Maailmanympäripurjehtijan kannattaa ostaa Bavaria

"Kunhan Euroopasta alkaa enemmän virrata tänne halpoja tusinaveneitä, tulee Suomesta uudehkon Bavarian ostaneille suru puseroon: yhtäkkiä heidän veneensä arvo romahtaa."

Niin romahtaa, mutta aktiivipurjehtijalle merkittävin veneen arvo on käyttöarvo.

Ei tehokas sarjatuotanto ole mikään peikko, kunhan minimeistä pidetään kiinni. Autotkin ovat parantuneet sekä ominaisuuksiltaan että kestävyydeltään aivan hirvittävästi.

Ennen pitkää veneitäkin aletaan tarjoamaan halpismuovisina myös sisätiloiltaan. Silti ne vievät luotettavasti perille.

Aivan, Swanin arvo ei romahda, kun ylläpitoon pannaan järjettömiä summia. Tiikkikansi, sisustus ja vantit uusitaan kymmenen vuoden välein jne. Rahallisesti järkevin tapa on edelleen Dunkerin tapa. Metallinen ruumisarkku käännetään ympäri ja siihen tehdään kansirakennelma. Nykyään kaikkien veneiden "arvot" ovat jo romahtaneet, eli kaikkien uusien veneiden arvo putoaa, kiitos euron nollainflaation, n. 5 - 6 % vuodessa ensimmäisen 10 vuoden aikana. Sen jälkeen hoidon- ja varusteluntaso määräävät hinnan.

Kaiken arvo romahtaa, koska Eurooppa köyhtyy. Tässä elettiin jokunen vuosikymmen, jolloin tavallinen tehdasduunarikin pystyi ostamaan ihan kelpo veneen. Kohta ei ole enää tehdasduunareita eikä jäljelle jäävilläkään ole rahaa veneeseen.

Mikä on "uudehko Bavaria"? Noita 2010-luvun Bavarioita, kuten muitakaan merkkejä, ei hirveästi Suomessa ole.

2000-luvun Bavarioita on todella paljon ja niitä on myös tuotu suuria määriä käytettynä Suomeen. Tuskin noiden hinnoissa enää on suurempaa pudotusta odotettavissa. Ero Suomen ja Keski-Euroopan hinnoissa ei ole suuri.

Jos nyt yrittää myydä minkä tahansa merkkistä uutena ostettua purjevenettä 2000-luvulta, tulee suru puseroon. Vähiten todennäköisesti Bavarian ja vastaavien ostaneille, sillä prosentuaalinen hinnanlasku ei niissä ole ainakaan keskimääräistä suurempi ja euromääräisesti pudotus on paljon pienempi kuin kalliimmilla. 2000-luvun alkupään veneistä saa ehkä 75% siitä, mikä ko. veneen listahinta on uutena ollut perusveneelle. Uutena tuosta on maksanut 110-150% listahinnasta kaikkine varusteineen ja kuluineen.

No jaa, tuskin koskee ainoastaan sarjatuotantokalustoa. Esim tämä lattuvene roikkunut myynnissä yli kaksi vuotta ja pyynnit tippunut 20 k€. Ei liiku ei...

http://www.blocket.se/stockholm/Hallberg_Rassy_310__2010__nr_006_58785093.htm?ca=3&w=3

C1R kirjoitti:

Aivan, Swanin arvo ei romahda, kun ylläpitoon pannaan järjettömiä summia. Tiikkikansi, sisustus ja vantit uusitaan kymmenen vuoden välein jne. Rahallisesti järkevin tapa on edelleen Dunkerin tapa. Metallinen ruumisarkku käännetään ympäri ja siihen tehdään kansirakennelma. Nykyään kaikkien veneiden "arvot" ovat jo romahtaneet, eli kaikkien uusien veneiden arvo putoaa, kiitos euron nollainflaation, n. 5 - 6 % vuodessa ensimmäisen 10 vuoden aikana. Sen jälkeen hoidon- ja varusteluntaso määräävät hinnan.

