Monet yritykset mainostavat nykyään päivänvalolamppuja "luonnollisina" valaisimina. Seuraavassa on pitkähkö teksti, jossa yritän selittää miksi keltainen valo on edelleen paras kodin valaistukseen:
Päivanvalo assosioituu yleensä siniseen pilvettömään taivaaseen aurinkoisena päivänä, jonka värilämpötila on noin 6000K. Tuskin kukaan mieltää tälläistä valoa liian kylmäksi tai liian siniseksi. Kuitenkin, jos keinotekoisen valaistuksen samanlaisella värilämpötilalla vie sisätiloihin, se näyttääkin yhtäkkiä epämiellyttävän siniseltä. Seuraavaksi yritän selittää mistä tämä johtuu.
Hollantilainen fyysikko Arie Kruithof tutki 1940-luvulla värilämpötilan ja valaistusvoimakkuuden välisiä suhteita. Kruithof huomasi että valaistusvoimakkuus vaikuttaa siihen minkälainen värilämpötila näyttää miellyttävältä ihmisilmälle. Pienellä valonvoimakkuudella (75LUX) miellyttävimmältä näyttää noin 2700K valo (hehkulamppu). Suurella (2000LUX) valonvoimakkuudella miellyttävimmältä näyttää noin 4700K valo. Lisätietoja löytyy hakusanalla Kruithof curve.
Mistä tämä sitten johtuu? Ihmissilmän pupilli supistuu ja laajentuu sen mukaan kuinka kirkasta ulkona on. Pimeässä pupilli laajentuu jotta enemmän valoa pääsee verkkokalvolle. Kirkkaassa valossa pupilli supistuu. Koska ympäristön valaistusvoimakkuus voi vaihdella jopa monituhatkertaisesti pimeän ja valoisan välillä, ei pupilli kykene yleensä täysin kompensoimaan olosuhteita.
Verkkokalvolla on sauva- ja tappisoluja. Sauvat ovat huomattavasti herkempiä ja aistivat ainoastaan valon voimakkuutta, kun taas tapit vastaavat värien aistimisesta. Verkkokalvolla on tappeja noin 6 miljoonaa, ja sauvoja yli sata miljoonaa. Sauvat ovat levittäytyneet tasaisesti verkkokalvolle, kun taas tapit ovat keskittyneet pienelle tarkan näön alueelle, "Foveaan". Tappien suurin herkkyys valolle osuu noin 555nm kohdalle (vihreä) kun taas sauvat ovat herkimmillään siniselle valolle (508nm). Pupillin supistumisen ja laajentumisen määrää sauvasolut.
Voimakkaassa valaistuksessa, huolimatta pupillin supistumisesta, verkkokalvolle pääsee enemmän valoa jolloin tappisolut hallitsevat aistimuksesta ja 6000K valo näyttää valkoiselta.
Pimeässä/heikossa valaistuksessa, huolimatta pupillin laajentumisesta, verkkokalvolle pääsee vain vähän valoa jolloin siniselle herkät sauvasolut hallitsevat ja 6000K näyttää siniseltä ja 4700K näyttää nyt valkoiselta.
Myös aivot prosessoivat jatkuvasti silmien aistimaa valoa, ja adaptoituu olosuhteiden mukan. Esimerkiksi kun yöllä tulee vastaan auto, sen ajovalot näyttävät kirkkaan valkoisilta. Päivänvalossa samat valot näyättävätkin kellertäviltä.
