Alkaa kausi lähennellä loppuaan, mutta vielä tuli viikonloppureissu tehtyä, ehkä 1-2 kertaa tämän jälkeenkin tarkenee. Mutta kummastelin, miten nopeus tuntuu veneestä hiipuneen. Uppoumavene, yleensä on kulkenut sellaista kuutta solmua normaaleilla matkakierroksilla. Nyt ei tahdo mennä kuin himpun päälle viittä, kuuteen piti työntää kierroksia jo selvästi yli normaalin.
Voiko likainen pohja vaikuttaa noin paljon? Konekin on vanha, Volvon 2003 ja ikää melkein 30 vuotta. Se tuntuu kuitenkin käyvän ihan tasaisesti eikä kuluta aiempaa enemmän ja kulkeehan käsittääkseni vähän pienemilläkin koneilla veneet pläkässä tuollaista nopeutta eli en ainakaan näin maallikkona osaisi uskoa koneen tehojen sinänsä kovin pahasti kadonneen.
Voiko likainen pohja vaikuttaa noin paljon? Konekin on vanha, Volvon 2003 ja ikää melkein 30 vuotta. Se tuntuu kuitenkin käyvän ihan tasaisesti eikä kuluta aiempaa enemmän ja kulkeehan käsittääkseni vähän pienemilläkin koneilla veneet pläkässä tuollaista nopeutta eli en ainakaan näin maallikkona osaisi uskoa koneen tehojen sinänsä kovin pahasti kadonneen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei se pohjan likaisuus ole niin paha kuin kasvullisuuden peittämä potkuri.
Juuri näin!
Alkukesän ajan veneen pohja ja potkuri pysyvät tavallisesti puhtaina, mutta sitten varsinkiin potkuriin alkaa tulla partaa ja näkkiä. Sen takia olen yleensä loppukesällä, meren ollessa vielä lämmin, sukeltanut hinkkaamaan potkurin puhtaaksi. Ellen sitä tee, syysretkillä on sama tilanne kuin aloittajalla nyt.
Joskus maalasin potkurin antifoulingilla, mutta eihän se pysynyt. Kiillotetun potkurin vahaamisella ei ollut mitään merkitystä, ei myöskään rasvaamisella eikä potkurispraylla. Paras konsti omasta mielestäni on potkurin huolellinen puhdistus keväisin ja sukeltamalla tehty puhdistus kerran kesässä.
Jos veneen pohjaa ei maalaa antifoulingmaalilla, koko pohja on näkkien ja vihreän parran peitossa - ja kulkunopeus vielä hitaampi.
Itselläni ei koskaan ole pohja ollut kovin likainen, mutta kyllä sieltä helposti voi 0,2-0,3 solmua pudota vaikka ei likaa kovin paljoa olisikaan. Tiedän kyllä runsaan kasvillisuuden voivan viedä jopa 15% huippunopeudesta ainakin nopeassa veneessä. Kaverin Yamarin 640DC kulkeee puhtaalla pohjalla max. 50 solmua ja toissa kesänä todella likaisella (näkkiä ja ruohoa) vene kulki kaasu pohjassa noin 35 solmua. Eli nopeushäviö oli noin 30%, mutta oli pohjakin karmea.
Sanoit, että normaaleilla matkakierroksilla vauhti oli tippunut kuudesta hiukan yli viiteen solmuun. Silloin vika ei tietenkään voi olla moottorissa, kun kerran kierrokset oli samat. Vika voi olla potkurissa, joka on niin pahasti kasvillisuuden peitossa, että työntövoima samoilla kierroksilla on selvästi pienempi kuin normaalisti, tai pohjassa, jonka vastus samalla nopeudella on paljon suurempi kuin normaalisti.
Et kerro veneestä muuta kuin koneen ja uppoumarunkoisuuden. Oleellinen tieto olisi vesilinjapituus. Jos ollaan reilusti alle runkonopeuden, vastus on suurelta osin kitkavastusta, joka voi kasvaa moninkertaiseksikin, jos pohja on pahassa kunnossa (runsaasti näkkejä tai "karvaa"). Runkonopeuden lähellä ja varsinkin sen yläpuolella aallonmuodostusvastus on paljon tärkeämpi ja se ei taas muutu kasvillisuudesta oleellisesti.
Omalle purjeveneelleni (runkonopeus 7,7 solmua, max nopeus 18 hv koneella 7,3 solmua) 5,2 solmussa sileällä pohjalla kokonaisvastus on n. 400 N ja siitä kitkavastusksen osuus 280 N. 6 solmussa luvut ovat 600 ja 370 N, 7 solmussa 1000 ja 500 N, 8 solmussa 2000 ja 840 N.
Jos siis 5.2 solmussa kitkavastus kasvaisi 100% olisi kokonaisvastus 680 N eli 80 N enemmän kuin 6 solmussa. Vastaavasti 6 solmun kitkavastuksen tuplaantuminen nostaisi vastuksen lähes 7 solmun arvoon, mutta 7 solmun kitkavastuksen pitäisi kolminkertaistua, jotta vastus nousisi 8 solmun arvoon.
Kitkavastuksen tuplaaminen sileään verrattuna 5,2 solmun vauhdissa tapahtuu, jos pohjan karheus on n. 1 mm eli pohja olisi tehty P20 hiekkapaperista. Mitä se sitten tarkoittaa näkkien tms. kannalta on vaikeampi kysymys.
Runkonopeus on jotakuinkin 7,2 solmua, jos olen laskenut aikoinaan oikein. Siihen nähden tuon sinun vastauksesi perusteella siis ilmeinen syy hidastumiseen olisi pohjan kunto?
