""Jag har precis beslutat om en arbetsgrupp för att göra handlingsplanen. Det nya är att också en representant för Finskhetsförbundet är med, säger arbets- och justitieminister Jari Lindström.""
http://hbl.fi/nyheter/2015-10-15/774282/finskhetsforbundet-med-i-sprakstrategin
Fint att språkstrategin får fortsättnings, med flera åsikter!
http://hbl.fi/nyheter/2015-10-15/774282/finskhetsforbundet-med-i-sprakstrategin
Fint att språkstrategin får fortsättnings, med flera åsikter!
Vastaukset 38
Vanhimmat
Bekymmersamt!
Svenska språket är en bro i det nordiska samarbetet. Vi har strategisk nytta av vår tvåspråkighet. Vad står Finskhetsförbund på?
Enspråkigt finskt Finland.
Av de som svarade på Vasa universitets undersökning tyckte 66 procent av de finskspråkiga att tvåspråkigheten var belastande. Av de svenskspråkiga var endast 28 procent av den åsikten.
Vi svenskspråkiga har ju bara fördelar om man behärskar båda språken.
Kyllä, mm. suojatyöpaikat valtion ja kuntien virastoissa ja Ylessä.
Inte nu precis arbetsplatser,men hela den svenska litteraturen tex.på svenska kan man läsa nyutkommna böcker meddetsamma,man behöver inte vänta på översättning.
Dessutom behöver man inte använda engelska i Sverige och Norge.
""Svenska borde läsas i finska skolor lika mycket som finska läses i svenska skolor och man borde se till att eleven verkligen lär sig språket.
Språkkraven borde också vara mycket högre för dem som arbetar inom medier och inom politiken. Kan du inte språket, lär dig det eller glöm din framtid inom till exempel television,""
Undervisningen i svenska är otroligt dålig,i vår tvåspråkiga familj har våra barn gått i både svensk och finskspråkig grundskola (på grund av för långa skolvägar i ett skede till svenskspråkig skola )
Man lär sig inte att TALA svenska.
""Efter att ha läst svenska i skolan i åtta år kunde jag bara säga två saker på svenska: Jag heter Mika. Jag är 18 år.""
Fennot päättävät kieliasioista niinkuin ovat tähänkin asti päättäneet. Ei mitään muutoksia siinä suhteessa. Persut eivät nyt kuitenkaan voi olla suurempia kuin ovat lopullisessa päätöksenteossa. Kokeilut tehdään, tulokset analysoidaan, johtopäätökset tehdään ja politiittisia päätöksiä aletaan puntaroida. Eli menee seuraavan eduskunnan päätettäväksi, jos uusi esitys tehdään. Seuraava eduskunta on täysin erilainen kuin nykyinen.
Just det,eller så kan man säga :jag talar inte svenska.
För de finskspråkiga är den obligatoriska skolsvenskan en belastning, som bygger och upprätthåller ojämlikhet i relation till de svenskspråkiga
Voi tuon ajatella noinkin. Mutta voi sen ajatella toisinkin. Tärkeintä olisi saada nuoret jälleen kieliopintojen pariin tuloksellisesti.
Husis 16.10.2015
"Vem som blir föreningens (Finskhetsförbundets) representant i språkarbetsgruppen är inte ännu klart, säger Ahonen.
– Vår linje är att Finland har två nationalspråk, men vi talar för det frivilliga språkvalet i skolan, när det gäller det andra inhemska språket, vilket också finns som försök i regeringsprogrammet. Också minoritetsspråken är viktiga för oss, de tre samiska språken och romani, säger Ahonen om förbundets linje.
Lindström beskriver sin syn på ett liknande sätt.
– Vi har ett tvåspråkigt land, samtidigt har vi en skrivelse om försök med frivilligt språkval regionalt. Det är en kläm som gjorts av förra riksdagen. Det betyder att vi får information att arbeta med. Det underlättar i fortsättningen om vi får veta ifall det är någon nytta med att få välja till exempel ryska, i stället för att gå efter antaganden, säger Jari Lindström.
