Logopedian opiskelijat/puheterapeutit, kertokaa!

Epäilen kovasti mahdollisuuksiasi.

Ensinnäkin kirjoituksestasi henkii sairaan ja harhaisen ihmisen maailma. Se värjää kaikkea, ja on suurin esteesi elämässäsi. Tämä sinun pitää saada elämässäsi kuntoon aivan ensimmäiseksi.

Toiseksi, sinulla on hurjasti naiiveja maallikkokäsityksiä, jotka todella haittaavat yliopisto-opintoja. Olet jo 27-vuotias, ja poisoppiminen luutuneista vääristä käsityksistä on erittäin vaikeaa.

Kolmanneksi, keskittymisesi opintojen ulkopuolisiin asioihin ei lupaa hyvää.

Otetaan sitten kirjoituksesi eri kohtia tarkempaan käsittelyyn.

> Osaavatko opettajat opettaa paremmin kuin lukiossa (pohtivammin, innostavammin, juurta jaksaen)?

"Opettaja ei osaa opettaa." kielii opiskelijan tyhmyydestä. Opinnoistasi olet itse vastuussa. Niistä ei ole vastuussa opettaja, äitisi tai ystäväsi. Yliopistossa tämä asia ymmärretään yleisesti. Kaikkialla muualla opettajan syyttäminen omasta laiskuudesta on yleistä.

> Entä ovatko arvosanani riittämättömät?

Logopediaa haluaa opiskelemaan moni. Joten kirjoitusten arvosanat vaikuttavat paljon, todella paljon.

> Päättely- ja visualisointikykyni ovat hyvät

Mistä tällainen itsevarmuus tulee? Lähtökohtaisesti ihmisten kyvyt ovat keskinkertaiset. Siitä kannattaa lähteä liikkeelle.

> Tietoisuus, aivot, ja aivovauriot ovat yksi lempiaiheistani. Olen siis lukenut etukäteen jo esim. TBI:sta, afasioista, dysfasiasta, neurodegeneratiivisista sairauksista, ja yleisesti ottaen ihmisen anatomiasta.

Ja yllätys yllätys, kielitieteellinen ja foneettinen puoli loistaa poissaolollaan...

> Millaisella tahdilla edetään

Yliopistossa määräät pääsääntöisesti opiskelutahdin itse.

Muuta kirjoittamaasi en nyt ehdi/jaksa kommentoida.

En ole puheterapeutti (vaan muun yliopistokoulutuksen käynyt). Mutta yleisesti kommentoisin, että jos kirjoituksesi ovat menneet noinkin hyvin (EEMC), niin älyssäsi ei ole mitään vikaa. Mietit ja pohdit liikaa asioita eli pyrkimään vaan ilman turhia pohdintoja ja muita vatulointeja. Yksi tuttavani aloitti puheterapeutin opinnot Oulussa 33-vuotiaana, joten et ole vanha.

Juuri näin eli rohkeasti hakemaan. Noita haukkujien kommentteja ei kannata edes lukea. Tuommoinen kommentoija, joka aloittajan kirjoituksen perusteella tekee diagnooseja, ei todellakaan ole asiantuntija tai opiskellut. Jokainen lääketieteellisen tai psykologian alan koulutuksen käynyt sen tietää. Tsemppiä sinulle ap hakuun, jos jotain haluaa, pitää sen eteen tehdä työtä.

Hei, ja kiitos asiallisista vastuksistanne! :) Niitäkin täällä saa. Ehkä minulla todellakin on tapana "vatuloida" vähän turhankin paljon, mutta haluan olla vain varma asioista.

Sinä nimimerkillä opiskellut; ymmärrän toki, että olet pelkkä trolli, joka kovasti haluaa etsiä ihmisiä, joiden mieltä pahoittaa, mutta trollatakseni sinua hieman takaisin on minun retorisesti kysyttävä mitkä seikat tarkalleen ottaen kirjoituksessani henkivät sairaalloisuutta ja harhaisuutta, ja mitä tarkoitat naiiveilla maallikkokäsityksillä ja kuinka ne aloituksessani näkyvät.

Huomaa siis, että en odota tähän minkäänlaista vääristeltyä vastausta sinulta, koska täysin asiallisesta kirjoituksestani ja ihan hyvistä kysymyksistäni ei voi löytää mitään sairasta, harhaista tai naiivia, korkeintaan vain epäilyä ja yksinkertaisesti tietämättömyyttä - minä en ole käynyt yliopistoa, joten en yksinkertaisesti voi tietää mitään kokemuksesta, jota minulla ei ole ollut.

Sen sijaan väittäisin, että ihminen, jolla ei ole muuta tekemistä kuin yrittää kiusata toisia Internetin keskustelupalstoilla, on itsellään jotakin aika pahasti vialla korvien välissä.