Itsellä liukuva vene, huomaa kyllä hyvin pohjan likaisuuden "limamaista" huippu vauhdissa -3 solmua, ei niinkään matkanopeudessa, ilmeisesti vääntö alue parempi, mutta kuluttaa varmasti polttoainetta enempi.
Olen pessyt pohjan kerran kauden aikana harjalla n. Puolimetriä vesirajasta jossa tätä limaa syntyy, ruotsissa näin kätevän pohjan pesu automaatin Nynäshamnissa, voisi olla täälläkin tarvetta.
Tossa linkki http://www.visitnynashamn.se/en/home/stay/guestharbour/boatwashmachine.4.421534701375ce1f7f680008557.html
Viikkari pesettää pohjaansa aina, kun laiva seisoo satamassa polttoaineen säästön takia. Luin joskus jutun tästä ja olisiko säästöä syntynyt puhtaalla pohjalla luokkaa 5000l suuntaan n.10%
Mahdotonta sanoa varmuudella. Myös potkuri voi olla syy tai molempien yhdistelmä. Tässä juttu, jossa on mitattu polttoaineenkulutusta puhtaalla potkurilla vs. potkurilla, jossa on näkkejä. Polttoaineenkulutus kasvoi 50% samalla nopeudella. Valitettavasti kierroslukuja ei kerrota ko. vertailussa, joten jää epäselväksi tarvitaanko samaan vauhtiin enemmän kierroksia, kasvaako polttoaineenkulutus samoilla kierroksilla 50% vai jokin noiden yhdistelmä. http://www.deltamarina.nl/db/WAS52948ab85ded1/FOLDINGPROPS.pdf
Tässä vielä mitattuja vastuksia eri myrkkymaaleilla puhtaana ja 287 vuorokauden vedessäolon jälkeen: http://www.dtic.mil/cgi-bin/GetTRDoc?AD=ADA575301
Kitkavastus kasvoi kielletyillä TBT-myrkyilläkin 50%, kuparipohjaisilla 100% ja silikonipohjaisilla 200%. Vain silikonipohjaisella pohjaan levyyn tuli merkittävästi näkkejä, muilla vain limaa.
Laajennetaans kysymystä toiseen tapaukseen: mikä on oikeasti "rupuisen" teräskölin vaikutus nopeuteen?
Vanhojen karheiden maalikerrosten poistaminen lisäsi nopeutta liukuvalla veneellä 8% eikä vaikuttanut polttoaineen kulutukseen. Likainen pohja vaikuttaa varmasti enemmän. 50 vuodessa hinnan saa takaisin säästyneinä polttoeinekuluina...
Kerron "ääritapauksen" näkkien vaikutuksesta koneajovauhtiin. Kun veneeni oli ollut kolme viikkoa paikallaan tropiikin lämmössä Trinidadin Chaguaramaksessa, koneajovauhti oli pudonnut tavanomaisesta 6 solmusta nollaan! Kone otti kierroksia normaalisti, mutta vene ei liikkunut mihinkään. Syy selvisi sukeltamalla: taittolapapotkuri oli niin näkkien ja kasvullisuuden peitossa, etteivät potkurin lavat avautuneet. Tarvittiin monta sukellusta, ennenkuin potkuri oli kaavittu puhtaaksi. Sen jälkeen matkanopeus oli normaali.
Sama taittolapapotkuriin liittyvä ilmiö on tullut kotivesilläkin, joskin lievänä. Jos vene seisoo laiturissa pitkiä aikoja, näkkejä tarttuu ja potkurin lavat avautuvat kankeasti. Sen huomaa pakittaessa.
Jos kyseessä on puuvene, niin syysvauhdin hiljenemisen yksi syy on painon lisäys, joka vaikuttaa isomman syväyksen kautta nopeuteen. Puuvene vettyy uskomattoman paljon, en osaa sanoa paljonko enemmän syyspaino on, verrattuna kevätpainoon.
Uppoumavauhdeissa painolla vaan ei ole juuri merkitystä. Ei se puuveneen paino kuitenkaan niin paljoa muutu, varsinkaan kun veneen painosta suuri osa on metallia jne.
Jotain se paino kuitenkin meinaa, kun kilpapurjehtijat kantavat veneestä kaiken joutava pois ennen kisaa. Eikä kunnon kilpaveneisiin rakenneta sisustusta painosyistä. Kuinka pieni tai suuri painon vaikutus on?
Voisiko olla tekemistä kiihtyvyydessä ja tätä myötä nopeudessa, kun kilpa vehkeissä melko karu ja kevyt sisustus. Eli pienistäkin henkäyksistä saadaan kaikki irti....
Eikö näissä ole myös niin, että ei ole antfoguleita pohjassa vaan tasainen gelgoat vahattuna ja kisan jälkee ylös...?
Purjeveneissä paino vaikuttaa (purjehtiessa) karkeasti niin, että 10% lisää painoa hidastaa n. 1%. Vastus lisääntyy enemmän kuin 1% samalla vauhdilla (ehkä 3%), mutta vauhdin laskiessa vastus laskee nopeasti ja purjeista saatava voima taas kasvaa.
Liuku- ja puoliliukualueella vastus kasvaa kutakuinkin lineaarisesti painon mukana. Uppouma-alueella, varsinkin alle runkonopeuden, vastuksesta merkittävä osa on märkäpinnan aiheuttamaa kitkaa. Märkäpinta-ala ei kasva läheskään lineaarisesti painon mukana. Lisäksi syvemmällä uivalla veneellä on pidempi vesilinja, mikä vähentää aallonmuodostusvastusta.