Johtopäätös: Olohuoneen tunnelmalliseen iltavalaistukseen ei tulisi valita 6000K "päivänvalo" tai edes 4700K valaisinta, koska se näyttää epäluonnollisen siniseltä. Sininen valo myös estää tehokkaimmin melatoniinin eritystä, jolloin illalla nautittu sininen "päivänvalo" voi aiheuttaa uniongelmia. Työpaikalla, missä käytetään valonvoimakkuudeltaan voimakasta valaistusta, voidaan käyttää sinisempää valoa.
lähde: http://solux.net/edu13.htm
Päivanvalo assosioituu yleensä siniseen pilvettömään taivaaseen aurinkoisena päivänä, jonka värilämpötila on noin 6000K. Tuskin kukaan mieltää tälläistä valoa liian kylmäksi tai liian siniseksi. Kuitenkin, jos keinotekoisen valaistuksen samanlaisella värilämpötilalla vie sisätiloihin, se näyttääkin yhtäkkiä epämiellyttävän siniseltä. Seuraavaksi yritän selittää mistä tämä johtuu.
Hollantilainen fyysikko Arie Kruithof tutki 1940-luvulla värilämpötilan ja valaistusvoimakkuuden välisiä suhteita. Kruithof huomasi että valaistusvoimakkuus vaikuttaa siihen minkälainen värilämpötila näyttää miellyttävältä ihmisilmälle. Pienellä valonvoimakkuudella (75LUX) miellyttävimmältä näyttää noin 2700K valo (hehkulamppu). Suurella (2000LUX) valonvoimakkuudella miellyttävimmältä näyttää noin 4700K valo. Lisätietoja löytyy hakusanalla Kruithof curve.
Mistä tämä sitten johtuu? Ihmissilmän pupilli supistuu ja laajentuu sen mukaan kuinka kirkasta ulkona on. Pimeässä pupilli laajentuu jotta enemmän valoa pääsee verkkokalvolle. Kirkkaassa valossa pupilli supistuu. Koska ympäristön valaistusvoimakkuus voi vaihdella jopa monituhatkertaisesti pimeän ja valoisan välillä, ei pupilli kykene yleensä täysin kompensoimaan olosuhteita.
Verkkokalvolla on sauva- ja tappisoluja. Sauvat ovat huomattavasti herkempiä ja aistivat ainoastaan valon voimakkuutta, kun taas tapit vastaavat värien aistimisesta. Verkkokalvolla on tappeja noin 6 miljoonaa, ja sauvoja yli sata miljoonaa. Sauvat ovat levittäytyneet tasaisesti verkkokalvolle, kun taas tapit ovat keskittyneet pienelle tarkan näön alueelle, "Foveaan". Tappien suurin herkkyys valolle osuu noin 555nm kohdalle (vihreä) kun taas sauvat ovat herkimmillään siniselle valolle (508nm). Pupillin supistumisen ja laajentumisen määrää sauvasolut.
Voimakkaassa valaistuksessa, huolimatta pupillin supistumisesta, verkkokalvolle pääsee enemmän valoa jolloin tappisolut hallitsevat aistimuksesta ja 6000K valo näyttää valkoiselta.
Pimeässä/heikossa valaistuksessa, huolimatta pupillin laajentumisesta, verkkokalvolle pääsee vain vähän valoa jolloin siniselle herkät sauvasolut hallitsevat ja 6000K näyttää siniseltä ja 4700K näyttää nyt valkoiselta.
Myös aivot prosessoivat jatkuvasti silmien aistimaa valoa, ja adaptoituu olosuhteiden mukan. Esimerkiksi kun yöllä tulee vastaan auto, sen ajovalot näyttävät kirkkaan valkoisilta. Päivänvalossa samat valot näyättävätkin kellertäviltä.
Johtopäätös: Olohuoneen tunnelmalliseen iltavalaistukseen ei tulisi valita 6000K "päivänvalo" tai edes 4700K valaisinta, koska se näyttää epäluonnollisen siniseltä. Sininen valo myös estää tehokkaimmin melatoniinin eritystä, jolloin illalla nautittu sininen "päivänvalo" voi aiheuttaa uniongelmia. Työpaikalla, missä käytetään valonvoimakkuudeltaan voimakasta valaistusta, voidaan käyttää sinisempää valoa.
lähde: http://solux.net/edu13.htm
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mitenköhän muuten kun silmänpohjien rappeutuman ja led valojen kanssa on yhteys niin onko värilämpötilalla tässä suhteessa merkitystä?
