>> Maailman rikkain yhden prosentin väestönosa tulee yhä vauraammaksi. Kuluvan vuoden puolivälissä sen käsissä oli 48 prosenttia maailman omaisuudesta, kertoo sveitsiläinen rahoitusalan jättiläinen Credit Suisse vuosiraportissaan.
Raportin mukaan henkilöllä pitää olla 2 880 euron omaisuus päästäkseen maailman vauraamman puoliskon joukkoon. Rikkaimpaan 10 prosenttiin kuuluu, jos omaisuutta on vähintään 60 700 euroa, ja ylimpään prosenttiin, kun varallisuutta on 629 000 euroa.
Vauraampi puolisko omistaa 99 prosenttia varallisuudesta, rikkain 10 prosenttia 87 prosenttia ja rikkain prosentti 48 prosenttia. Kääntäen: maailman köyhemmälle puoliskolle jää vaivainen yksi prosentti globaalista omaisuudesta. >>
************
Kovin kummoista omaisuutta ei tarvitse omistaa päästäkseen 10% kerhoon, eikä ihan mahdottoman rikas tarvitse olla päästäkseen 1% kerhoon.
Reilu 600 000€ (1% kerhoon) omistukset eivät tee vielä kenestäkään sinänsä rikasta. Omistus voi koostua parista rapistuvasta ja ylläpitokuluilta kalliista kiinteistöstä. Varsinainen elintaso saattaa olla varsin matala. Kyse voi olla vaikkapa pienituloisesta eläkeläisestä.
Tässä valossa, paljonkohan omistaa 0.01% maailman rikkaimmista? Olisiko noin 30% lähellä?
Hiukan vanhempi juttu, mutta kuitenkin: https://www.kepa.fi/uutiset/10954
Raportin mukaan henkilöllä pitää olla 2 880 euron omaisuus päästäkseen maailman vauraamman puoliskon joukkoon. Rikkaimpaan 10 prosenttiin kuuluu, jos omaisuutta on vähintään 60 700 euroa, ja ylimpään prosenttiin, kun varallisuutta on 629 000 euroa.
Vauraampi puolisko omistaa 99 prosenttia varallisuudesta, rikkain 10 prosenttia 87 prosenttia ja rikkain prosentti 48 prosenttia. Kääntäen: maailman köyhemmälle puoliskolle jää vaivainen yksi prosentti globaalista omaisuudesta. >>
************
Kovin kummoista omaisuutta ei tarvitse omistaa päästäkseen 10% kerhoon, eikä ihan mahdottoman rikas tarvitse olla päästäkseen 1% kerhoon.
Reilu 600 000€ (1% kerhoon) omistukset eivät tee vielä kenestäkään sinänsä rikasta. Omistus voi koostua parista rapistuvasta ja ylläpitokuluilta kalliista kiinteistöstä. Varsinainen elintaso saattaa olla varsin matala. Kyse voi olla vaikkapa pienituloisesta eläkeläisestä.
Tässä valossa, paljonkohan omistaa 0.01% maailman rikkaimmista? Olisiko noin 30% lähellä?
Hiukan vanhempi juttu, mutta kuitenkin: https://www.kepa.fi/uutiset/10954
Vastaukset 24
Vanhimmat
Eräs talouden päälaeista:
Jos tänään kaikki maailman omaisuus jaettaisiin tasan kaikille ihmisille, ei menisi kauaakaan kun oltaisiin taas samassa tilanteessa: osa porukasta on rikkaita ja osalla on vain tyhjät taskut.
Jaa miksi niin? No, kun meitä ihmisiä on erilaisia. Joillakin ei mikään omaisuus pysy hyppysissä kahta sekuntia kauempaa. Toiset ovat säästäväisiä. Kolmannet ovat kauppamiehiä. Jne.
Hommahan olis juurikin näin yksinkertainen jos elettäisiin kivikaudella, ilman lakeja ja sääntöjä, ilman järjestystä, vahvin voittaisi. Sehän olisi jopa kohtuullisen reilua. Nykymaailmassa järjestelmät (valtaosin) tukevat äärimmäistä epätasa-arvoistumista. Mutta oikeastaan alkuperäinen tarkoitus oli suunnata keskustelu (jota ei tuntunut syntyvän) siihen, miten hyödyllistä yhteiskuntien kannalta on se, että omistus ja raha siirtyy kasvavassa määrin entistä pienemmälle väestönosalle.
