisiinsa ei voi puuttua, olivatpa he missä tahansa.
Siksi huomio onkin kiinnitettavä eläviin. Ennen muuta jokaisen pitäisi huolehtia omasta osastaan.
Uskonnot syntyivät aikanaan selittämään asioita, joita ei ymmärretty. Niiden kautta selitettiin aikoinaan periaatteessa kaikki asiat. Nykypäivänä tiedämme monien ilmiöiden taustat paremmin.
Toisaalta, uskontojen avulla on myös lievitetty ihmisten pelkoa kuolemaa kohtaan. Niin on laita kristinuskonkin suhteen.
Jos ihminen elää toiset huomioiden eikä tee pahaa muille, sen pitää riittää. Mikäli se ei mahdolliselle OIKEUDENMUKAISELLE Jumalalle riitä, asiat ovat huonosti. Kaikki kristinuskon ympärille rakennettu normiviidakko on vain vallankäyttöä. Sanoja on oikein urakalla laitettu Jumalan suuhun, vaikka taustalla todellisuudessa onkin ihmismieli.
Synti-käsite on hyvä työkalu ihmisten manipuloinnissa ja niin on aina ollut.
Kyllä helvetti on totta niin kuin taivaskin , Raamattu sen todistaa , ihmiselle annettu tämä elämä jolloin saa valita , menetkö kuoltuasi taivaan iloon vai tuliseen järveen , usko hyvä ihminen Jumalan Sanaan , jos kuolet ilman Jumalaa , toisella puolen rajaa ei katumus auta , on paljon hengellistä kirjallisuutta aiheesta ja kuolleista takaisin tulleita , jotka nähneet Jeesuksen , mutta jos et usko , en voi auttaa ..
Tekstisi on uskonnollista julistusta ja tyypillistä uskovaisten kehäpäätelmää. Raamattu ei todeksi muutu, vaikka siihen moni uskookin.
Kuolemanjälkeisiä kokemuksia on tutkittu paljon. Niitä esiintyy kaikkien uskontojen piirissä. Sadut Jeesuksen näkemisistä ym. ovat lähinnä helluntailaisten ja muiden vastaavien joukkioiden piireissä vellovia urbaaneja legendoja.
Ne todisteet jäivät kumma kyllä esittämättä.
Oikaistaa nyt sen verran ettei ihminen mene kuoltuaan taivaaseen vaan muuttuu maaksi.
poja ja pappeja ja kuninkaallisia ja presidenttejä ja muita silmäätekeviä saattaa olla siellä kuumalla puolella pitkät rivit.
Typerää saivartelua ja lapsellista jankutusta. Tutustu aiheeseen liittyviin tosiasioihin. Kuluta siihen vaikkapa tämä päivä. Palaa sitten asiaan.
Outoja nämä Raamatun väännökset. Ilm.1:18. Ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet. Biblia. Ja elävä, ja olin kuollut, ja katso, minä olen ijankaikkisesta ijankaikkiseen, amen! Ja minulla on helvetin ja kuoleman avaimet.
Jeesuskin meni kuoltuaan helvettiin. Se todistaa evl-kirkkokin.
Ja tuli pois sieltä kolmantena päivänä
Eli Jeesus joka oli täysin synnitön joutui helvettiin? Olet väärässä. Apostolisen uskontunnustuksen kirjoittaja teki karkean virheen kirjoittaessaan että Jeeesus astui alas helvettiin.
Ottamatta kantaa helvetin olemassaoloon kysyn sinulta sir, miten väität "ihmisten" (keiden?) perustavan käsityksensä helvetistä Alighierin Infernoon? Olet aikamoinen optimisti kuvitellessasi Jumalaisen näytelmän olevan monillekaan tuttu. Itse asiassa Alighieri lainasi Raamattua ja antiikin runoja teoksensa pohjaksi. Raamatussa kuvataan helvettiä useassa kohdassa, ja kristittyjen mielikuvat helvetistä pohjautunevat vahvasti niihin.