Lue lisää

Suomalaisten laatuveneiden tiikkikannet ja sisustus kestävät paljon pidempään kuin 10 vuotta. Omassa 13 vuotta vanhassa veneessä tiikkikansi, ruuvaamalla kiinnitetty, on kertaalleen kevyesti hiottu ja täysin virheetön. Samaa ei voi sanoa monista näkemistäni paljon uudemmista halpaveneiden kansista. Sisustukselle ei tarvitse tehdä mitään, tiikki tai mahonki on ihmisiän kestävää ja ylikin veneen sisällä. Vantit sama juttu, mutta uusiminen niissä voi tulla eteen vakuutusyhtiön vaatimusten takia. Sama asia on siten mahdollinen siinä Bavariassakin.

Alkuun autot olivat ylimystön vermeitä ja myöhemmin mukaan tulivat kansalle tarkoitetut sarjatyö- / halpamerkit. Silti kalliita autoja, kuten Bentley valmistetaan edelleen ja kysyntä vain kasvaa niissä. Kaikki valtiot ja ihmiset eivät ole suomalaisen työläisen tavoin lamassa.

Väitän maailmalla seilaavien pursimiesten yleisimmän entisen ammatin olleen hammaslääkäri, lakimies, yrittäjä tai pankkiiri. He eivät pääsääntöisesti purjehdi Bavarioilla tai muilla sarjatuotantoveneillä, vaan veneeseen on panostettu ja se on rakennutettu omien tarpeiden pohjalta rahan ollessa sivuseikka. Suurin askel on otettu työstä irtautuessa, venevalintaa ei silloin enää ratkaise raha. Yleisiä venemerkkejä ovat juuri mainittu Swan, HR, Oyster ja alumiininen Ovni. Bavaria ei ole vaihtoehtona näille veneille.

Norjalaisilla nuoremman polven kohtuubudjetin matkantekijöillä Bavaria on yleinen valinta, mutta saksalaisilla taas ei.

Tärkeintä on lähteä reissuun. Bavarialla, ranskalaisella tai vaikka Sunwindillä. Työtä Suomessa tekemällä uuden Swanin, Nauticatin tai HR:n osto matkarahoituksen säästäminen harvalta onnistuu. Silloin se Bavaria voi olla se paras vaihtoehto. Lähtöpäätös on tärkein asia, muulla on marginaalinen merkitys.

Suomalaisten laatuveneiden valmistajien liiketoimintamalli on ollut, no miten sen nyt sanoisi, vähän suuremman hionnan tarpeessa.

Mutta markkina on sittemmin korjannut ongelman, jota ei enää ole.

Fingulfkonkka kirjoitti:

Suomalaisten laatuveneiden valmistajien liiketoimintamalli on ollut, no miten sen nyt sanoisi, vähän suuremman hionnan tarpeessa.

Mutta markkina on sittemmin korjannut ongelman, jota ei enää ole.

Lue lisää

Kaikki kolme ovat edelleen olemassa ja homma toimii. Baltic, NC ja Nautor. FG ei koskaan niin laatupursi ollutkaan. Jonmeri toki oli sekin, mutta siirtyi parempien tienestien pariin.

Joo, ei tässä mitään hätää kun ollaan Suomessa niin hyviä veneidentekijöitä. NC takoo rahaa...

http://www.finder.fi/Veneitä ja veistämöitä/Nauticat Yachts Oy/RIIHIKOSKI/taloustiedot/174783

Ja tällä palstalla ei koskaan ole ollut yhtään kirjoittajaa, jolla olisi moderni Baltic tai Swan. Laittaisin nuo nykyään sarjaan telakkateollisuus, veneistä ei oikein ole enää kyse.