Esimerkkinä voisi olla Henry Ford, joka (yhtiökumppaneidensa kovasta vastustuksesta huolimatta) lyhensi työntekijöiden työaikaa ja tuplasi palkat. Hyviä ja motivoituneita työntekijöitä riitti ja tämän johdosta tuotanto kasvoi huimasti. Ford myös pudotti autojen hintaa ja kauppa kävi. Ihmisillä oli rahaa koska myös muut teollisuusyritykset ym. joutuivat seuraamaan Fordin mallia ja autot kävivät kaupaksi - TOISIN SANOEN - Kapitalismi hyytyy jos ihmisillä ei ole varaa ostella.
Mielenkiintoista onkin, että Suomessa ollaan menossa juuri päinvastaiseen suuntaan: Duunarin työaikaa halutaan pidentää ja ansioita leikata.
Esim. työajan lyhentämisen kokonaistuottavuutta kasvattavasta vaikutuksesta on monia esimerkkejä, kuten myös pitkän työajan kokonaistuottavuutta laskevasta vaikutuksesta. Myös matalapalkkamaat ovat lähes kaikki kehitysmaa-tasolla. Vaikka kuinka tuotetaan ja viedään tuotteita ja kauppa käy. Nämä maat eivät vaan kehity, usein päinvastoin, köyhyys lisääntyy ja syvenee ja palvelut rapautuu.
On aika omituinen väite, että yritykset pystyisivät tuosta vain maksamaan niin paljon palkkoja, että niillä voitaisiin ostaa samojen yritysten tuotanto. Jos viitsit ajatella edes hiukan, ymmärrät kyllä miksi näin on. Kivaahan se olisi, että talousongelmat voitaisiin ratkaista näin yksinkertaisesti, mutta valitettavasti itsepetosta.
Fordin tapauksessa kyse oli tuotannon uudenlaisen järjestelyn aiheuttamasta tuottavuushypystä, josta liikeni etua sekä työntekijöille, asiakkaille että firmalle itselleen.
Fordilla oli älyä jakaa koneellistumisen tuomia hyötyjä myös työntekijöille ja kaikki voittivat! Nykyaikana ei työntekijöille haluttaisi maksaa enää palkkaakaan, kaikki hyödyt valuvat vain sijoittajien käsiin ja he ovatkin ainoita voittajia, kaikki muut häviävät!
Koneellistumisen tuomat hyödyt on ulosmitattu 50-100 vuotta sitten.
Robotiikan hyötyjä ulosmitataan nyt - työntekijöiden kannalta tuossa on se ongelma, että siinä vaiheessa kun robotiikka on kunnolla hyödynnetty, tarvittavien työntekijöiden määrä on pieni. Tämä taas tarkoittaa sitä, että työvoimasta on ylitarjontaa, ja se näkyy totta kai siinä että paljonko työntekijälle tarvitsee maksaa. Jos joku vaatii liikaa, niin nurkan takana on viisi muuta odottamassa mahdollisuutta tulla tilalle, ja ainakin osalle heistä kelpaa pienempikin korvaus työajasta.
Eli ei ole kyse siitä, että työntekijöille "ei haluta maksaa" vaan siitä, että heille "ei tarvitse maksaa". Tämä koskee erityisesti sitä duunariosastoa, joka on helposti korvattavissa.
Kuten mainitsin, työajan lyhentämisen tuomasta kokonaistuottavuuden noususta ja muista bisnestä petraavista hyödyistä löytyy useita esimerkkejä.
Toiseksi...
"Läntisessä Euroopassa pisimmät työajat ovat Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa ja lyhimmät Saksassa, Alankomaissa ja Norjassa. Tästä ei voi sentään päätellä, että pitkä työaika vaarantaa luottoluokituksen, mutta sen se osoittaa, ettei työajan pituudella ole positiivista vaikutusta kilpailukykyyn."
Samoin matalimmat ja EDELLEEN LASKEVAT palkat on juurikin niissä vanhan euroopan maissa, joilla menee taloudellisesti kaikkein surkeimmin ja lääkkeeksi tarjotaan entistä pidempää työaikaa ja matalampia palkkoja. Mitä luulet, mikä on lopputulos?
Työaika ja palkkataso ovat kaikkein merkittävimpiä mittareita kun vertaillaan eri maiden talouksien tilaa ja kokonaishyvinvoinnin tasoa. Häntäpäähän sijoittuvat maat, joissa työaika on pitkä ja palkat matalat.
Jopa Jenkkilässä ollaan vihdoin herätty maan pitkään jatkuneen kurjistumisen pysäyttämiseksi ja talouden kääntämiseksi nousu-uralle. Siellä on muodostumassa keinoksi duunareiden palkkojen nostaminen, Henry Fordin jalanjäljissä.
Entä meillä Suomessa.
Kaikesta tarjolla olevasta faktasta ja trendeistä huolimatta, Suomessa kuljetaan laput silmillä jääräpäisesti väärään suuntaan.
