Ex-puolisoa vainotaan yhä useammin verkossa puhelimiin asetettujen vakoiluohjelmien ja paikantimien avulla.
”Lähestymiskiellosta huolimatta hän pelottelee milloin milläkin viestillä. Viimeisessä viestissään hän lupasi kostaa meille kovimman kautta.”
”Se sotkeutuu kaikkeen eli ei ole elämän aluetta, mikä olisi sinun, vaan sinulta viedään kaikki.”
Viimeistään eron hetkellä monelle naiselle paljastuu karu yllätys: kontrolloivan ex-puolison käyttäytyminen muuttuu suoranaiseksi vainoamiseksi.
Nykyisin vainon välineenä käytetään entistä useammin digitaalisia laitteita, projektisuunnittelija Terhi Laitala Rikosuhripäivystyksestä kertoo.
– Ne helpottavat vainoamista ja aiheuttavat uhrille entistä suurempaa ahdistusta.
Puhelimeen vakoiluohjelmia ja paikantimia
Puolison digitaalinen seuraaminen ja kontrollointi alkaa yleensä jo suhteen aikana. Vainoaja saattaa antaa kumppanilleen lahjaksi uuden puhelimen, johon hän on asentanut salaa valmiiksi seurantalaitteet ja esimerkiksi gps-paikantimen. Puhelimeen on saatettu asentaa myös ohjelma, joka tallentaa kopiot kaikesta, mitä sillä tehdään.
Erotessa uhri ei välttämättä ensin ymmärrä, mitä on tapahtunut. Pikkuhiljaa hän alkaa epäillä: Miksi ex-kumppanini tietää, mitä tein eilen, vaikken ole kertonut sitä hänelle? Miksi puhelinlaskuni on kasvanut yllättäen ja puhelin käynnistyy itsestään?
Tai: Miksi sähköpostini on merkitty luetuiksi, vaikken ole itse lukenut niitä? Miksi Facebookiin on ilmestynyt minua mollaavia viestejä?
Toista henkilöä pakonomaisesti seuraava ihminen käyttää loputtomasti aikaa ja tarmoa tiedon keräämiseen kohteestaan. Hän on kuin uhkapeluri, jolle jokainen voitettu erä eli saavutettu tieto antaa tunteen voimasta ja kontrollista. Näin hän kokee voivansa pelotella uhriaan ja tämän lähipiiriä.
Ohje uhrille: älä vastaa viesteihin
Digitaalisesta vainosta suojautumisessa yksi sääntö on ylitse muiden.
– Vainotun ei missään nimessä kannata vastata saamiinsa viesteihin eikä yhteydenottoihin, Laitala neuvoo.
Uhrin kannattaa myös huolehtia, että hänen käyttämänsä verkkotilien salasanat ovat mahdollisimman turvalliset ja tehdä sosiaalisen median palveluihin riittävät yksityisasetukset. Ex-puolisolta saatu puhelin kannattaa vaihtaa uuteen ja sulkea paikannustoiminto sekä puhelimen että puhelimen kameran asetuksista.
Koska vainoaja on yleensä taitava sosiaalinen manipuloija, hän voi yrittää urkkia uhrista tietoa tämän lähipiiriltä.
– Tällöin hyvää tarkoittavat ihmiset tulevat tietämättään asettaneeksi uhrin vaaraan.
Uhrin kannattaa siis ehdottomasti kertoa läheisilleen ja esimerkiksi työkavereilleen häirinnästä. Tämä silläkin uhalla, ettei uhrin kertomusta uskota vaan hänen epäillään keksivän asioita itse.
– Jos häirintä on toistuvaa ja päivittäistä ja viestit asiattomia, eikä tekijä suostu lopettamaan uhrin pyynnöistä huolimatta, kannattaa ottaa yhteys poliisiin, Laitala neuvoo.
Liikkeistä netissä jää jälki
Uhri voi hakea käräjäoikeudesta myös lähestymiskieltoa.
– Toisissa tapauksissa se auttaa, mutta toisissa se ikävä kyllä vain kiihdyttää vainoajaa lisää.
Nettikiusaaminen ja -vainoaminen voi tuntua helpolta mutta Laitala korostaa, että kaikesta netissä liikkumisesta jää myös jälki.
– Vainoajan henkilöllisyys on mahdollista selvittää ja asettaa hänet syytteeseen teoistaan.