C1R kirjoitti:

Aivan, Swanin arvo ei romahda, kun ylläpitoon pannaan järjettömiä summia. Tiikkikansi, sisustus ja vantit uusitaan kymmenen vuoden välein jne. Rahallisesti järkevin tapa on edelleen Dunkerin tapa. Metallinen ruumisarkku käännetään ympäri ja siihen tehdään kansirakennelma. Nykyään kaikkien veneiden "arvot" ovat jo romahtaneet, eli kaikkien uusien veneiden arvo putoaa, kiitos euron nollainflaation, n. 5 - 6 % vuodessa ensimmäisen 10 vuoden aikana. Sen jälkeen hoidon- ja varusteluntaso määräävät hinnan.

Lue lisää

Vanttien uusimistarve koskee kaiken merkkisiä veneitä. Eniten ongelmia tulee rikeissä, joissa vanttien ja staagien mitoitus on "alakanttiin" ja vaijerivanteissa on puristuspäätteet. Niitä voi joutua uusimaan jo ensimmäisen tai toisen valtamarillä purjehditun vuoden jälkeen. Eräät vakuutusyhtiöt eivät myönnä vakuutusta maailman merille, jos vaijeririki on yli 5 v. ikäinen.

Nautorin vanhoissa S&S Swaneissa riki on "ylimitoitettu" ja aika yleisesti niissä on käytetty Norsemanin ruuvattavia vaijeripäätteitä, jonka takia ongelmat ovat harvinaisempia kuin monissa massatuotannon veneissä. Osassa 1970-luvun alkupuolen Swaneissa on yhä alkuperäinen rod-riki, vaikka niillä on tehty useita Atlantin ylityksiä.
En tiedä mitä nimim. C1R tarkoitti Swanien sisustuksen ja tiikkikannen uusimisella kymmenen vuoden välein. Sisustuksen tekstiilejä tietysti voi joutua uusimaan, jos ne ovat jostain syystä vaurioituneet. Vanhojen Swanien tiikkikannet tehtiin 16mm paksuisesta tiikistä, jonka takia niissä on hiomisvaraa paljon enemmän kuin nykyveneiden puolta ohuemmissa tiikeissä, viilutiikeistä nyt puhumattakaan. Kun itselläni oli vanha Swan, sen tiikkikansi uusittiin 25 käyttövuoden jälkeen.

Siinä olen C1R:n kanssa samaa mieltä, että minkä tahansa veneen tiikkikanteen sijoittaminen on "järjetöntä". Tiikkikansi ja varsinkin sellaisen uusiminen on huono investointi. Tiikkipäällysteellä on tietysti jotain kosmeettisia ja ehkä mukavuuteen liittyviä arvoja (paitsi ei tropiikissa, jossa se tulee auringossa polttavan kuumaksi). Jos veneessä on ennestään tiikkikansi, joka alkaa olla loppuun kulunut, mielestäni käytännöllisin ratkaisu on sen poistaminen - ainakin siinä tapauksessa, että veneellä on tarkoitus tehdä valtamerimatkoja tai avomerikisoja.

Fingulfkonkka kirjoitti:

Joo, ei tässä mitään hätää kun ollaan Suomessa niin hyviä veneidentekijöitä. NC takoo rahaa...

http://www.finder.fi/Veneitä ja veistämöitä/Nauticat Yachts Oy/RIIHIKOSKI/taloustiedot/174783

Ja tällä palstalla ei koskaan ole ollut yhtään kirjoittajaa, jolla olisi moderni Baltic tai Swan. Laittaisin nuo nykyään sarjaan telakkateollisuus, veneistä ei oikein ole enää kyse.

Lue lisää

Suomeen ei taida olla rekisteröity kuin 2-3 kpl 2000 -luvun Swaneja, Balticeja tuskin ainuttakaan ja Nauticatejakin alle 10 kpl tältä vuosituhannelta. Silti näitä on suomalaisomistuksessa ulkomaille liputettuina, mm. Lionessa ainakin takavuosina.

