Perussuomalaiset esti lakimuutoksen

Ympäristöministeriö on vetänyt perussuomalaisten vastustuksen vuoksi takaisin lakimuutoksen, joka olisi tehnyt oleskeluluvan saaneista pakolaisista yhdenvertaisia vuokra-asunnon hakijoita suomalaisten kanssa.

Kyseessä on korkotukilain asukasvalintaa koskevien ehtojen muutos. Ympäristöministeriö olisi poistanut laista ehdon, jonka mukaan Ara-asunnon hakeminen edellyttää vähintään vuoden mittaista oleskelulupaa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Rakennuslehti.

Perussuomalaiset vastustivat ehtoa, koska asukasvalinnan muutos olisi voinut syrjäyttää asuntojonossa pienipalkkaiset työssäkäyvät asunnonhakijat, kun maahanmuuttajat olisivat menneet pakolaisstatuksella asuntojonossa muiden hakijoiden ohi.

Asuntoa tarjotaan vain 5 prosentille hakijoista:

Turvapaikanhakijoiden määrä tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa vuokra-asuntojen jonoihin. Kansanedustaja sekä eduskunnan asunto- ja ympäristöjaoston jäsen Jani Mäkelä linjaa, että ongelma koskee erityisesti pääkaupunkiseutua, jossa asunnoista on jo nyt pulaa.

Pääkaupunkiseudun asuntojonot ovat jo tällä hetkellä huimia. Esimerkiksi Helsingin asuntoihin on jonossa 25 000 hakijaa, joista 70 prosenttia on kiireellisiä. Vuosittain asuntotarjouksen saa vain noin viisi prosenttia hakijoista. Arvioiden mukaan Suomeen tulee tänä vuonna 35 000 uutta turvapaikanhakijaa. Jos aiempien vuosien luvut pitävät paikkaansa, turvapaikan saa 60 prosenttia hakijoista.

”Turvapaikan saaneita ei saa laittaa etusijalle”:

Asuntojen hakijat luokitellaan jonossa tiettyjen kriteereiden mukaisesti kolmeen eri ryhmään. Kiireelliseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi ne, jotka ovat asunnottomia.

Mäkelä sanoo, että hän ei toivo minkäänlaista syrjintää asuntojonoissa.

– Turvapaikkapäätösten saaneita ei pidä missään tapauksessa laittaa etusijalle.

Se, mistä turvapaikansaaneille sitten saadaan asunnot, ei ole Mäkelän sanoin ”helppo asia ratkaistavaksi”.

– Maan sisäinen liikkuvuus on vapaata. Turvapaikan saaneet hakeutuvat todennäköisesti suuriin kaupunkeihin, joissa asuntoja on vähän. Maakunnissa asuntokapasiteettia sen sijaan riittäisi.

Kielteisen päätöksen saaneet heti ulos:

Turvapaikkahakijoiden tilapäismajoituksessa on tähän asti sovellettu muun muassa telttoja.

– Mahdollista on myös muu tilapäismajoitus. Turvapaikan ja oleskeluluvan saaneilla on oikeus asua periaatteessa missä vain, Mäkelä sanoo.

Päätösvalta asuntojen rakentamisesta ja turvapaikanhakijoiden saamista asunnoista jakautuu kunnalle sekä valtiolle. Asumisen kaavoituksesta ja pakolaisstatuksen saaneiden kuntapaikoista päättävät kunnat, kun taas valtio päättää suuremmista linjoista.

– Mielestäni kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden tehokas poistaminen on keskeinen tekijä tilanteen tasaamisessa, Mäkelä sanoo.
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

" Maan sisäinen liikkuvuus on vapaata. Turvapaikan saaneet hakeutuvat todennäköisesti suuriin kaupunkeihin, joissa asuntoja on vähän. Maakunnissa asuntokapasiteettia sen sijaan riittäisi."

