""" Historiallis-kulttuurisia hyötyjä
- Pohjoismaiset arvot ovat erottamaton osa suomalaista yhteiskuntaa. Ruotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteisymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä.
- Suomen kieli onkin erityisesti hallintokielenä kehittynyt Ruotsin hallinnon ja oikeusjärjestyksen rakenteiden ja siten ruotsinkielisen sanaston pohjalta.
- Ruotsin kielen osaaminen tai ymmärtäminen tuo käytännön lisäarvoa pohjoismaisessa kanssakäymisessä ja yhteistyössä silloinkin, kun kaupankäyntiin liittyvissä asiakirjoissa käytetään jotakin muuta kieltä.
- Pohjoismaista yhteistyötä tehdään monella tasolla, muun muassa koulutus- ja sosiaalipoliittisen yhteistyön muodossa sekä innovaatiokyvyn parantamisessa.
Oikeudellisia hyötyjä
- Kansainvälisissäkin yhteyksissä esimerkillisenä pidetty kielilainsäädäntö, joka täsmentää kahden yhdenvertaisen kansalliskielen varaan rakennettua yhteiskuntaa.
- Lainsäädännön myötä Suomi osoittaa suvaitsevuutensa molempia kansalliskieliä puhuvia ryhmiään kohtaan samoin kuin pitävänsä arvossa Ruotsin kanssa jaettua historiaansa ja siitä kumpuavaa kulttuurista rikkautta.
Taloudellisia hyötyjä
- Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista kohdistuu toisiin Pohjoismaihin.
- Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani viennin osalta, vuosina 2010 ja 2011 vienti ylitti 11 prosenttia, ja Suomen kolmanneksi suurin tuontimaa.
- Työnantajien mukaan jatkossakin tarvitaan suomen ja englannin kielen jälkeen eniten ruotsin kielen taitoa.
- Ruotsin osaamattomuus aiheutta taloudellisia menetyksiä, kun Ahvenanmaa ostaa Manner-Suomen sijaan Ruotsista tavaraa ja palveluita!""""
On suomella erinomaisen hyvä ja erinomaisen kattava kansalliskielistrategia.
Onkos muuten kukaan lukenut suomen kielistrategiaa kun ollaan osa EUta ja kauppakin nykyään suuntautuu kaikkiin maailman maanosiin... Siis pohjolankin ulkopuolelle!
- Pohjoismaiset arvot ovat erottamaton osa suomalaista yhteiskuntaa. Ruotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteisymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä.
- Suomen kieli onkin erityisesti hallintokielenä kehittynyt Ruotsin hallinnon ja oikeusjärjestyksen rakenteiden ja siten ruotsinkielisen sanaston pohjalta.
- Ruotsin kielen osaaminen tai ymmärtäminen tuo käytännön lisäarvoa pohjoismaisessa kanssakäymisessä ja yhteistyössä silloinkin, kun kaupankäyntiin liittyvissä asiakirjoissa käytetään jotakin muuta kieltä.
- Pohjoismaista yhteistyötä tehdään monella tasolla, muun muassa koulutus- ja sosiaalipoliittisen yhteistyön muodossa sekä innovaatiokyvyn parantamisessa.
Oikeudellisia hyötyjä
- Kansainvälisissäkin yhteyksissä esimerkillisenä pidetty kielilainsäädäntö, joka täsmentää kahden yhdenvertaisen kansalliskielen varaan rakennettua yhteiskuntaa.
- Lainsäädännön myötä Suomi osoittaa suvaitsevuutensa molempia kansalliskieliä puhuvia ryhmiään kohtaan samoin kuin pitävänsä arvossa Ruotsin kanssa jaettua historiaansa ja siitä kumpuavaa kulttuurista rikkautta.
Taloudellisia hyötyjä
- Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista kohdistuu toisiin Pohjoismaihin.
- Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani viennin osalta, vuosina 2010 ja 2011 vienti ylitti 11 prosenttia, ja Suomen kolmanneksi suurin tuontimaa.
- Työnantajien mukaan jatkossakin tarvitaan suomen ja englannin kielen jälkeen eniten ruotsin kielen taitoa.
- Ruotsin osaamattomuus aiheutta taloudellisia menetyksiä, kun Ahvenanmaa ostaa Manner-Suomen sijaan Ruotsista tavaraa ja palveluita!""""
On suomella erinomaisen hyvä ja erinomaisen kattava kansalliskielistrategia.
Onkos muuten kukaan lukenut suomen kielistrategiaa kun ollaan osa EUta ja kauppakin nykyään suuntautuu kaikkiin maailman maanosiin... Siis pohjolankin ulkopuolelle!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kielistrategialuonnos on syntynyt yksipuolisesti, koska se seuraa Svenska Finlands Folktingin asettaman Ahtisaaren työryhmän esityksiä Suomen kansalliskielten, tässä tapauksessa tilaajan ja eturyhmän intressissä olevan ruotsin kielen säilyttämiseksi Suomessa. Kyseessä on hätävarjelun liioittelu, sillä ruotsin kieli voi Suomessa hyvin, jos tilannetta verrataan vastaavien kokoisten kielivähemmistöjen asemaan Pohjoismaissa tai EU-maissa. --- Kansalliskielistrategiassaon unohdettu täysin se vaara, jonka globalisaation ja verkottumisen kautta tapahtuva integroituminen aiheuttaa suomen kielen tulevaisuudelle pienenä kielenä. ---
Suomi on ollut hyvin pitkään Ruotsin yltäkylläisyyden maksumies ja sotaväen ottoon kelpaava riistetty maakunta.