Epäile toki mahdollisuuksiani, niinhän itsekin teen. Hakijoita on paljon, ja useat ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi todella hyvin arvosanoin sekä myös suoriutuvat valintakokeista erinomaisesti. Moni heistä on hyvin, hyvin älykäs ja motivoitunut.

Tyhmyydestäni sen verran, että ilman kehumista (vain informoidaksesi sinua) voin kertoa olleeni luokkani kirkkaasti paras oppilas niin koko ala- kuin yläasteenkin. Kyllä. Tiedän tämän, koska se oli selvää ja opettajat itse kertoivat.
Tiedän mitä arvosanoja sain, ne olivat ysejä ja kymppejä. Myös luokkalaiset tekivät asian selväksi omalla tavallaan eli syrjien ja pilkaten kuten sinäkin nyt yrität.

"Mikset sä voi saada koskaan ees vähä huonompia numeroita pinko!"

Minä olin se ainoa aidosti kiinnostunut ja kuunteleva oppilas kemian ja fysiikan tunneilla alusta alkaen. Voit kysyä myös tätä entiseltä HYVÄLTÄ, valtakunnallisesti tunnustetulta opettajaltani, joka aivan erityisesti arvosti tarkkaavaisuuttani. Hän sanoi jo silloin, että minun pitäisi jatkaa fysiikan ja kemian opiskelua pitemmälle.

Lukio alkoi hyvin, numeroiden puolesta. Olin kuitenkin syvästi masentunut ja sairastumassa myös fyysisesti vakavaan sairauteen.
Ensimmäisen äidinkielen esseen arvosana oli L (luit oikein). Opettaja heilutti paperia luokan edessä, luki koko tekstin läpi ja ylisti, että näin esseitä kuuluu kirjoittaa.
Englannin opettaja taas halusi, että jatkaisin yliopistoon opiskelemaan kyseistä kieltä.

Ensimmäinen vuosi meni ysejä ja kymppejä saadessa, sitten tuli burn out ja myös sairauteni räjähti käsiin. Arvosanat luonnollisesti romahtivat, en pystynyt osallistumaan tunneille ja toivoin kuolevani. Pidin välivuoden opintojen keskellä, vain palatakseni myöhemmin suorittamaan arvosanoilla millä hyvänsä lukion loppuun.
Sisustani kertonee jotain se, että urhoollisesti kirjoitin äidinkielen yo-kokeeni voimakkaan paniikkikohtauksen alaisena enkä vain puhjennut itkemään tai rynnännyt salista ulos. Mietihän sitä, irvileuka. :)

Kuten sanoin, lukiossa oli niin hyviä kuin heikompiakin opettajia. Heikkous tulee ilmi monilla tavoin, mm. innostuksen puutteena, monotonisuutena, mielivaltaisuutena ja faktojen pakkosyöttämisenä. Lukion opettajat olivat kuitenkin huomattavasti parempia kuin yläasteen opettajat. Voit kysyä keneltä tahansa täällä yläasteen kyseisinä vuosina käyneeltä millaisia opettajat olivat.
Ala-asteella oli myös pitkään sijaisena täysin epäpätevä ja arvaamaton huumeidenkäyttäjä, erään opettajan poika. Sekoili tunneilla, kuoli myöhemmin yliannostukseen.

Väitätkö, että tylsiä, epäinnostavia, päihderiippuvaisia tai kontrollifriikkejä opettajia ei ole?

Ja oletko ihan varma, että olen se tyhmimmistä tyhmin ja laiskin tapaus?

Tai että olen edes "itsevarma" eli oikeasti mielestäsi yli-itsevarma ja omahyväinen?
Eikö itsevarmuus ole positiivinen piirre, jos sellainen siis on?
Etkö itse osaa tai uskalla luetella itsestäsi mitään hyviä puolia ja piirteitä?
Eikö kukaan muukaan saisi osata tai uskaltaa?
Lähtökohtaisesti ihmisten kykyprofiilit eivät ole "keskinkertaisia", vaan hyvinkin uniikkeja ja vaihtelevia. Jos haluat itse tuudittautua keskinkertaisuuteen, se on sinun valintasi.
Jokaisella on heikkoutensa eikä kukaan ole täydellinen.
Minulla on paljon heikkouksia, siksi en ole hakeutumassa asiakaspalvelutyöhön, politiikkaan tai ohjelmoijaksi.

Tietoisuuden, aivojen ja aivovaurioiden tutkimuksen mainitsin lähinnä osoittaakseni jonkinlaista hyvin alustavaa perehtyneisyyttä alaan liittyen. Ajattelin, että fiksummat ymmärtävät eikä tässä tarvitse alkaa vääntää metrin listaa kaikesta mikä kiinnostaa tai mitä olen lukenut.
Joten yllätys yllätys sinulle vain, kielitiede ja fonetiikka sattuvat myös olemaan pieniä paheitani, samoin filosofia, lääketiede, psykologia, fysiikka, kemia, astronomia, musiikinteoria...