Jos ei kerran "tarvitse" maksaa palkkaa niin eipä tarvitse silloin työtäkään tehdä tyhjän takia. Suomen kustannustasolla ei tule toimeen kovin pienellä palkalla ja työnteon tarkoitus työntekijän kannalta on se toimeentulo. Jos työllä ei tule toimeen, ei sellaisen työn tekemisessä ole mitään mieltä, työntekijä ei saa siitä tarvitsemaansa hyötyä!
Ja mitä ajattelit sitten tehdä siinä vaiheessa, kun yhteiskunnalta loppuu varat sinun ja muiden lusmujen elatukseen?
Kukahan se suurin lusmu oikein on, ahne sijoittaja vai ahneen sijoittajan takia työttömäksi joutunut henkilö?
Sulla on kyllä ihan hukassa ymmärrys siitä, miten systeemi toimii.
Ilman "ahneita sijoittajia" ei ole yhtään työpaikkaa.
Eihän tätä nykyistä systeemiä voi sanoa toimivaksi!
Se "nykyinen systeemi" vaan sattuu olemaan toistaiseksi paras keksitty systeemi. Jos osaat esittää paremman, niin siitä vaan, mutta ainakin kommunismi on jo todistettu toimimattomaksi.
Kenen kannalta paras, ei ainakaan suurimmalle osalle tavallisia ihmisiä!
Varakkailla on tyypillisestikin nointa pilalle hemmoteltujen lellipentujen oireita että lapsellisesti heitetään vaihtoehdoksi mahdollisimman jyrkkä ääripää ja poljetaan suuttuneena vielä jalkaakin maahan...
Hyvä järjestelmä olisi kyllä hyvin helppo kehittää mutta päättäviin asemiin itsensä kieroilleella aineksella ei ole siihen halua.
Emmekö voisi lahjoittaa vieläkin enemmän tuloistamme rikkaiden hyväksi, köyhät raukat joutuvat tulemaan toimeen vain puolella koko maailman omaisuudesta.
Valitettavasti jos varallisuus jakautuisi tasan, meillä ei olisi teollisuutta tai mitään muutakaan infraa vaativaa!
Onko joku vaatinut omaisuuden tasajakoa?
Jos nyt haluaa asioita kärjistää, toimivampi tilanne sekin kun sitä vertaa tilanteeseen, missä YKSI omista kaiken ja muilla ei ole mitään.
Rahahan on viimekädessä valtaa ja oikein iso raha ja omaisuus on isompaa valtaa.
Oikeastaan kommunismikokeilut olivat hyvä esimerkki mihin rahan ja omistuksen keskittyminen viimekädessä voi johtaa. Hyvin pienellä piirillä on kaikki omistus ja valta. Lopuilla ei ole käytännössä mitään. Jopa oikeudet kaventuvat minimiin jos niitä loppupeleissä on ollenkaan.
tuo 600 000 e todistaa sen teorian mikä itselle on tullut viimeisen vuoden aikana. jostain tullut päähän, että jos olis reilut 600 000-1 000 000, niin ei olis elämässä mitään ongelmaa. Oma ajatus taas perustuu siihen oletukseen, että kun on yksinoleva niin sillä pärjää.
Illalla on taas iso raha jaossa. ei tarvi välttämättä saada ees päävoittoa
Aika moni työntekijän asemassa oleva (kuten itsekin olen, lähes yhteiskunnan alimmilla rappusilla oleva duunari) haluaisi sijoittajien saaman tuoton itselleen.
Mutta ei kuitenkaan olisi valmis itse sijoittamaan omaa rahaansa, tai omaa omaisuuttaan juuri mihinkään firmaan.
Tälläinen pieni huomio vain.
Sioittajat vievät enemmän kuin työntekijät saavat palkkaa, se ei ole oikein! Sioittajien voitot maksatetaan työntekijöillä, osinkojen ja osakekurssin nostamiseksi irtisanotaan aina työntekijöitä mikä on jälleen vääryydentekemistä!
Mitä rahaa tavallinen duunari "sijoittaisi" mihinkään firmaan kun palkat ovat niin pieniä että ne kuluvat jo ihan peruselämiseen? Kaikki elinkustannuksetkin on hilattu pilviin sijoittajien tuottovaatimusten takia!!
Kyllä tällainen yhteiskuntajärjestelmä on niin paska systeemi että pitäisi kieltää välittömästi!!
Jokaisesta juodusta € pistää säästäen yhden € koko ikänsä, ja sijoittaa.
Tilanne on aivan toinen jo keski- iässä.
Mistään muusta kuin puolesta alkoholista ei tarvitse kieltäytyä.
Mutta läiskät ja saamattomat ovat vain välittämässä etteivät muka voisi sijoittaa.