Är rättssäkerheten tryggad för barn som eventuellt väljer bort svenska?
– Man kan också vända på den frågan, vad är rättsäkerheten om man inte fått läsa något annat språk.
Men svenska behövs för vissa offentliga tjänster?
- Ja, och det är helt klart, naturligtvis."
Valtion, kunnan y.m. julkisia virkoja ja toimia nimittää neffe suojatyöpaikoiksi koska hänellä itsellään ei riitä kyseisiin työpaikkoihin pätevyys.
Happamia sanoi fenno kielitaidosta..
Miksi osa suomenruotsalaisista kuten Ankdam haluaa yhä tiukasti erottautua "suomalaisista" ja kieltää puhumasta suomalaisesta kulttuurista ruotsalaisen kulttuurin ja genetiikan pohjana - eivätkä kutsu itseään suomalaisiksi Suomessa vaan pakottavat Suomea elämään säätiöittensä korruption painostamana yhä eliitin kolonisaatioaikaa ja pakkoruotsia maanryöstön jälkiseuraamuksina? Toisinsanoen "ankkalammikkoelämää".
"Miksi osa suomenruotsalaisista kuten Ankdam haluaa yhä tiukasti erottautua "suomalaisista" ja kieltää puhumasta suomalaisesta kulttuurista ruotsalaisen kulttuurin ja genetiikan pohjana."
Mitähän sinä nyt mahdat tarkoittaa "suomalaisella"? Onko muka olemassa jokin normi josta voi sanoutua irti tai johon voi kertoa kuuluvansa?
Minä olen ehdottomasti suomalainen, tarkemmin määritellysti olen suomenruotsalainen eli ruotsinkielinen suomalainen, olen myös stadilainen ja kuulun lisäksi ammattiryhmään jolla on oma vahva ammatti-identiteettinsä j.n.e.
Jokaisen meistä voi pilkkoa pienemmiksi palasiksi ja määritellä identietteetiään erilaisten ulkoisten ja jopa sisäisten ominaisuuksien kautta.
Sinä se olet joka et suostu näkemään meitä suomenruotsalaisia osana suomalaisuutta joten sinun se on muutettava asennettasi, ei meille suruille meidän suomalaisuutemme ole mitenkään epäselvää.
Mitä geeneihin tulee niin en tiedä omassa suvussani esiintyneen mitään muuta kuin suomalaisia geenejä ainakaan viimeiseen 400 vuoteen.
Sinulla on oma ankkalammikkosi meillä on omamme!
Kas, Ankdam taisi touhuta silmiinpistävästi:) tyypillistä.
Tietenkin suomalainen on sellainen ihminen, joka itse tuntee itsensä suomalaiseksi! Sellaisen huomaa esimerkiksi siitä, ettei koe tarpeelliseksi kuluttaa omaa elämäänsä "oman kansansa" ja sen kulttuurin vikojen etsimiseen ja mustamaalaamiseen.
Myös ruotsinkielinen voi olla aivan hyvin suomalainen, jos vaan siis itsensä sellaiseksi tuntee! Jos ihminen arvostaa itseään ja väittää olevansa suomalainen - silloin hän arvostaa luonnollisesti myös suomalaisuutta, koska se on osa sitä "itseä".
Kuitenkin huomioitavaa on se, että ihminen ei voi olla samanaikaisesti suomalainen ja ruotsalainen - olet joko suomalainen tai sitten olet ruotsalainen. Et voi siiis kutsua itseäsi "Suomen ruotsalaiseksi", koska ruotsalainen ei ole suomalainen.
Kun Suomen kielipolitiikka vastaa todellisuutta, ei sinun tai kenenkään muun suomalaisuus häviä yhtään mihinkään. Silloin vain kielipolitiikasta on tullut oikeudenmukainen ja Suomessa vallitsee demokratia.
Jos minä olisin ruotsinkieliseen perheeseen syntynyt ja tuntisin itseni aidosti suomalaiseksi, en silloin kutsuisi itseäni muuksi kuin suomalaiseksi (alaryhmänä ruotsinkieliseksi suomalaiseksi, mikä osoittaisi vain kielen).
Ruotsin tarve Suomessa on pelkkä kielilakien aikaansaama turhake.
När man tänker att nästan 300 000 människor köper varor och tjänster VARJE DAG ,så är det ändå mera än vad ryska turister hämtar hit.När nu ryska är så viktig.
Av 300 000 är 1/3 del tvåspråkiga familjer var det bor också finskspråkiga och I Finalnd kan ju nästan alla svenskspråkiga finska:)
Helsingfors universitet är med drygt 38 000 studerande det största universitetet i Finland.
""I september 2013 hade Studentkåren vid Helsingfors universitet ca 1800 svenskspråkiga och ca 2000 utländska studerande. Det svenska språket har en officiell ställning i studentkåren, detta är även inskrivet i stadgarna. Studentkårens förvaltningsspråk är finska.
HUS är Finlands största tvåspråkiga studentkår. Tvåspråkigheten förpliktigar studentkåren att erbjuda tjänster och sprida information på båda de inhemska språken.
I och med att universitetet blir allt mera internationellt får HUS också mera utländska medlemmar, som oftast studerar och kommunicerar på engelska. Detta ökar trycket på att använda engelska, både på universitetet och i studentkåren och det förpliktigar HUS att få de utländska studenterna att känna sig som en del av studentkåren och universitetssamfundet.""
Tänk att fennona aldrig gnäller över den stora mängden utlänningar som studerar här i Finland.Det är bara svenskspråkiga som stjäl studieplatser och är "ivägen " för blivande Nobelpristagares karriärer.
Jättekiva att I HUS stadgarna svenskan jämnställd med Finskan!
Rätt ska vara rätt också nästa hundratals år!
När inte huvudet räcker till då kan man alltid skylla på pakkoruotsi och svenskspråkigas privilegier.
hahaa https://www.youtube.com/watch?v=IrRnN2EXrNg
Typerät ja koppavat hurrit!!
Se aika jolloin 5% marginaalivähemmistö sanelee että kielienemmistön on pakolla opeteltava täysin tarpeetonta muumiruotsia, se päättyy.
Te opettelette maan pääkielen , möliskää keskenänne mitä haluatte.
Enemmistöä ette enää pakota tuon tarpeettoman muumiruotsin tankkaamiseen.
Mahtaa teitä hurreja vi***** :))
Mut totuus on et surut vaikuttaa kaikkien puolueiden kielipoliittisia kantoihin ja mikään ei tuu muuttumaan vuosikymmeniin....
Nojoo mahtaakohan edes persut herätä käyttämään valtaansa?
Suomenruotsalaiset osaavat jo suomen.
Osaatko sinä kieliä? Suosittelen opiskelemaan, mitä kieltä vain. Kielistä on aina hyötyä.
Osaatko sinä sanoa miksi ruotsi on pakollinen aina ilman poikkeuksia suomenkielisille:
- peruskoulussa
- lukiossa
- ammattikorkeassa
- korkeakouluissa
- yliopistoissa
- aikuiskoulutuksissa
Monessa tapauksessa olisi monille hyödyllisempää valita vaikka saksa, ranska, espanja venäjä....
Ja ei mun henkilökohtaisella kielitaidolla ole mitään tekemistä mielipiteeni kanssa vaikka ruotsinkieliseksi minut onkin kirjattu ja pääasiallisesti käytän töissä muita kieliä kuin ruotsia tai suomea.
Mikä estää valitsemasta saksaa tai venäjää, saanko kysyä?!? Minä luin aikoinaan suomen lisäksi, englannin, ruotsin, ranskan ja saksan. Ei minä kitissyt enkä valitellut, että en jaksa. Tuohon maailmanaikaan kielten opiskelu oli itsestäänselvän kannattava satsaus tulevaisuuteen. Kieliä luettiin mielellään ja niiden opiskelu oli etuoikeus Nyt inistään siitä, että on pakko lukea ruotsia ja siksi ei millään jaksaisi lukea sitä espanjaa....
Ja taasäärin!
Miksi ei vois suomenkielinen valita kieli työpaikkaan esimerkiksi järjestyksessä:
1) englanti
2) saksa
3) espanja
4) ruotsi
Sanoppas järkiperäinen perustelu:)
Ja olen ehdottomasti sitä mieltä että kieltenopiskelu erittäin tärkeetä ja auttaa elämässä eteenpäin. Mutta eihän ruotsinkieli ole kaikki kaikessa suomenkieliselle eihän. Ja sen voi opiskella vaikka neljäntenä tai kolmantena vieraana kielenä eikös:)
Vastaus lienee laiskuus! (vai oisko peräti lahjattomuus)
Minäkin luin koulussa aikoinaan äidinkielen ruotsin lisäksi suomea, englantia, saksaa ja ranskaa. En koulussa ollut kovin hyvä saksassa ja ranskassa mutta niistäkin alkeista on ollut suurta hyötyä. Saksaa olen oppinut sitten myöhemmin paljon lisää koska olen joutunut saksaa paljon puhumaan.
"Minäkin luin koulussa aikoinaan äidinkielen ruotsin lisäksi suomea, englantia, saksaa ja ranskaa."
Muttet selvästikään matematiikkaa ja logiikkaa.
Katsos sillä, että kielissä lahjakas pääsee kielipainotteisessa koulussa lukemaan useita kieliä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että jokaisen suomalaista koulua käyvän on opiskeltava ruotsia.
Jopa monikulttuurisuustutkija Saukkonen (taannoin Magman luottutukija) on todennut, että "vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan".
Kansanedustajakaudellaan Soininvaara totesi väitteeseen, ettei voida muka osoittaa, että ruotsi söisi muuta kielitaitoa: "Olisi --- muka yhtä helppoa opiskella ruotsia ja venäjää tai pelkkää venäjää. Väite on kertakaikkisesti väärä. Jos se olisi totta, meidän kannattaisi varmaankin tehdä kaikista maailman kielistä pakollisia, koska yhden kielen lisääminen kielivalikoimaan on aina ilmaista."
Muistutetaan mitä toimittaja Enbuske sanoi:
"Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. --- No, mikä pakkoruotsin vastustajissa sitten on niin hienoa? Se on liike, joka pyrkii pois suomalaisille tyypillisestä passiivisen aggressiivisesta alamaisen asemasta. --- Toisin kuin monet muut aktiiviset ryhmät, pakkoruotsin vastustajat eivät ole vaatimassa sellaista taloudellista etua itselleen, joka maksettaisiin muiden lompakoista. He vain vastustavat itseensä kohdistuvaa pakkoa. Ja kaikkien pakkojen pitäisi olla todella hyvin perusteltuja."
Voit Ankdam vielä ryhtyä opiskelemaan loogista ajattelua, se kannattaa.
"Minäkin luin koulussa aikoin....... "
Ankdam tyypillisesti minä, minä, minä ,minä.....
Joku fiksu ihminen sanoi, että Suomalaisuuden Liitto ottaa joka tapauksessa kantaa, joten työryhmän on parempi kuulla se suoraan, ettei tarvitsisi lukea lehdestä. Rationaalista ja demokraattista. Nmenomaan ruotsinkieliset antavat SL:n mielipiteille suuren painoarvon ja vastustavat niitä jyrkästi, Folktingetin varoilla ja voimalla.
Tässä muuten Suomalaisuuden liiton kommentit kielistrategian luonnosvaiheessa - pätevät varmasti edelleen:
1. Lausunnon lähtökohta
--- Kielistrategialuonnos on syntynyt yksipuolisesti, koska se seuraa Svenska Finlands Folktingin asettaman Ahtisaaren työryhmän esityksiä Suomen kansalliskielten, tässä tapauksessa tilaajan ja eturyhmän intressissä olevan ruotsin kielen säilyttämiseksi Suomessa. Kyseessä on hätävarjelun liioittelu, sillä ruotsin kieli voi Suomessa hyvin, jos tilannetta verrataan vastaavien kokoisten kielivähemmistöjen asemaan Pohjoismaissa tai EU-maissa. --- Kansalliskielistrategiassaon unohdettu täysin se vaara, jonka globalisaation ja verkottumisen kautta tapahtuva integroituminen aiheuttaa suomen kielen tulevaisuudelle pienenä kielenä. ---
2. Pohjoismainen integraatio ja suomen kieli
Suomen kielen asemaa on myös vahvistettava etenkin Ruotsissa valtioiden välisen kielellisen tasa-arvon ja vastavuoroisuuden pohjalta sekä saatava myös suomi viralliseksi kieleksi pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä hyväksyttävä myös englannin kielen käyttö. --- Suomen virallinen kaksikielisyys hyödyttää --- liikaa ruotsalaisia yrityksiä ja henkilöitä verrattuna siihen, mitä Ruotsi vastaavasti tarjoaa suomenkielisille.---
3. Kansalliskielten osaaminen
--- Liitto katsoo, että poistamalla toisen kotimaisen kielen pakollisuus koulutuksen kaikilla tasoilla sekä käyttämällä näin vapautuvat tunnit äidinkielen, suomen tai ruotsin, vahvistettuun opiskeluun on omiaan ehkäisemään nuorten, etenkin poikien syrjäytymistä. --- Puutteellinen äidinkielen osaaminen johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnasta.
Kokonaisuudessaan kansalliskielistrategiaan sisältyvät ruotsin asemaan paneutuvat ehdotukset vaikuttavat ”veden kantamiselta kaivoon”. Ottaen huomioon sen, miten vähän ruotsia on opittu kouluissa peruskoulusta korkeakouluihin viime vuosikymmeninä vaikuttaa siltä, että ruotsin kielen opetuksen epäonnistuttua hallintoa yritetään palauttaa kaksikieliseksi. Vai, onko tarkoitus varata korkeimmat hallintovirat ns. kaksikielisille samaan tapaan kuin ne olivat ruotsinkielisten hallussa sata vuotta sitten?
---
4. Mitä on kaksikielisyys?
Käsitteet ”kaksikielisyys ja kaksikielinen henkilö” tulisi määritellä. --- Olisiko syytä huomioida myös maahanmuuttajien kaksikielisyys?
--- tulee voimakkaasti tukea eri alojen suomenkielisten perusoppikirjojen kustantamista, koska ruotsinkielisillä on tukemaan skandinaaviset oppikirjat entiseen tapaan.
--- Kielellisesti lahjakkaiden oppilaiden kohdalla ruotsin osaamisvelvollisuuden poistaminen lisäisi mahdollisuuksia kartuttaa Suomen kielivarantoa.
5. Kielikylvyt
Globalisaatiosta, etenkin kaupallisista, aiheutuvien tarpeiden tyydyttämiseksi tulee panostaa kielikylpy- ja kielisuihkumahdollisuuksiin muidenkin kuin de facto ruotsin kielen suhteen.
---
6. Uusia toimenpidesuosituksia
--- Ruotsin vallan ajan historian opetusta voidaan lisätä opetukseen, jos samalla kerrotaan, miten ankeaa se oli suomenkielisille kielellisesti, kulttuurillisesti ja sotilaallisesti.
Kansalliskielten osaamistason seuranta on nykyisin vähintäänkin riittävä. Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii pikemminkin virkamieskunnan vähentämistä.
Luonnoksessa ei ole minkäänlaisia arvioita kielistrategian aiheuttamista välittömistä tai välillisistä kustannuksista.
7. Kielilain tarkistaminen
Suunnitteilla olevat kuntaliitokset aiheuttavat sen, että kielilain 5 § kielellisestä jaotuksesta on uusittava. Parhaiten se tapahtuu palaamalla 1950-luvulla voimassa olleisiin määräyksiin. ---