Tässä yksi kertomus jälkimmäisestä:
19 "Oli rikas mies. Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa. 20 Mutta hänen porttinsa pielessä virui köyhä Lasarus, täynnä paiseita. 21 Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili. Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan.
22 "Sitten köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin huomaan. Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. 23 Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. 24 Silloin hän huusi: 'Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.' 25 Mutta Abraham sanoi: 'Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa. 26 Sitä paitsi meidän välillämme on syvä, ylipääsemätön kuilu, niin ettei täältä kukaan voi tulla teidän luoksenne, vaikka tahtoisikin, eikä sieltä pääse kukaan kuilun yli meidän puolellemme.' 27 Rikas mies sanoi: 'Isä, minä pyydän, lähetä hänet sitten vanhempieni taloon. 28 Minulla on viisi veljeä -- hänen pitäisi varoittaa heitä, etteivät hekin joutuisi tähän kärsimyksen paikkaan.' 29 Abraham vastasi: 'Heillä on Mooses ja profeetat. Kuulkoot heitä.' 30 'Ei, isä Abraham', mies sanoi, 'mutta jos joku kuolleiden joukosta menisi heidän luokseen, he kääntyisivät.' 31 Mutta Abraham sanoi: 'Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.'"
Voi hyvä ystävä. Sillä, että Dantea ei tunneta, ei ole merkitystä. Hänen näkemyksensä levisivät ihmisten parissa silti. Keskiajalla hyvin harva ihminen osasi lukea. Tarinat levisivät sivistyneistöltä - eli lähinnä papeilta - ihmisten pariin.
Raamatun lainauksesi ovat tuttua klisettä. Ateisteja ja epäilijöitä on ollut aina ja heidät on tietenkin pitänyt leimata kovapäisiksi, tyhmiksi ja/tai peräti PAHAN vallassa oleviksi olioiksi!
Kultapieni, ajatusvirheesi onkin asioiden tapahtumajärjestyksessä. Dante kirjoitti runoelmansa keskiajan ja renessanssin taitteessa, ja häntä pidetäänkin yhtenä uuden ajan ja aatteen kirjailijoista. Keskiajalla kirkon ylivalta pohjautui juurikin helvetillä pelotteluun. Ihmisen alistuivat hengellisen vallan alle, koska he eivät tunteneet pyhiä tekstejä ja olivat papiston antaman tiedon varassa. Kirkollisilla vallanpitäjillä oli omat intressinsä pitää kansa pelossa: " Kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa." Pelko perustui siis etenkin Uuden testamentin kirjoituksiin, joita papit mielellään opettivat ihmisille. Danten teos vaikutti brutaaliudessaan päinvastoin ja herätti kritiikkiä kirkkoa kohtaan.
Historia ja sen kuvaukset ihmisten tarpeista pönkittää valtaansa pelottelulla eivät kuitenkaan tee tyhjäksi Raamatun opetuksia kuolemanjälkeisestä kärsimyksestä. Ateistit ja epäilijät eivät suinkaan ole kovapäisiä tai tyhmiä. Miksi ateisti kieltää Jumalan? Tarvitseeko kieltää sellaista, jonka olemassaoloon ei missään määrin usko? Agnostikot sen sijaan luultavasti jopa etsivät Jumalaa mutta eivät vain löydä riittävästi todisteita hänen eksistenssilleen. Luulen, että ihmisessä on sisäänrakennettu tarve olla lähellä Jumalaa ja hän etsii koko elämänsä yhteyttä korkeampiin voimiin tai ainakin viimeistään kuoleman lähestyessä. Ei epäily tee ihmisestä huonoa. Taitaa vain olla, ettei tässä ajassa löydy riittäviä todisteita jumaluuden olemassaolosta, ellei ihminen koe sellaisiksi luonnon mystiikkaa, ihmisten kohtaamisia, kansojen kohtaloita jne.