Tiikkikansi ei tropiikissa ole kuuma, vaan kauniin harmaa ja kaipaa suolavesikylpyjä aina toisinaan. Polttavan kuumiksi sen sijaan tulevat genoan mustat jaluskiskot, niitä on varottava paljasjaloin kannella kulkiessa. Arvoveneen tiikkikannen poisto laskee valtavasti veneen kiinnostavuutta ostokandidaattien keskuudessa. Siksi tiikkikansi kannattaa kunnostaa tai uusia ennen myyntiä.

Tietyt asiat, kuten tiikkikansi ja sininen runkoväri vain kuuluvat hienon veneen ominaisuuksiin, omista varjopuolistaan huolimatta.

Itse laskisin suomalaisiksi arvoveneiksi myös Suomessa rakennetut isommat Finngulfit, mallit 41 ja 46. 43 taas ei sitä oikein ole, koska se osoittautui osin epäonnistuneeksi omassa kovakulkuisten pursien viiteryhmässään.

protiikkikansi kirjoitti:

Suomeen ei taida olla rekisteröity kuin 2-3 kpl 2000 -luvun Swaneja, Balticeja tuskin ainuttakaan ja Nauticatejakin alle 10 kpl tältä vuosituhannelta. Silti näitä on suomalaisomistuksessa ulkomaille liputettuina, mm. Lionessa ainakin takavuosina.

Tiikkikansi ei tropiikissa ole kuuma, vaan kauniin harmaa ja kaipaa suolavesikylpyjä aina toisinaan. Polttavan kuumiksi sen sijaan tulevat genoan mustat jaluskiskot, niitä on varottava paljasjaloin kannella kulkiessa. Arvoveneen tiikkikannen poisto laskee valtavasti veneen kiinnostavuutta ostokandidaattien keskuudessa. Siksi tiikkikansi kannattaa kunnostaa tai uusia ennen myyntiä.

Tietyt asiat, kuten tiikkikansi ja sininen runkoväri vain kuuluvat hienon veneen ominaisuuksiin, omista varjopuolistaan huolimatta.

Itse laskisin suomalaisiksi arvoveneiksi myös Suomessa rakennetut isommat Finngulfit, mallit 41 ja 46. 43 taas ei sitä oikein ole, koska se osoittautui osin epäonnistuneeksi omassa kovakulkuisten pursien viiteryhmässään.

Lue lisää

"Tiikkikansi ei tropiikissa ole kuuma". No sen verran se oli ankkuripaikoilla kuuma, että kerran sain 1.asteen palovamman jalkapohjan päkiään, kun paljasjaloin astuin kannelle. Varvastossut ovat tarpeen! Purjehtiessa tiikkikansi ei ole kuuma silloin, kun meri huuhtelee sitä. Eräs Etelä-Afrikassa tapaamani brittipurjehtija oli niin kyllästynyt veneensä kannen ja sisätilojen kuumenemiseen, että oli pallonkiertonsa aikana maalannut tiikkikannen valkoiseksi.
Itse päätin, että missään seuraavassa veneessäni ei tule olemaan tiikkikantta. Rungon tumma värikin on trooppisilla latitudeilla huono ratkaisu kuumenemisen takia. Tummat gelcoatit haalistuvat nopeasti uv-säteilyn vaikutuksesta myös meidän leveysasteillamme.

USA:n venemarkkinoilla katsottiin myyntivaltiksi, jos tiikkikansi oli poistettu. Ehkä meillä tuo tiikkikansien arvostus on (toistaiseksi) muotia, vaikka onkin epäkäytännöllista ja kallista turhuutta. Toki puhdas ja harmaa tiikkikansi on kaunis. En sitä kiellä. Tiikkikannen hinnan voi mieluummin käyttää veneen valtamerivarusteluun, jos miettii veneen hankkimista pitkiä valtameriretkiä varten.

Jokainen tietysti ratkaisee mitä ominaisuuksia pitkänmatkanveneeltään haluaa. Vasta reissun jälkeen tietää oliko venevalinta onnistunut ja minkälaisia korjauksia veneeseen tai sen varusteisiin tarvittiin. Jos samalla veneellä haluaa tehdä vielä toisen tai kolmannenkin pallon kierron, valinta varmaankin on ollut hyvä!

protiikkikansi kirjoitti:

Suomeen ei taida olla rekisteröity kuin 2-3 kpl 2000 -luvun Swaneja, Balticeja tuskin ainuttakaan ja Nauticatejakin alle 10 kpl tältä vuosituhannelta. Silti näitä on suomalaisomistuksessa ulkomaille liputettuina, mm. Lionessa ainakin takavuosina.

Tiikkikansi ei tropiikissa ole kuuma, vaan kauniin harmaa ja kaipaa suolavesikylpyjä aina toisinaan. Polttavan kuumiksi sen sijaan tulevat genoan mustat jaluskiskot, niitä on varottava paljasjaloin kannella kulkiessa. Arvoveneen tiikkikannen poisto laskee valtavasti veneen kiinnostavuutta ostokandidaattien keskuudessa. Siksi tiikkikansi kannattaa kunnostaa tai uusia ennen myyntiä.

Tietyt asiat, kuten tiikkikansi ja sininen runkoväri vain kuuluvat hienon veneen ominaisuuksiin, omista varjopuolistaan huolimatta.

Itse laskisin suomalaisiksi arvoveneiksi myös Suomessa rakennetut isommat Finngulfit, mallit 41 ja 46. 43 taas ei sitä oikein ole, koska se osoittautui osin epäonnistuneeksi omassa kovakulkuisten pursien viiteryhmässään.

Lue lisää

"Tiikkikansi ei tropiikissa ole kuuma"

Näinköhän. En ole tropiikissa tiikkikannella astellut, mutta kyllä se ihan Suomen kesässäkin tuntuu aika penteleen kuumalta paljaan jalan alla, kun hellepäivänä aurinko on siihen muutaman tunnin porottanut.

10-14 kirjoitti:

"Tiikkikansi ei tropiikissa ole kuuma"

Näinköhän. En ole tropiikissa tiikkikannella astellut, mutta kyllä se ihan Suomen kesässäkin tuntuu aika penteleen kuumalta paljaan jalan alla, kun hellepäivänä aurinko on siihen muutaman tunnin porottanut.

Lue lisää

Kyllä tällä kertaa pitää olla yhtä mieltä 10-14 kanssa. Hyvänä hellepäivänä ei tosiaan Suomessakaan sellaisella vaaleanharmaalla tiikkikannella kävellä. Vielä vähemmän Välimerellä tai tropiikissa, ne molemmat on kokeiltu.

Mutta tuo onkin monikymmenvuotisen kokemuksen jälkeen toiseksi ainoa tiikkikannen huono puoli. Toinen on paino tosissaan kilpaillessa. Viime vuonna lämpimiä päiviä riitti, mutta kannen kuumuus ei silloinkaan haitannut. Se ei siis todellakaan ole ongelma näillä leveysasteilla. Jos ei arvokisoihin ole menossa, ei painokaan ole haitta.

Menossakaukana kirjoitti:

Suomalaisten laatuveneiden tiikkikannet ja sisustus kestävät paljon pidempään kuin 10 vuotta. Omassa 13 vuotta vanhassa veneessä tiikkikansi, ruuvaamalla kiinnitetty, on kertaalleen kevyesti hiottu ja täysin virheetön. Samaa ei voi sanoa monista näkemistäni paljon uudemmista halpaveneiden kansista. Sisustukselle ei tarvitse tehdä mitään, tiikki tai mahonki on ihmisiän kestävää ja ylikin veneen sisällä. Vantit sama juttu, mutta uusiminen niissä voi tulla eteen vakuutusyhtiön vaatimusten takia. Sama asia on siten mahdollinen siinä Bavariassakin.

Alkuun autot olivat ylimystön vermeitä ja myöhemmin mukaan tulivat kansalle tarkoitetut sarjatyö- / halpamerkit. Silti kalliita autoja, kuten Bentley valmistetaan edelleen ja kysyntä vain kasvaa niissä. Kaikki valtiot ja ihmiset eivät ole suomalaisen työläisen tavoin lamassa.