”Lähestymiskiellosta huolimatta hän pelottelee milloin milläkin viestillä. Viimeisessä viestissään hän lupasi kostaa meille kovimman kautta.”
”Se sotkeutuu kaikkeen eli ei ole elämän aluetta, mikä olisi sinun, vaan sinulta viedään kaikki.”
Viimeistään eron hetkellä monelle naiselle paljastuu karu yllätys: kontrolloivan ex-puolison käyttäytyminen muuttuu suoranaiseksi vainoamiseksi.
Nykyisin vainon välineenä käytetään entistä useammin digitaalisia laitteita, projektisuunnittelija Terhi Laitala Rikosuhripäivystyksestä kertoo.
– Ne helpottavat vainoamista ja aiheuttavat uhrille entistä suurempaa ahdistusta.
Puhelimeen vakoiluohjelmia ja paikantimia
Puolison digitaalinen seuraaminen ja kontrollointi alkaa yleensä jo suhteen aikana. Vainoaja saattaa antaa kumppanilleen lahjaksi uuden puhelimen, johon hän on asentanut salaa valmiiksi seurantalaitteet ja esimerkiksi gps-paikantimen. Puhelimeen on saatettu asentaa myös ohjelma, joka tallentaa kopiot kaikesta, mitä sillä tehdään.
Erotessa uhri ei välttämättä ensin ymmärrä, mitä on tapahtunut. Pikkuhiljaa hän alkaa epäillä: Miksi ex-kumppanini tietää, mitä tein eilen, vaikken ole kertonut sitä hänelle? Miksi puhelinlaskuni on kasvanut yllättäen ja puhelin käynnistyy itsestään?
Tai: Miksi sähköpostini on merkitty luetuiksi, vaikken ole itse lukenut niitä? Miksi Facebookiin on ilmestynyt minua mollaavia viestejä?
Toista henkilöä pakonomaisesti seuraava ihminen käyttää loputtomasti aikaa ja tarmoa tiedon keräämiseen kohteestaan. Hän on kuin uhkapeluri, jolle jokainen voitettu erä eli saavutettu tieto antaa tunteen voimasta ja kontrollista. Näin hän kokee voivansa pelotella uhriaan ja tämän lähipiiriä.
Ohje uhrille: älä vastaa viesteihin
Digitaalisesta vainosta suojautumisessa yksi sääntö on ylitse muiden.
– Vainotun ei missään nimessä kannata vastata saamiinsa viesteihin eikä yhteydenottoihin, Laitala neuvoo.
Uhrin kannattaa myös huolehtia, että hänen käyttämänsä verkkotilien salasanat ovat mahdollisimman turvalliset ja tehdä sosiaalisen median palveluihin riittävät yksityisasetukset. Ex-puolisolta saatu puhelin kannattaa vaihtaa uuteen ja sulkea paikannustoiminto sekä puhelimen että puhelimen kameran asetuksista.
Koska vainoaja on yleensä taitava sosiaalinen manipuloija, hän voi yrittää urkkia uhrista tietoa tämän lähipiiriltä.
– Tällöin hyvää tarkoittavat ihmiset tulevat tietämättään asettaneeksi uhrin vaaraan.
Uhrin kannattaa siis ehdottomasti kertoa läheisilleen ja esimerkiksi työkavereilleen häirinnästä. Tämä silläkin uhalla, ettei uhrin kertomusta uskota vaan hänen epäillään keksivän asioita itse.
– Jos häirintä on toistuvaa ja päivittäistä ja viestit asiattomia, eikä tekijä suostu lopettamaan uhrin pyynnöistä huolimatta, kannattaa ottaa yhteys poliisiin, Laitala neuvoo.
Liikkeistä netissä jää jälki
Uhri voi hakea käräjäoikeudesta myös lähestymiskieltoa.
– Toisissa tapauksissa se auttaa, mutta toisissa se ikävä kyllä vain kiihdyttää vainoajaa lisää.
Nettikiusaaminen ja -vainoaminen voi tuntua helpolta mutta Laitala korostaa, että kaikesta netissä liikkumisesta jää myös jälki.
– Vainoajan henkilöllisyys on mahdollista selvittää ja asettaa hänet syytteeseen teoistaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onkos tässä kyse rautakauppiaasta vai soturista, molemmista on kuulunut.