Kuinkas sitten kävikään...

Olen tavannut miehen. Hän on todella mukava, arvostaa, huomioi, pitää kuin kukkaa kämmenellään. Nyt olen ymmälläni: Nautin hänen seurastaan, seksi on mahtavaa ja seurassaan helppoa olla. Olen kuitenkin vain vähän aikaa sitten päässyt "kuiville" miehestä, joka todella särki sydämen. Pelkään, ettei tästä tule sen takia mitään. Kuitenkin haluan tällaisen seesteisen suhteen, jossa on lupa olla oma itseni, eikä kukaan arvostele, tai vaadi kummallisuuksia. Eikä tarvitse pelätä, että moukkamaisuuttaan loukkaisi. Juuri tämän ansaitsen, mutta pystynkö tuntemaan tarpeeksi?
13183
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Älä mieti tuollaisia, vaan nauti miehestäsi. Anna asioiden rullata omalla painollaan. Jos hän kohtelee sinua hyvin ja voit olla oma itsesi, niin voiko enempää toivoakkaan.

Äänestä
  • Mietin vaan sitä, että pystynkö vielä sisäistämään uutta ihmistä elämääni. Ollaan tavattu minun ehdoillani, eli aika harvoin, tosin on kiirettä pitänyt omassa elämässäni. En tahtoisi roikottaa häntä ja tällä hetkellä tuntuu itsestä siltä, ettei ehkä ole tarpeeksi annettavaa. Haluaisin silti yrittää...

    Äänestä

  • VoikoOnnistua kirjoitti:

    Mietin vaan sitä, että pystynkö vielä sisäistämään uutta ihmistä elämääni. Ollaan tavattu minun ehdoillani, eli aika harvoin, tosin on kiirettä pitänyt omassa elämässäni. En tahtoisi roikottaa häntä ja tällä hetkellä tuntuu itsestä siltä, ettei ehkä ole tarpeeksi annettavaa. Haluaisin silti yrittää...

    Jos hän on valmis menemään sinun ehdoillasi, niin siinä on iso syy yrittää pitää hänestä kiinni. Ihminen tarvitsee oman tilan, etenkin jos on tuollainen kokemus tuoreessa muistissa. Hän varmasti ymmärtää sen, jos haluaa aidosti olla sinun kanssasi. Mihin teillä olisi muka kiire?

    Äänestä

  • annaliekilleaikaa kirjoitti:

    Jos hän on valmis menemään sinun ehdoillasi, niin siinä on iso syy yrittää pitää hänestä kiinni. Ihminen tarvitsee oman tilan, etenkin jos on tuollainen kokemus tuoreessa muistissa. Hän varmasti ymmärtää sen, jos haluaa aidosti olla sinun kanssasi. Mihin teillä olisi muka kiire?

    Kun pääse yli tuollaisesta ajattelutavasta, että yrittää pitää kiinni toisesta, voi vasta kokea millaista on oikea rakkaus. Kiinnipitorakkaus onnistuu kai helpoiten läheisriippuvilta. Eikös olisi ihanaa, jos toinen pysyy rinnalla kiinnipitämättä ihan omasta halustaan ja tahdostaan.

    Äänestä

Tarkoitatko, että lähdit liian nopeasti uuteen suhteeseen? Uusi siippa auttaa hyvin unohtamaan sen entisen. Siivoa kaikki entisestä muistuttava elämästäsi, ettei hän pääse hyppimään mieleesi tuon tuosta. Se jos mikä syö uutta onnea jos ei ole täysin kuivilla.

Äänestä
  • Kiitos vastauksista. Toivottavasti pystyn unohtamaan.

    Äänestä

Löytäisinpä itsekin tuollaisen miehen, kuulostaa upealta :) anna mennä vaan ja jätä se toinen kusipää menneisyyteen!

Äänestä

paljon onnea .

Äänestä

Onko tunteita exää kohtaan?

Äänestä

Pystyt jos unohdat tämän palstan, nautit terveestä ja oikeasta ihmis-suhteesta, ilman palstatuomareiden epävakaita mielipiteitä.
Miksi märehdit hyviä ihmisiä tai orastavia suhteitasi täällä tuntemattomille, etkö ymmärrä että alistat ne vieraiden liattavaksi ja arvosteltavaksi.
Opettele kunniottamaan ihmisiä ennen kuin vaadit heiltä kunnioitusta itseäsi kohtaan.

Äänestä
  • Just just.

    Äänestä

Tiedän miehen joka on ensin juuri tuollainen ihana. Vähitellen muuttuu pilkkaavaksi hirviöksi. Toivottavasti ei sama sulla.

Äänestä

Ette te koskaan tiedä toisen tunteista teitä kohtaan satavarmasti, vaikka toinen mitä väittäisi täällä tai irl tai olisi väittämättä. Aina on sopimaton aika, tai sitä tai tätä ja kaikenmoista kuvitelmaa. Rakkaus vaan vaatii uskallusta, ei siinä kauheasti ole sellaista vähän uskallusta, puolivaloilla. rakastaa ja välittää tai ei rakasta ja välitä. pakenee tai ei pakene. Jotkut asiat on oikeasti mustavlkoisia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


VoikoOnnistua kirjoitti:

Olen tavannut miehen. Hän on todella mukava, arvostaa, huomioi, pitää kuin kukkaa kämmenellään. Nyt olen ymmälläni: Nautin hänen seurastaan, seksi on mahtavaa ja seurassaan helppoa olla. Olen kuitenkin vain vähän aikaa sitten päässyt "kuiville" miehestä, joka todella särki sydämen. Pelkään, ettei tästä tule sen takia mitään. Kuitenkin haluan tällaisen seesteisen suhteen, jossa on lupa olla oma itseni, eikä kukaan arvostele, tai vaadi kummallisuuksia. Eikä tarvitse pelätä, että moukkamaisuuttaan loukkaisi. Juuri tämän ansaitsen, mutta pystynkö tuntemaan tarpeeksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu