Minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Syön Lamictalia 200 mg aamuisin. Se määrättiin otettavaksi iltaisin, mutta koska se aiheutti pahaa unettomuutta, siirsin sen itse aamuun. Kärsin silti edelleen unettomuudesta. Olen rättiväsynyt joka ilta, mutta heräilen koko ajan ihan pienimpäänkin ääneen, olen siis jonkunlaisessa hälytystilassa koko ajan. Juuri kun alan nähdä unta eli ajatuksiin tulee hassuja piirteitä, herään. Aiemmin söin Ketipinoria 25 mg iltaisin unen varmistamiseksi, mutta se teki minusta tönkön eikä vatsani toiminut ollenkaan, joten päätin lopettaa sen. Lamictal toimii minulla loistavasti sekä masennuksen että ahdistuksen ehkäisyyn, sen tiedän nyt. Yritin nimittäin taannoin lopettaa senkin. Tein lopetuksen hiljalleen annosta laskien, mutta kun lääkkeenotto loppui kokonaan, alkoivat n. viikon päästä hirveät (ja todella tarkoitan HIRVEÄT) ahdistukset ja syyllisyydentunteet. Kaksi viikkoa kärvistelin niiden kanssa (söin Oxepamia/Diapamia, jotka eivät edes auttaneet) ja sitten aloitin Lamictalin uudestaan, ensin 25 mg/pvä viikon ajan, sitten 50 mg/pv viikon ajan jne. kunnes olin 200 mg:ssa. Tämän tein tunnustettuani lääkärilleni, että olin lopettanut lääkkeet ja hän suositteli niiden uudelleenaloittamista. Lääkkeen aloittamisesta tuli todella hyvä olo muuten, mieliala hyvä eikä ahdista tai ole syyllisyydentunteita, mutta olen rättiväsynyt tuon unettomuuden takia. En kuitenkaan raivoa ja riehu, kuten vuosia sitten kun olin väsynyt eikä ollut mitään lääkitystä.
Laskin annoksen toissa aamuna 150 mg:aan kokeillakseni, onko tuo 200 mg:n annos liian iso ja aiheuttaa siksi unettomuutta. Ainakin vielä unet ovat karkuteillä, mutta kokeilen näin reilun viikon ajan. Jos unettomus vaikvaa edelleen, aion laskea annoksen vielä 100 mg:aan ja toivon unien palaavan, mutta voinnin pysyvän hyvänä. 200 mg:n annoksella olin oikeastaan yliaktiivinen, esim. siivosin joka päivä.
Osaako joku neuvoa tässä tilanteessa? En haluaisi alkaa enää syömään Ketipinoria enkä muitakaan lääkkeitä, toivoisin pärjääväni pelkällä Lamictalilla. Nyt olen syönyt Zopinoxia (unilääke) aina välillä, jotta saisin edes välillä nukutuksi, mutta pelkään jääväni siihen koukkuun. Pitkävaikutteinen melatoniini Circadinkaan ei saa edes nukahtamaan, yritin ensin nukkua sen avulla.
Laskin annoksen toissa aamuna 150 mg:aan kokeillakseni, onko tuo 200 mg:n annos liian iso ja aiheuttaa siksi unettomuutta. Ainakin vielä unet ovat karkuteillä, mutta kokeilen näin reilun viikon ajan. Jos unettomus vaikvaa edelleen, aion laskea annoksen vielä 100 mg:aan ja toivon unien palaavan, mutta voinnin pysyvän hyvänä. 200 mg:n annoksella olin oikeastaan yliaktiivinen, esim. siivosin joka päivä.
Osaako joku neuvoa tässä tilanteessa? En haluaisi alkaa enää syömään Ketipinoria enkä muitakaan lääkkeitä, toivoisin pärjääväni pelkällä Lamictalilla. Nyt olen syönyt Zopinoxia (unilääke) aina välillä, jotta saisin edes välillä nukutuksi, mutta pelkään jääväni siihen koukkuun. Pitkävaikutteinen melatoniini Circadinkaan ei saa edes nukahtamaan, yritin ensin nukkua sen avulla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.