Venäjän alla meni jo paljon paremmin ja sieltä on Suomi saanut myös itsenäisyytensä.
Fenno luottaa Ryssään ilmeisesti edelleen kuin entiseen Neuvostoliittoon. Se, että Venäjä "antoi" itsenäisyyden ei merkinnyt muuta kuin, että se voitiin tarpeen tullen yrittää ottaa pois, niin kuin tapahtuikin (- mitäköhän sodankäynyt esi-isäsi sanoisi kommentistasi - haudassa hän joka tapauksessa jo kääntyi!).
"- Työnantajien mukaan jatkossakin tarvitaan suomen ja englannin kielen jälkeen eniten ruotsin kielen taitoa."
Aha. EK:n jäsenyritykset ovat kyllä ihan toista mieltä. Tarvitaan venäjää, portugalia kiinaa jne. (s. 13):
http://ek.fi/wp-content/uploads/Henko2009_Tyoelamassa_tarvitaan_yha_useampia_kielia.pdf
"Suomen kieli on onkin erityisesti hallintokielenä kehittynyt Ruotsin hallinnon ja oikeusjärjestyksen rakenteiden ja siten ruotsinkielisen sanaston pohjalta". Tämä taitaa olla hurrilogiikkaa parhaimmillaan. Eihän näin hulluja käsityksiä voi olla edes seinähullulla?
Vai johtuuko kommenttisi siitä, että et itse ymmärrä tämän kohdan sisältöä?
Tällä kielistrategialla on hallitus jo pyyhkinyt suomenkielisen perseensä. Sampo Terho muutama muu suomenkielinen tulevat kirjoittamaan uuden kielistrategian, suomeksi. Ruotsin kieli tullaan laittamaan siihen asemaan mihin se kuuluu, elikkä vähemmistökieleksi. Suomenkielinen ei halutessaan tarvitse minkäänlaista kosketuspintaa ruotsin kieleen. Pohjoismaiden lingua franca on englanti ja toivottavasti englanti tulee olemaan toisena virastokielenä jokaisessa Pohjoismaassa lähitulevaisuudessa.
Miten mulla on sellainen käsitys, että Sampo Terho ei edes aja tällaisia asioita enää.
Terho on edelleen Suomalaisuuden liiton pueenjohtaja.
"Ruotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteisymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä."
Suimi on yksi viidestä Pohjoismaasta, koska meillä on samantapainen poliittinen ja taloudellinen järjestelmä kuin niillä neljällä muullakin, ja kosolti yhteistä historiaa, erityisesti Ruotsin kanssa. Kaikissa Pohjoismaissa ihmisten vallitsevat käsitykset siitä, mitä tarkoitetaan "hyvällä yhteiskunnalla", ovat lähellä toisiaan. Suomi olisi yksi Pohjoismaa, vaikkei täällä puhuttaisi lainkaan ruotsia.
Hyvä kommentti. Tuntuu hyvin oudolta, että neffe ei hyväksy edes tätä tosiasiaa: olemme osa Pohjoismaita kulttuurisesti ja arvopohjaltamme. Miksi neffelle tällainen luonnollinen ja meitä hyödyttäväkin asia on kauheinta maailmassa, olisi kiva tietää. (ja jos jättäisit sen ruotsin kielen vähäksi aikaa pois, nyt puhutaan ihan vain kulttuurista ja yhteisistä arvoista)
Ennen kaikkea arvopohjamme perustuu SUOMALAISEEN tapaan ja kulttuuriin! Toki olemme meillä on paljon yhteistä myös muiden pohjoismaiden kanssa, mutta suomen kieli ja suomalainen kulttuuri on aivan yhtä tärkeä osa pohjoismaita kuin mikä tahansa muu yksittäinen kieli sillä alueella. Jos siis ruotsalainen kokee tasrpeelliseksi opiskella naapurimaansa kieltä suomea, hän silloin saa sitä opiskella! Jos taas suomalianen kokee tarpeelliseksi opiskella naapurimaansa Ruotsin kieltä, hänen pitäisi saada vapaaehtoisesti sitä opiskella!! Muuten - Ruotsissa suomen kielen opintoijen löytäminen on hyvin vaikeaa. Edes kansalaisopitot eivät tahdo sitä tarjota.
Islam ei ole suomalainen arvo - ja se alkaa olla jo Ruotsin suurin uskonto. En siis millään tavoin ymmärrä sitä, miksi meidän sellaista kulttuuria ylipäätään pitäisi katsoa "ylöspäin". En ikinä suostu katsomaan ruotsalasta kulttuuria "ylöspäin", kuten sinä.
Nuo kaikki svekoperustelut on kumottu moneen kertaan. Eräs esitys käänsi asia niin, että kyse oli suomen kielestä Ruotsissa. Ja kappas! Kuulosti IHAN yhtä uskottavalta.
Mikä todisti hyvin, että nuo ovat näennäisperusteluja. Eihän mikään todellinen perustelu sovi mille kielelle tai maalle tahansa!