Olet monin osin oikeassa. Dante on kuitenkin yksi niistä henkilöistä, jotka ovat vaikuttaneet käsityksiin Helvetistä. Ylipäätään ottaen historian aikakausista puhuminen on paikoin hankalaa. Dantekin kirjoitti teoksensa 1300-luvulla ja ne hetket, kun renessanssin ideat taas kaikkialle levisivät, tulivat paljon, paljon myöhemmin. Kovasti keskiaikaisia ovat olleet vaikkapa lestadiolaistenkin opit aina, jos suoraan sanotaan.
Uskonnot syntyivät selittämään asioita, joita ei ymmärretty. Nykypäivänä niitä asioita on huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa nyt sitten keskiajalla. Jyrkän uskonnolliset ajatusmallit tarkoittavat turhan usein sitä, että ihmistä kielletään ajattelemasta itse asioita. Jonkun muun valmiiksi pureskelemat ideat on siis vain hyväksyttävä. Epäileminen ja kyseenalaistaminen leimataan synneiksi. Tuttu juttu.
Minun kritiikkini ei kohdistu uskontoihin itseensä, vaan siihen, mitä uskonnollisuus aikaansaa. Minun näkemykseni on se, että kun ihmisen elämää aletaan säädellä joka osa-alueella uskon nimissä, ollaan tekemisissä vallankäytö eikä uskon kanssa. Usko on vain perustelu sille vallankäytölle ja niinhän on asia aina ollut. Helvetti-käsite on tässä kaikessa vain sivujuonne. Minusta on uskomatonta, että jokainen nykyihminen ei näe vaikkapa lestadiolaisuuden törkeitä manipulointikeinoja.
Nyt en ikävä kyllä ehdi enempää kirjoittaa. Lähden vaimon kanssa virkistävälle hotellipyrähdykselle loman lopun kunniaksi. Epäilemättä joudun jonkun mielestä Helvettiin, koska juhlin nauttimalla alkoholipitoisia juomia ja kuuntelen syntistä musiikkia. Niinpä niin...
Heh, niinpä niin ja just just. Hio vielä vähän. Tai ennen muuta lopeta muiden ihmisten ja heidän ajatustensa toistuva aliarvioiminen. Sinun ei tarvitse jatkuvasti todistella kiireellisyyttäsi: eivät menosi, työsi ja perhesuhteesi kiinnosta tällaisella palstalla muita kirjoittajia. Asiasisältö kiinnostaa, ei kirjoittajan narsistinen tarve kertoa tekaistuja yksityiskohtia itsestään muiden harhaan johtamiseksi.
Olet nimittäin selvästikin älykäs ja lukeva ihminen, mutta kontekstintajua tarvitsisit. Netti on armoton alusta: minkä kerran jaat, se ikuisesti on.
Ikuinen ero Jumalasta on ihmisten helvetti. Jumala on Rakkaus ja helvetti on täysi vastakohta rakkaudelle, vihan ilmapiiri. Ne on niin kaukana toisistaan kuin itä on lännestä. Kuka sellaisen kohtalon itselleen haluaa, tuskinpa sinäkään?
Jumala... Ikuinen rakkaus?
Valtavat määrät sotia, kurjuutta, köyhyyttä, kärsimystä, lapsikuolemia.... Sekö sitä rakkautta Sinusta osoittaa?
Kaikkivaltiaana Jumala voisi lopettaa kärsimyksen, mutta ei sitä tee, koska haluaa löytää "oikeat" uskovat luokseen Taivaaseen. Ja muut Helvettiin? Sekö on rakkautta?
Jo ihmisen luodessaan Jumala kaikkivaltiaana tiesi, mitä tapahtuu. Silti hän tämän sotkun loi. Sekö nyt on sitä rakkautta?
Ymmärrätkö Sinä lainkaan, mihin Sinä oikeastaan uskot?
Ainoa todiste taitaapi olla se, että 1000 erilaista maailmassa olevaa uskontoa/lahkoa uskoo kuolemanjälkeiseen elämään. Jokainen niistä katsoo, että jos uskot VAIN tähän heidän omaansa pelastus, parannut,nouset tms. Jos et, niin kärsit tavalla tai toisella.
Loogisesti siis kaikki kärsivät, eikä kukaan pelastu,parannu,nouse tms.
Siis kaikki joutuvat loogisesti helvettiin tai vastaavaan, riippuen siitä minkä niistä valitsee.
Jeesuksen Vapahtajamme sanomaa:
#
Matt. 5:22
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.
Matt. 5:29
Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin.
Matt. 5:30
Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin.
Matt. 10:28
Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.
Matt. 18:9
Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen.
Matt. 23:15
Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!
Matt. 23:33
Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?
Mark. 9:43
Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen.
Mark. 9:45
Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin.
Mark. 9:47
Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin,
Luuk. 12:5
Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää.
Jaak. 3:6
Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.
#
Kerran jokaisen on polvituttava Vapahtajamme, Kunnian Kuninkaan edessä.
Kenet Hän tunnustaa Jumalan edessä omakseen (jotka ovat Häneen uskossa kuolleet tai ylösotetut) saavat iankaikkisen elämän ja muut kadotetaan.
Täällä ajassa kukin tekee oman päätöksensä ottaako Jeesuksen Herrana ja
Vapahtajan vastaan ja ojentautuu Hänen Sanansa mukaan.
Mitä ajatella tästä väännöksestä. Luuk.16:23. Biblia. Ja kun hän helvetissä vaivassa oli, nosti hän silmänsä ja näki Abrahamin taampana ja Lastaruksen hänen helmassansa.
Helvettiä ei ole ihmisellä ennen viimeistä tuomiota.
Olotila kuollessa on Tuonela.
Jeesuskin ristillä kuollessaan meni alas tuonelaan ja nousi ylös. Paavalin mukaan Jeesus oli vain esikoinen, edelläkävijä, joka näytti tien.
"Viimeinen tuomio" viittaa ihmisyksilön kuolemanjälkeisiin olotiloihin, kuten myös taivas. Raamattua on väärennetty ja ennen kaikkea tulkittu väärin. Ihminen on ikuinen kuolematon henkiolento, vaikka fyysisen ruumiinsa heittää pois.
Jeesus ilmestyi joskus opetuslapsilleen henkimaailmasta.
Mitä eroa on helvetillä ja tulisella järvellä?
Tiedä sitte häntä! Mutta Jehovantodistajat sanovat, että helvettiä ei ole olemassakaan.
Jos tätä maanpäällistä elämää ei sitte semmosena pidetä.
"Kertovat jumalan olevan rakkauden jumala,ei koston jumala."
Tuo kuulostaa kyllä jotenkin loogiselta ja sopii minulle ,koska nuita pikkusyntiäki on varmasti tilillä.
Mitä tiukempia sääntöjä uskonnollisella yhteisöllä on, sen olennaisempi osa on erilaisilla pelotteilla. Tämä on nähtävissä niin lestadiolaisuudessa, Jehovan Todistajilla kuin monilla muillakin.
Nykyihminen osoittaa totaalista typeryyttä suostuessaan noihin sääntöihin mukautumaan.
Ei Jumala tuomitsekaan, vaan Jeesus.
meneppäs nyt sinne itälomaasi ryyppäämään ja lopeta tuo pascan jauhaminen kun et asiasta mitään tajua!
tajusitko?
Realisti kirjoittaa hyvin. Uskikset vaan höpöttää
Helvetti tarkoittaa paikkaa, missä puhdistaudutaan fyysisen ruumiin kuoleman jälkeen. Se on "toinen kuolema". Jeesuksen mukaan "ylösnousemuksesta osallisilla" ei toisella kuolemalla ole valtaa(Luuk.20:34-)(1.Kor.15:19-)(Ilm.20:6).
Raamatun vertaus "häävaatteisiin pukeutumisesta" tarkoittaa valmistautumista "Yljän häihin", mikä saavutetaan täällä maanpäällä.
Vanhoillislestadiolainen herätysliike on maanpäällinen helvetti.