Olosuhteet ovat mitkä ovat. Ne eivät välttämättä muutu vaikka niin haluaisit, niitä yrittäisit muuttaa. Sinun on itse muutettava itseäsi vallitseviin olosuhteisiin nähden.
Miksi ihmiselle on kaikista vaikein tehtävä itsensä muuttaminen armolliseksi itseään kohtaan?
Miksi ihmiselle on kaikista vaikein tehtävä itsensä muuttaminen armolliseksi itseään kohtaan?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siinäpä kysymys! Miksi se on niin vaikeaa? Oliko se niin että opetettiin jokaisen olevan oman onnensa seppä... Siitä johtopäätös, että voin vain itse muuttaa itseni ja elämäni ja kohtaloni. Seuraava johtopäätös oli, että teen suunnitelman miten tulen menestymään, käyn tietyn koulutuksen, pääsen työhön jossa saan hyvää palkkaa. Missä meni mönkään? Unohtuiko se mikä tässä yhtälössä on tärkein. Kuka olen ja mikä tekee minut onnelliseksi. Oliko se sittenkään hyvä toimeentulo ja hieno ammatti. Näillä olisin paikannut heikkoa itsetuntoa kyllä ja saanut arvostusta häneltä jolle en ollut tarpeeksi. Sieltä äidinmaidostahan se armottomuus on imetty. Kun teen tarpeeksi ja olen tarpeeksi jotain minua arvostetaan ja voin arvostaa itseäni.
Persoona on sitten täynnä herkkyyttä ja kovuutta. Sitten sanotaan että hyväksy itsesi ja ole armollinen. Miten voi muuttua ihmisenä, jos ei ruoski itseä muutokseen? Okei... Pakolla ei tapahdu mitään hyvää ja kuitenkin kaikki lähtee itsestä. Niin ne sanoo jotka tietää. Eli minä olen vastuussa muutoksesta. Saan siihen hyvää apua. Asiathan voi toki tehdä monella tavalla. Huomaan kiertäväni kehää näissä ajatuksissa. Ehkä tuo on ratkaisu... Mikä se kenenkin kohdalla tarkoittaakaan. Olla nyt itselle se hyväksyvä, rakastava ja huomioiva ihminen, mistä jäi vaille. Ehkä sillä tavoin löytyy se armo.
Tätä kautta kristinuskossa on järkeä. Jos voisi jotenkin sisäistää sellaisen armollisen Jumalan joka antaa virheet anteeksi ja lohduttaa. On aina läsnä.
Olosuhdeongelmia on monenlaisia. Mietiskelen nyt paria esimerkkitapausta yksilön kannalta.
1. Olosuhdeongelma, joka on pääosin itsensä aikaansaama. Ulkopuoliset eivät juurikaan osallistu ongelmien aikaansaamiseen. Miksi sitten yksilölle on olosuhdeongelmia syntynyt? Hyviä "tekosyitä" aina löytyy. Katkeroituminen, pettyneisyys, turhautuminen, loukkaantuminen, epäoikeudenmukaisuus, sotatoimet maailmalla, ilmastonmuutos jne...
2. Olosuhdeongelmat ovat yksilölle syntyneet pääsääntöisesti siksi kun häntä ympäröi ääliöiden joukko. Ääliöitähän ovat esimerkiksi manipuloijat, kyykyttäjät, nartsistit/psykopaatit, alkoholistit/narkkarit, herjaajat, syyllistäjät, oman edun tavoittelijat, petolliset, yleensä pahantahtoiset ihmiset.
Kun yksilön mitta on täysi, kun likaämpäriin ei enää mahdu jätettä on käsillä joko kuolema tai uusi elämä. Jos valinta on jälkimmäinen tapahtuu täydellinen murtuminen. Sitä ei tarvitse pelätä. Pettymyksen tuottanut palapeli hajoaa ja alkaa uuden rakentaminen. Palapelin, joka ei enää koskaan tule hajoamaan.
Miksi ihmisen on kaikista vaikeinta muuttaa itseään? Näinhän aloituksessani totesin. Ihmisen on käytävä riittävän usein helvetin esikartanossa, noustava ylös ja taas palattava. Kun on tietoinen siitä, ettei enää jaksa sieltä nousta tapahtuu jotain hyvin syvää ja suurta. Sen uuden palapelin rakentaminen.
Pohdin myös tapauksia 1 ja 2. Sitä kummassa tapauksessa yksilön on helpompi olla armollinen itseään kohtaan muuttuessaan. Mielestäni kummassakaan tapauksessa se ei tule olemaan helppoa. Helpompi kuitenkin tapauksessa 1 koska siinä yksilö taistelee lähinnä itsensä kanssa. Tapauksessa 2 on pystyttävä taistelemaan myös tarkoitushakuisesti manipuloivien ääliöiden kanssa.