SSS-hallituksen normienpurkutalkooväen kärjessä äheltävän uusiokepulaiskaksikon Sipilä & Berner (ent.kok.) kynsiin joutunut kansa alkaa ihmetellä, miten kauan kestää keskustaa viime eduskuntavaaleissa tukeneiden kansalaisten ja ensi kädessä Keskustan eduskuntaryhmään valittujen kansanedustajien tajuta sitä, miksi
"Kokoomus pelkää menevänsä gallupeissa keskustan ohi"?
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marko Junkkari on analysoinuit tilannetta herkullisesti kolumnissaan (HS 13.10.2015).
Etenkin jos tulos on huono, niin puoluejohtajat mieluusti korostavat puolueiden kannatuskyselyiden viihdearvoa. Todellinen mittaus tehdään sitten vasta vaaleissa.
Näinhän se on – kannatusmittaukset eivät muuta eduskunnan voimasuhteita. Silti mittaukset eivät ole pelkkää poliittista viihdettä, sillä niillä voi olla hyvinkin suuria vaikutuksia puolueiden politiikan tekoon.
Yleisradion viime viikon kyselyssä "mannerlaatat siirtyivät", sillä perussuomalaisten kannatus suorastaan romahti. Puolue jäi vihreidenkin taakse viidenneksi suurimmaksi puolueeksi.
Tulos oli perussuomalaisille sokki. He varmastikin odottivat kannatuksen hienoista laskua, mutta 4,3 prosenttiyksikön romahdus oli historiallisen raju.
Politiikan kommentaattorit povasivat Juha Sipilän (kesk) hallitukselle vaikeuksia, sillä perussuomalaisille saattaa syntyä kova tarve profiloitua. Moni veikkasi, että perussuomalaisten saattaa olla jatkossa vaikeampaa pysytellä hallituksen leikkauspäätösten takana.
Silti suurta linjanmuutosta on tuskin tulossa.
Perussuomalaiset ovat hallituksessa panttivankeina. Heidän kannatustaan tuskin auttaisi, jos puolue lähtisi nyt pakittamaan pakkolakien suhteen. Onhan puolue ollut hallituksen toiseksi suurimpana puolueena ollut niitä sorvaamassa.
Perussuomalaisten toivo on lähinnä siinä, että kovilla päätöksillä olisi jotain positiivisia vaikutuksia Suomen talouteen ennen vuoden 2017 kuntavaaleja. Tai siihen mennessä edes pakolaiskriisi saataisiin jotenkin aisoihin.
Itse asiassa suurin vaikutus Sipilän hallituksen toimintakykyyn saattaakin piillä keskustan ja kokoomuksen voimasuhteissa. Vielä niissä ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia.
Ylen kyselyssä keskusta säilyi edelleen suurimpana puolueena, vaikka sen kannatus laski 1,3 prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä. Kokoomus oli kolmantena 18 prosentin kannatuksella.
Kokoomuslaiset ovat viime aikoina olleet hyvin huolissaan kannatuskyselyistä.
Kokoomuslaisten huoli on huvittavaa, sillä he tuntuvat etenkin pelkäävän sitä, että kokoomus menisi kyselyissä keskustan ohi.
Jos keskustan kannatus romahtaa, Juha Sipilälle tulee vaikeuksia oman eduskuntaryhmänsä kanssa.
Sipilän asema puolueen pelastajana on vielä vahva, mutta kapina kytee jo.
Punamullan nimiin vannovia keskustalaisia hirvittää Sipilän hallituksen kokoomuslainen politiikka. Vielä enemmän heitä kuitenkin riipivät Sipilän ministerivalinnat. Sipilän nosti ensimmäisen kauden kansanedustajan Anne Bernerin liikenneministeriksi, vaikka hän ei ollut edes puolueen jäsen. Eduskuntaryhmässä on iso joukko pitkän linjan kansanedustajia, joiden mielestä salkku olisi kuulunut ehdottomasti juuri heille. Bernerin asemaa ei helpota se, että hän ronskisti sulkee juna-asemia keskustan sydänmailta.
Kokoomukselle nykytilanne sopii mainiosti.
Hallitusohjelma on niin kokoomuslainen, että kokoomus olisi tuskin itsekseenkään saanut väännettyä sen kokoomuslaisemmaksi.
Toisaalta Sipilä tarjoaa kokoomukselle mukavan tuulensuojan, kun pääministeri puolustaa eturivissä hallituksen kovia päätöksiä.
Kokoomuslaisten onkin vaikea hillitä riemuaan. Hallitus tekee kokoomuslaista politiikkaa, josta keskusta kantaa poliittisen päävastuun.
Kokoomuksessa toivotaan, että vastuunkanto rokottaa keskustan kannatusta – mutta vasta hieman lähempänä seuraavia vaaleja.