Väitän maailmalla seilaavien pursimiesten yleisimmän entisen ammatin olleen hammaslääkäri, lakimies, yrittäjä tai pankkiiri. He eivät pääsääntöisesti purjehdi Bavarioilla tai muilla sarjatuotantoveneillä, vaan veneeseen on panostettu ja se on rakennutettu omien tarpeiden pohjalta rahan ollessa sivuseikka. Suurin askel on otettu työstä irtautuessa, venevalintaa ei silloin enää ratkaise raha. Yleisiä venemerkkejä ovat juuri mainittu Swan, HR, Oyster ja alumiininen Ovni. Bavaria ei ole vaihtoehtona näille veneille.

Norjalaisilla nuoremman polven kohtuubudjetin matkantekijöillä Bavaria on yleinen valinta, mutta saksalaisilla taas ei.

Tärkeintä on lähteä reissuun. Bavarialla, ranskalaisella tai vaikka Sunwindillä. Työtä Suomessa tekemällä uuden Swanin, Nauticatin tai HR:n osto matkarahoituksen säästäminen harvalta onnistuu. Silloin se Bavaria voi olla se paras vaihtoehto. Lähtöpäätös on tärkein asia, muulla on marginaalinen merkitys.

Lue lisää

"Suomalaisten laatuveneiden tiikkikannet ja sisustus kestävät paljon pidempään kuin 10 vuotta"
" tiikki tai mahonki on ihmisiän kestävää ja ylikin veneen sisällä. Vantit sama juttu,"
Tuskin voisi enemmän väärin päätellä venemateriaalien kestosta.

Menossakaukana kirjoitti:

Suomalaisten laatuveneiden tiikkikannet ja sisustus kestävät paljon pidempään kuin 10 vuotta. Omassa 13 vuotta vanhassa veneessä tiikkikansi, ruuvaamalla kiinnitetty, on kertaalleen kevyesti hiottu ja täysin virheetön. Samaa ei voi sanoa monista näkemistäni paljon uudemmista halpaveneiden kansista. Sisustukselle ei tarvitse tehdä mitään, tiikki tai mahonki on ihmisiän kestävää ja ylikin veneen sisällä. Vantit sama juttu, mutta uusiminen niissä voi tulla eteen vakuutusyhtiön vaatimusten takia. Sama asia on siten mahdollinen siinä Bavariassakin.

Alkuun autot olivat ylimystön vermeitä ja myöhemmin mukaan tulivat kansalle tarkoitetut sarjatyö- / halpamerkit. Silti kalliita autoja, kuten Bentley valmistetaan edelleen ja kysyntä vain kasvaa niissä. Kaikki valtiot ja ihmiset eivät ole suomalaisen työläisen tavoin lamassa.

Väitän maailmalla seilaavien pursimiesten yleisimmän entisen ammatin olleen hammaslääkäri, lakimies, yrittäjä tai pankkiiri. He eivät pääsääntöisesti purjehdi Bavarioilla tai muilla sarjatuotantoveneillä, vaan veneeseen on panostettu ja se on rakennutettu omien tarpeiden pohjalta rahan ollessa sivuseikka. Suurin askel on otettu työstä irtautuessa, venevalintaa ei silloin enää ratkaise raha. Yleisiä venemerkkejä ovat juuri mainittu Swan, HR, Oyster ja alumiininen Ovni. Bavaria ei ole vaihtoehtona näille veneille.

Norjalaisilla nuoremman polven kohtuubudjetin matkantekijöillä Bavaria on yleinen valinta, mutta saksalaisilla taas ei.

Tärkeintä on lähteä reissuun. Bavarialla, ranskalaisella tai vaikka Sunwindillä. Työtä Suomessa tekemällä uuden Swanin, Nauticatin tai HR:n osto matkarahoituksen säästäminen harvalta onnistuu. Silloin se Bavaria voi olla se paras vaihtoehto. Lähtöpäätös on tärkein asia, muulla on marginaalinen merkitys.

Lue lisää

En ymmärrä miksi niin kallis ja tarpeeton sivuseikka kuin kannen tiikkipäällyste innostaa kiivailemaan, kun keskustelun aihe on pitkien matkojen purjehtiminen. Jos suosituimmat venemerkit kiinnostaa, ARC:n osallistujalista on ajankohtainen. Starttihan on aika pian. ARC veneiden keskikoko on kasvanut vuosi vuodelta. Se on nyt 46 jalkaa 9 tuumaa (ks. YW). Enää 13% on alle 40-jalkaisia, vaikka hyväksytty minimikoko on edelleen 27 ft.
https://www.worldcruising.com/arc/evententries.aspx

Tuoreessa YW:sea on keskusteluun sopiva teema "Ocean bound". Siinä on haastateltu kippareita, jotka ovat osallistuneet ARC:iin useita kertoja ja tehneet muitakin valtameren ylityksiä. Tässä muutamia siteerauksia: "For heading back to Europe, I would want something solid and strong as opposed to a lightweight racer. Comfort is often preferable to speed on a long voyage. Good ocean boats include Hallberg Rassy, Oyster, Swan, X-Yachts, Amel, Bowman, etc. Production yachts such as Jeanneau, Beneteau or Bavaria will do the job happily, but will tend to slam upwind on the way home."
"If you have any major problems they will be match easier to deal with on a smaller boat as all gear, sails and hardware will be lighter."
Varustelun motto on edelleenkin vanha tuttu "Keepi it simple and reliable".
"Too many skippers lose too much sleep worrying about getting things fixed."
"Make sure you thoroughly use everything on board for at least six months before a long crossing".

seppomartti kirjoitti:

"Suomalaisten laatuveneiden tiikkikannet ja sisustus kestävät paljon pidempään kuin 10 vuotta"
" tiikki tai mahonki on ihmisiän kestävää ja ylikin veneen sisällä. Vantit sama juttu,"
Tuskin voisi enemmän väärin päätellä venemateriaalien kestosta.

Lue lisää

Jollain halvanheppoisilla ranskiksilla tai bavoilla seilaileva ei toki omaa kokemuspohjaa moisesta asiasta kuin kunnolla rakennettu vene. Pienintakaan virhetta ei loydy sen paremmin kannesta kuin sisustuksestakaan.

Yksi asiaan vaikuttava tekija on se, millaista sakkia veneessa kuskataan tai veneessa elelee. Kalliimmissa veneissa matkaavat ja asuvat fiksummat ihmiset ja siksi kalusto pysyy siistina.

"Yksi asiaan vaikuttava tekija on se, millaista sakkia veneessa kuskataan tai veneessa elelee."

Se on nimenomaan tuo elelee, joka muuttaa näkemyksiä. Luin jenkkifoorumilta varakkaasta veneessä elelijästä, joka tahtoi ostaa UUDEN Hallberg-Rassyn ilman tiikkikantta, mutta firma ei ollut suostunut hänelle sellaista myymään. Hän osti sitten Najadin, joka toimitti veneen mielellään ilman tiikkiä.

Tämä varakas tuskin jätti tiikin ottamatta siksi, ettei hänellä olisi ollut siihen varaa, vaan hän ei halunnut sitä siksi, että oli kokenut sen vene-elämässä epäkäytännölliseksi.

Jos matkaa pitkin maailmaa veneellä lapsiperheenä, niin kyllä siinä rupeaa näkemään veneen ihan toisella tavalla kuin sen näkee viikonloppu- ja kesälomapurjehtija. Erilaiset käytännölliset perusratkaisut ja kestävyys korostuvat ulkonäön kustannuksella.

Vene-eläjille kelpaisivat varmasti veneet, joiden sisustuksessa olisi sen verran tavaraa, että se kestäisi kunnolla hiomista. Oli materiaali sitten mikä tahansa.