Onko liian korkea arvo?

Mikä oli verensokeriarvo ennen aamiaista? Kuinka suuria nuo leipäpalat oli (grammoissa)? Paljonko makkarassa oli hiilihydraattia? Oliko kahvi ilman sokeria? Kaalissakin on hieman hiilihydraattia.
Mittasit liian nopeasti aamiaisen jälkeen verensokerin, aika olisi pitänyt olla 2 tuntia ateriasta. Noin nopeasti mitattu arvo ei ole välttämättä liian korkea.

En mitannut ennen aamiaista koska mittarini temppuili. Leipäpalat oli 25 g, makkarassa hiilihydraatteja 7,9 g/100 g ja kahvi ilman sokeria. Olin siis diabeteshoitajan vastaanotolla ja siellä mittasin. Siksi niin nopiasti aamiaisen jälkeen.

Hoitaja sanoi että arvo on ok.

Älä syö vaaleaa leipää, syö täysjyväleipää. Vaalea mössöleipä nostaa sokereita.

Ei ole olemassa mitään hitaita tai nopeita hiilihydraatte, vaan on vain hiilihydraatteja. Toisissa ruoka-aineissa niitä on enemmän ja toisissa vähemmän. Kaikki hiilihydraatit ovat käytännössä "sokeria". Kaikki ravinnosta saatavat hiilihydraatit muutetaan glukoosiksi, joka imeytyy verenkiertoon ja varastoidaan tarpeen mukaan glykogeeniksi (varastohiilihydraatti) maksaan ja lihaksiin. Jatkuva liika hiilihydraatti, mitä ei kuluta, muuttuu läskiksi.

Näin glykeemistä indeksiä tulkitaan (kuvaa ruoka-aineen imeytyvien hiilihydraattien aiheuttamaa muutosta verensokerissa verrattuna referenssiruoka-aineeseen kuten sokeri):

GI 0–10: Syö huoletta.
GI 11–19: Nauti yhdessä proteiinien kanssa, niin glykeeminen kuorma alenee.
GI yli 20: Nauti vain harkiten.

Sokerien GI on 100 ja hiilihydraattia 100 grammassa sokeria on 100 grammaa.
Ruisleivän GI on 58 ja hiilihydraattia on 100 grammassa leipää 49 grammaa.
Ranskanleivän GI on 70 ja hiilihydraattia on 100 grammassa leipää 50 grammaa.
Perunan GI on 50 ja hiilihydraattia on 100 grammassa perunaa 13 grammaa.
Tumman keitetyn riisin GI on 55 ja hiilihydraattia on 100 grammassa riisiä 29 grammaa.
Keitetyn pastan GI on 47 ja hiilihydraattia on 100 grammassa pastaa 52 grammaa.

Kaikki viljat, peruna ja riisit omaavat korkean GI:n sekä sisältävät runsaasti hiilihydraatteja.

Kaikki hiilihydraatit muuttuvat sokeriksi ja läskiksi, jos et niitä kuluta.

Liiallisten hiilihydraattien eli sokerien, viljojen, riisin ja perunan määrän järkevä rajoittaminen on monelle erittäin helppo ja turvallinen tapa painonpudotukseen. Hiilihydraattien määrän rajoittaminen on nopea tapa myös joidenkin veriarvojen korjaamiseen, esimerkiksi maksa-, triglyseridi- ja verensokeriarvojen. Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei kivennäisvettä tai mitään muutakaan.


Jatkuva korkea verensokeri aiheuttaa II-tyypin diabeteksen.

Terveelliset ravitsemussuositukset yli 1-vuotiaalle ovat:

Päivittäisestä energiasta lähes 40% pitäisi tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut LUOMU kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan prosessoituja kasviöljyjä (pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.

Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei edes kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Syöthän D-vitamiinia?

Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen saantisuositus on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Lisäämällä hyvien proteiinien, rasvojen ja kasvisten määrää kaikki pystyvät ehkäisemään 2 tyypin diabeteksen ja myös kaikki pääsevät siitä eroon ruokavalion avulla. Diabeteksen taustalla on vääränlainen bakteerikanta suolistossa, ja ne muodostavat toksiineja, jotka sitoutuvat tiettyihin geeneihin, joka aktivoi immuunipuolustusta. Myeloperoksidaasin määrä lisääntyy myös huomattavasti, mikä aiheuttaa matala-asteisen tulehduksen verisuonen sisäseinämään ja aiheuttaa myös kolesterolin hapettumisen. Immuunipuolustus myös aktivoituu ja luurankolihasten aineenvaihdunta heikkenee. Tämä prosessi on taustalla diabeteksen ja aika monen muun autoimmuunisairauksen taustalla. Ennaltaehkäisevää lääkettä ei tarvita vaan oikeanlaista ravintoa ja pitää myös huolehtia siitä matala-asteisesta tulehduksesta.