Luulisi ja pitäisi heille kelvata asunto mistä päin maata tahansa, rauhaahan he ovat (vai ovatko) tulleet hakemaan. Silloin kun itse maksavat asumisensa ja elämisensä niin asukoot vaikka kaupunkien keskustoissa. Ei yhteiskunnan elätettävinä heitä tarvitse ostosparatiisien keskelle asuttaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Urmas_Kala kirjoitti:

Ympäristöministeriö on vetänyt perussuomalaisten vastustuksen vuoksi takaisin lakimuutoksen, joka olisi tehnyt oleskeluluvan saaneista pakolaisista yhdenvertaisia vuokra-asunnon hakijoita suomalaisten kanssa.

Kyseessä on korkotukilain asukasvalintaa koskevien ehtojen muutos. Ympäristöministeriö olisi poistanut laista ehdon, jonka mukaan Ara-asunnon hakeminen edellyttää vähintään vuoden mittaista oleskelulupaa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Rakennuslehti.

Perussuomalaiset vastustivat ehtoa, koska asukasvalinnan muutos olisi voinut syrjäyttää asuntojonossa pienipalkkaiset työssäkäyvät asunnonhakijat, kun maahanmuuttajat olisivat menneet pakolaisstatuksella asuntojonossa muiden hakijoiden ohi.

Asuntoa tarjotaan vain 5 prosentille hakijoista:

Turvapaikanhakijoiden määrä tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa vuokra-asuntojen jonoihin. Kansanedustaja sekä eduskunnan asunto- ja ympäristöjaoston jäsen Jani Mäkelä linjaa, että ongelma koskee erityisesti pääkaupunkiseutua, jossa asunnoista on jo nyt pulaa.

Pääkaupunkiseudun asuntojonot ovat jo tällä hetkellä huimia. Esimerkiksi Helsingin asuntoihin on jonossa 25 000 hakijaa, joista 70 prosenttia on kiireellisiä. Vuosittain asuntotarjouksen saa vain noin viisi prosenttia hakijoista. Arvioiden mukaan Suomeen tulee tänä vuonna 35 000 uutta turvapaikanhakijaa. Jos aiempien vuosien luvut pitävät paikkaansa, turvapaikan saa 60 prosenttia hakijoista.

”Turvapaikan saaneita ei saa laittaa etusijalle”:

Asuntojen hakijat luokitellaan jonossa tiettyjen kriteereiden mukaisesti kolmeen eri ryhmään. Kiireelliseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi ne, jotka ovat asunnottomia.

Mäkelä sanoo, että hän ei toivo minkäänlaista syrjintää asuntojonoissa.

– Turvapaikkapäätösten saaneita ei pidä missään tapauksessa laittaa etusijalle.

Se, mistä turvapaikansaaneille sitten saadaan asunnot, ei ole Mäkelän sanoin ”helppo asia ratkaistavaksi”.

– Maan sisäinen liikkuvuus on vapaata. Turvapaikan saaneet hakeutuvat todennäköisesti suuriin kaupunkeihin, joissa asuntoja on vähän. Maakunnissa asuntokapasiteettia sen sijaan riittäisi.

Kielteisen päätöksen saaneet heti ulos:

Turvapaikkahakijoiden tilapäismajoituksessa on tähän asti sovellettu muun muassa telttoja.

– Mahdollista on myös muu tilapäismajoitus. Turvapaikan ja oleskeluluvan saaneilla on oikeus asua periaatteessa missä vain, Mäkelä sanoo.

Päätösvalta asuntojen rakentamisesta ja turvapaikanhakijoiden saamista asunnoista jakautuu kunnalle sekä valtiolle. Asumisen kaavoituksesta ja pakolaisstatuksen saaneiden kuntapaikoista päättävät kunnat, kun taas valtio päättää suuremmista linjoista.

– Mielestäni kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden tehokas poistaminen on keskeinen tekijä tilanteen tasaamisessa, Mäkelä sanoo.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu