Millainen olisi astma/allergisen asumiseen puutalo 1930-luvulta?
Onko esim. sahanjauhoeristeet yleensä hyvin
kuivina pysyviä? Entä itse laudoitteet yms.?
Mitä erityistä tulisi huomioida tälläisessä hieman erilaisemmasa kohteessa?
Asunnon valintaopastahan ei avustusjärjestöistä ole kukaan vielä julkaissut vaikka, kodissa kaiketi vietämme eniten ja tärkeimmän osan aikaa.
Ihmetyttääkin, että muita oppaita
on hyllyt vääräällään,mutta eikö niinkuin tärkein puutu? Vaiko vain omassa päässä sahajauhoja?
Onko esim. sahanjauhoeristeet yleensä hyvin
kuivina pysyviä? Entä itse laudoitteet yms.?
Mitä erityistä tulisi huomioida tälläisessä hieman erilaisemmasa kohteessa?
Asunnon valintaopastahan ei avustusjärjestöistä ole kukaan vielä julkaissut vaikka, kodissa kaiketi vietämme eniten ja tärkeimmän osan aikaa.
Ihmetyttääkin, että muita oppaita
on hyllyt vääräällään,mutta eikö niinkuin tärkein puutu? Vaiko vain omassa päässä sahajauhoja?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sahajauho- ja kutteripurueristeet pysyvät hyvin kuivina elleivät kastu.
Itse ainakin välttäisin noinkin vanhaa taloa. Luultavasti siellä on vuosien varrella tapahtunut erinäisiä vesivahinkoja, joita ei ole kuivattu välittömästi, vaan ovat saaneet muhia ja homehtumista on ehtinyt tapahtua rakenteissa. Nämä homeethan eivät sitten katoa itsestään koskaan minnekään ja ovat kuivinakin hengitysteitä ärsyttäviä ja allergisoivia.
Aivan uusissa taloissa on puolestaan ongelmina erilaiset materiaalit, joista tulee hengitysilmaan kaikenlaisia päästöjä. Itse asun ja voin hyvin 70-luvulla rakennetussa talossa, jota on hoidettu hyvin eikä sisäremonteissa ole käytetty mitään uusia haisevia tuotteita (muovimattoja yms.).
Oletko joutunut pohtimaan muovimattoasiaa enemmän?
Jos niin näetkö eroja erilaisten mattojen välillä?
Tai esim silä minkä ikäinen matto on?
Aluksihan se tuoksahtaa, muta päästääkö vanhakin matto jatkuvasti jotain ilmaan ja mitä tämä sitten on?
Muovimatoissa on paljon eroja. Osan niistä on todettu erittävän myrkyllisiä yhdisteitä, jotka ärsyttävät voimakkaasti hengitysteitä. Eräässä muutaman vuoden ikäisessä kerrostalossa Itä-Helsingissä jouduttiin uusimaan koko talon muovimatot, koska asukkaat oireilivat voimakkaasti.
Vanhoissa rakennuksissa muovimatot (ja -tapetit) voivat kosteuden vaikutuksessa alkaa erittää hajoamistuotteita, jotka ovat terveydelle haitallisia. Uusissa rakennuksissa puolestaan valmistuksessa käytetyt aineet haihtuvat sisäilmaan ja aiheuttavat ärsytysoireita. Esim. TXIB-yhdiste on muovimattojen valmistuksessa käytetty myrkyllinen lisäaine, joka aiheuttaa tulehdusreaktioita limakalvoilla. Lisää siitä voit lukea esim. VTT:n julkaisusta, sivuilta 67-68:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2004/P540.pdfhttp://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2004/P540.pdf
On olemassa myös M1-päästöluokituksen saaneita materiaaleja, joita hengityssairaiden tulisi yksinomaan käyttää. M1-luokituksen saaneita muovimattojakin on lukuisia. Lista niistä löytyy Rakennustietosäätiön sivuilta ja muovimatot ovat kohdassa 533.1 Muovimatot ja –laatat, osoitteessa:
http://www.rts.fi/M1/M1_lista.htm
Keuhkovammaliiton mukaan, Hengitysliiton
(mm. Valtion Asuntorahaston tuella) rakennuttama Kiinteistö Oy Tuusulan Silmu (pääkaupunkiseudulla Tuusulassa) rakennettiin erityisesti hengityssairaita varten.
Osaako joku sanoa, miksi siellä on valittu sellainen suunnitteluratkaisu, jossa muovimaton alle on vielä rakennettu lattialämmitysjärjestelmä?
Onko kyseessä jokin kokeilu?