Hei,
en ole perehtynyt tutkimuksiin silmänpohjanrappeumasta syvällisesti , mutta ilmeisesti LED-valojen lähettämä sininen aallonpituus on se silmälle haitallisin juttu.
Jos haluaa käyttää LED-valaistusta niin suosittelen ostamaan laadukkaita LED-valoja joiden värientoisto on mahdollisimman hyvä. Laadukasta LEDiä voi olla vaikea tunnistaa, mutta cri-indeksin tulisi olla yli 90. Kauppiaan puheisiin ei kannata luottaa, koska ne myyvät tietysti sitä mitä heillä on tarjota.
Sopiva värilämpötila LEDeille (ja muillekkin lampuille) on noin 3000-3500K kodin yleiseen valaistukseen. Päivällä ja illalla sama lamppu voi kuitenkin näyttää liian keltaiselta tai siniseltä.
Juurikin noin. Valon väri on pitkälti maku/tottumuskysymys, mutta kyllä "kusenkeltainen" 2700K näyttää suurella valaistusvoimakuudella täysin luonnottomalta; ja >5000K päivänvalo taas himmeänä luotaan työntävän kalsealta. Mutta himmeään tunnelmavalaistukseen tuo lämpimän keltainen 2700-3000K on juuri oikea, ja kirkkaassa työhuoneessa taas näkemistä ja vireystilaa auttaa suuresti 4000K tai yli.
Tämä tarkoittaa, että "uudessa valaistuksessa", jossa käytetään myös eri sävyisiä valoja eri tiloissa ja eri aikoina, ei voi käyttää normaaleja himmentimiä. Ei päivänvalolamppua tai valkoista valoa (4000K) todellakaan saa himmentämällä tunnelmavaloksi!
Riippuu aivan siitä, millaisen tunnelman haluaa luoda.
Koko ketju on silkkaa jaskanpankuttamista.
Eiköhän kaikki ihmisen suoltama "fakta" ole lopulta pelkkää schaissea.
Itse olen huomannut että vaikka valmistajat ilmoittavat lamppunsa olevan sitäjasitä- värilämpöä niin poikkeuksetta "väri" onkin jotain muuta verrattuna muihin.
Eli valmistajien värilämpötilat ovat vain ohjeellisia arvoja - niihin ei voi luottaa.
Miksi valmistajat valehtelisivat värilämpötilasta? Taidat nyt sekoittaa värilämpötilan valon spektriin (kuvaa valon "laadukkuutta"), joka vaikuttaa siihen millaisena ihminen subjektiivisesti kokee valon.
Energiansäästölampuissa/loistelampuissa on usein teräviä piikkejä spektrissä, jotka silmä kokee epämiellyttävänä. Piikkejä voi olla vaika cri-indeksi olisi erinomainen.
Valehtelevat tai eivät mutta jos itsekin käytännössä vertailisit eri lamppuja ja niiden ilmoitettuja värilämpötiloja huomaisit kyllä ristiriidan aivan varmasti.
Hehkulämmittimilläkin on erinomainen värintoistoindeksi, vaikka valosta puutuu lyhyet aallonpituudet lähes tyystin...
Varmaan joku lääketiede tai parapsykologia voisi olla parempi paikka tälle ketjulle.
Hyvä Jare, kiitos kun jaat tänne tietojasi. Täytyypä lukea uudelleen oikein ajan kanssa, mielenkiintoista. Itse olen vähän tietämätön, mutta olen pohtinut omien näkemieni ja kokemusteni pohjalta, totta puhut.
Pojaltani aina tenttaan juttuja, kun opiskelee fys ja kemiaa. Huikeaa aina, kun saa tieteellisen selityksen fyysiselle kokemukselle.