Marko Junkkari
HS:n pääkirjoitustoimittaja"
HS 13.10.2015
http://www.hs.fi/politiikka/a1444703052330?jako=23baaa62a33bff4a35f5d12562e9a1ac&ref=tf_iHSisboksi-mobiili&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-mobilesite
JK.
Kannattaa tutustua myös kauppatieteiden tohtori Paavo Lintulan Helsingin Sanomissa esittämiin ajatuksiin ja siirtyä linkin kautta allekirjoittamaan europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen toteuttamisesta koskien Suomen jäsenyyttä euroalueessa...
Paavo Lintula: "Euro on näivettänyt Suomen reunavaltioksi"
Helsingin Sanomat 9.5.2015
http://www.hs.fi/mielipide/a1431057094568
Miksiköhän?
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Koska on sekä noin että näin asianlaita SSS-komennossa
https://www.youtube.com/watch?v=oCErml3vbFo
siksikin siis tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
HUOM! Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 käynnistämään keräykseen koskien Kansalaisaloitetta kansanäänestyksen saamiseksi Suomen kuulumisesta euroalueeseen on kolmessa kuukaudessa kertynyt jo yli 46550 allekirjoitusta!
"Kokoomus pelkää menevänsä gallupeissa keskustan ohi"?
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marko Junkkari on analysoinuit tilannetta herkullisesti kolumnissaan (HS 13.10.2015).
Etenkin jos tulos on huono, niin puoluejohtajat mieluusti korostavat puolueiden kannatuskyselyiden viihdearvoa. Todellinen mittaus tehdään sitten vasta vaaleissa.
Näinhän se on – kannatusmittaukset eivät muuta eduskunnan voimasuhteita. Silti mittaukset eivät ole pelkkää poliittista viihdettä, sillä niillä voi olla hyvinkin suuria vaikutuksia puolueiden politiikan tekoon.
Yleisradion viime viikon kyselyssä "mannerlaatat siirtyivät", sillä perussuomalaisten kannatus suorastaan romahti. Puolue jäi vihreidenkin taakse viidenneksi suurimmaksi puolueeksi.
Tulos oli perussuomalaisille sokki. He varmastikin odottivat kannatuksen hienoista laskua, mutta 4,3 prosenttiyksikön romahdus oli historiallisen raju.
Politiikan kommentaattorit povasivat Juha Sipilän (kesk) hallitukselle vaikeuksia, sillä perussuomalaisille saattaa syntyä kova tarve profiloitua. Moni veikkasi, että perussuomalaisten saattaa olla jatkossa vaikeampaa pysytellä hallituksen leikkauspäätösten takana.
Silti suurta linjanmuutosta on tuskin tulossa.
Perussuomalaiset ovat hallituksessa panttivankeina. Heidän kannatustaan tuskin auttaisi, jos puolue lähtisi nyt pakittamaan pakkolakien suhteen. Onhan puolue ollut hallituksen toiseksi suurimpana puolueena ollut niitä sorvaamassa.
Perussuomalaisten toivo on lähinnä siinä, että kovilla päätöksillä olisi jotain positiivisia vaikutuksia Suomen talouteen ennen vuoden 2017 kuntavaaleja. Tai siihen mennessä edes pakolaiskriisi saataisiin jotenkin aisoihin.
Itse asiassa suurin vaikutus Sipilän hallituksen toimintakykyyn saattaakin piillä keskustan ja kokoomuksen voimasuhteissa. Vielä niissä ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia.
Ylen kyselyssä keskusta säilyi edelleen suurimpana puolueena, vaikka sen kannatus laski 1,3 prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä. Kokoomus oli kolmantena 18 prosentin kannatuksella.
Kokoomuslaiset ovat viime aikoina olleet hyvin huolissaan kannatuskyselyistä.
Kokoomuslaisten huoli on huvittavaa, sillä he tuntuvat etenkin pelkäävän sitä, että kokoomus menisi kyselyissä keskustan ohi.
Jos keskustan kannatus romahtaa, Juha Sipilälle tulee vaikeuksia oman eduskuntaryhmänsä kanssa.
Sipilän asema puolueen pelastajana on vielä vahva, mutta kapina kytee jo.
Punamullan nimiin vannovia keskustalaisia hirvittää Sipilän hallituksen kokoomuslainen politiikka. Vielä enemmän heitä kuitenkin riipivät Sipilän ministerivalinnat. Sipilän nosti ensimmäisen kauden kansanedustajan Anne Bernerin liikenneministeriksi, vaikka hän ei ollut edes puolueen jäsen. Eduskuntaryhmässä on iso joukko pitkän linjan kansanedustajia, joiden mielestä salkku olisi kuulunut ehdottomasti juuri heille. Bernerin asemaa ei helpota se, että hän ronskisti sulkee juna-asemia keskustan sydänmailta.