Kaikki varallisuus saa alkunsa säästämisestä. Jos ei säästä - ei voi sijoittaa. Tämä on sijoittamisen sääntö no 1.
Nämä sijoittajat ovat siis luopuneet jostain, että voivat sijoittaa rahaa yrityksiin. Kaikkea ei voi saada, pitää valita, mitä haluaa tehdä.
Osa ihmisistä on kiinnostunut enemmän rahan käyttämisestä, kuin sen tienaamisesta. Tämä on huomattu.
Ahneita löytyy kummaltakin puolelta, sekä oikealta, että vasemmalta.
On olemassa paljon sellaisia työntekijöitä, joiden työpanos ei riitä kattamaan palkan kustannuksia ja lisää palkkaa pitäisi saada.
Kuten yhteiskunnassa ja varsinkin vasemmalle kallellaan olevassa: monen on vaikea myöntää, että suuri osa suomen ongelmista johtuu ns. "roskasakista", ihmisistä, jotka käyttävät liikaa alkoholia, huumeita ja maksattavat kaikki kustannukset veronmaksajilla.
Voi olla hyvin mahdollista, että jopa 15% kaikista kerätyistä veroista menee kelvottomien ihmisten elämisen maksamiseen. Jokainen voi miettiä, paljonko on tullut maksaneeksi jonkun alkoholistin, tai huumehörhön laskuja...
Joskus tuli laskettua, että jos alkoholin ja tupakan käytön kaikki kustannukset olisi sijoitettu vaikka valtiovallan toimesta pörssiosakkeisiin, olisi 40 vuoden aikana kerääntynyt 1200 miljardin euron yritysvarallisuus. Sillä työllistäisi helposti 500 tuhatta ihmistä.
Sitä voi verrata suomen kansallisomaisuuteen, joka on n. 800 miljardia euroa. (kaikki firmat, kaikki rakennukset, kaikki metsät, suot, pellot ja kaikki ihmisten omistama yksitysomaisuus).
"Kaikki varallisuus saa alkunsa säästämisestä. Jos ei säästä - ei voi sijoittaa."
Ehkä se joskus oli noinkin mutta nyt kyse on riskinotosta ja jonkun muun rahoista tai sitten perinnöstä. Säästäminen on pois muodista.
"Joskus tuli laskettua, että jos alkoholin ja tupakan käytön kaikki kustannukset olisi sijoitettu vaikka valtiovallan toimesta pörssiosakkeisiin, olisi 40 vuoden aikana kerääntynyt 1200 miljardin euron yritysvarallisuus. Sillä työllistäisi helposti 500 tuhatta ihmistä."
Tuohon ei sitten ihan yksinkertaiset laskukaavat riitäkään. Jo pelkästään tupakan aiheuttamat tuotot - kustannukset valtiolle sisältää tosi monta muuttujaa.
Tuottoja ovat: Suorat verotulot, työpaikat sekä siitä syntyvät säästöt (vrt. työttömän kustannuksiin) ja verotulot, matalammat sairaanhoidon kokonaiskustannukset (kuolema korjaa satoa aikaisemmin ja vältytään niiltä todella kalliilta vanhuusajan ja vanhuusajan sairauksien hoitokustannuksilta) ja eläkekustannukset (tosin suurin säästö eläkeyhtiöille).
Kustannuksia ovat: Luettelepa sinä vuorostasi kustannuksia.
Tottakai sijoittaminen vaatii riskinottoa ja säästämistä. Pitää valita mitä haluaa. Moni haluaisi valita vain hyvät asiat mistä tahansa ratkaisuista ja jättää huonot puolet valitsematta.
Aika moni varmasti haluaisi varallisuutta ja osakkeista saatavaa tuottoa, ilman, että sijoittaisi euroakaan firmoihin... melko mahdotonta.
Ei tarvitse olla alkoholisti ja tupakoitsija ollakseen yhteiskunnan rahareikä. Yhä suurempi ongelma on ne ihmiset, jotka eivät vain viitsi tehdä mitään, vaan jäävät kotiin ja olettavat että joku muu heidät elättää nyt ja aina.
Ja heti kun yhteiskunta yrittää jostain säästää, tämä sama porukka on parkumassa että mitään ei saa ottaa heiltä pois. Kun taas rikkailta ja keskituloisilta ja ylipäätään kaikilta muilta pitää ottaa entistä enemmän pois, jotta tälle lusmurielättiporukalle saadaan lisää rahaa.
Ai niin, yhtä asiaa tämä porukka kyllä viitsii tehdä: lisääntyä. Ja sitten alkaa parkuna siitä, kun yhteiskunnan pitäisi maksaa jälkikasvulle samanlainen elintaso kuin "eliitin" muksuilla on.