Kokoomukselle nykytilanne sopii mainiosti.
Hallitusohjelma on niin kokoomuslainen, että kokoomus olisi tuskin itsekseenkään saanut väännettyä sen kokoomuslaisemmaksi.
Toisaalta Sipilä tarjoaa kokoomukselle mukavan tuulensuojan, kun pääministeri puolustaa eturivissä hallituksen kovia päätöksiä.
Kokoomuslaisten onkin vaikea hillitä riemuaan. Hallitus tekee kokoomuslaista politiikkaa, josta keskusta kantaa poliittisen päävastuun.
Kokoomuksessa toivotaan, että vastuunkanto rokottaa keskustan kannatusta – mutta vasta hieman lähempänä seuraavia vaaleja.
Marko Junkkari
HS:n pääkirjoitustoimittaja"
HS 13.10.2015
http://www.hs.fi/politiikka/a1444703052330?jako=23baaa62a33bff4a35f5d12562e9a1ac&ref=tf_iHSisboksi-mobiili&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-mobilesite
JK.
Kannattaa tutustua myös kauppatieteiden tohtori Paavo Lintulan Helsingin Sanomissa esittämiin ajatuksiin ja siirtyä linkin kautta allekirjoittamaan europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen toteuttamisesta koskien Suomen jäsenyyttä euroalueessa...
Paavo Lintula: "Euro on näivettänyt Suomen reunavaltioksi"
Helsingin Sanomat 9.5.2015
http://www.hs.fi/mielipide/a1431057094568
Miksiköhän?
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Koska on sekä noin että näin asianlaita SSS-komennossa
https://www.youtube.com/watch?v=oCErml3vbFo
siksikin siis tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
HUOM! Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 käynnistämään keräykseen koskien Kansalaisaloitetta kansanäänestyksen saamiseksi Suomen kuulumisesta euroalueeseen on kolmessa kuukaudessa kertynyt jo yli 46550 allekirjoitusta!
Vastaukset 1
Vanhimmat
myötäotteen veronvälttelijöistä ja jopa suoranaisista talousrikollisista on noteerannut myös jo edellisen hallituksen sisäministeri Päivi Räsänen:
”Onko hallitus nostanut kädet ylös talousrikollisuuden edessä?”
Entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) ihmettelee, miksi harmaan talouden torjunta ei ole yksi nykyisen hallituksen kärkihankkeista.
Päivi Räsäsen mukaan hallituksen suunnitelma säästää harmaan talouden torjunnasta on vaarallinen.
Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että hallituksen säästötoimet uhkaavat vähentää poliisin talousrikostutkijoita, vaikka talousrikosten selvittäminen tuottaa valtiolle enemmän kuin siitä koituu kustannuksia.
Räsäsen mukaan harmaan talouden lisämäärärahoilla onnistuttiin viime vaalikaudella lisäämään rikos- ja verohyödyn takaisinsaantia lähes 50 miljoonaan euroon vuodessa.
– Onko hallitus nostanut kädet ylös talousrikollisuuden edessä? On arvioitu, että menetämme verotuloja jopa 15 prosenttia talousrikollisuuden vuoksi. Talousrikostorjunnan henkilötyövuosia poliisissa vähennetään lähes 100 henkilötyövuodella viime vuoden tasosta, ja valtiolle saadun rikoshyödyn hallitus olettaa putoavan noin 13 miljoonalla eurolla, Räsänen kritisoi.
Kansanedustajan mukaan hallituksella on kovat tavoitteet saada 150 miljoonan euron lisätulot yritysveropohjaa tiivistämällä ja harmaata taloutta kitkemällä, vaikka budjettiin ei ole varattu lisäresursseja harmaan talouden torjumiseksi.
– Harmaan talouden torjunta on poikkeuksellisen varma ja tuottava sijoitus. Siihen laitetut resurssit saadaan moninkertaisesti takaisin, kuten viime vaalikausi osoitti.
Räsäsen mukaan hallituksen säästösuunnitelma on vaarallinen, sillä tehokasta talousrikostorjuntaa ei polkaista käyntiin nopeasti.
– Harmaan talouden torjunta on väärä säästökohde. On sääli, jos nyt menetämme ne osaajat, jotka viime kaudella koulutettiin vaativaan tutkintaan. Jos harmaata taloutta tahdotaan yhteiskunnassa torjua, olisi ohjelman jatkaminen hyväksi todettu toimintamalli, Räsänen toteaa."
JOHANNA MATTINEN
johanna.mattinen(at)ilmedia.fi
IL 16.10.2015
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015101520520891_uu.shtml