100m2 talo vesikiertoisella lämmityksellä(sähkö). ja sähkö vesivaraaja. mikä olisi siihen hyvä ns.toinen lämmitysmuoto kaveriksi?
asumme maalla ja metsääkin olisi jos puu uunin laittaisimme mutta olisiko helpompihoitoista ja edullisempaa lämmönlähdettä?
talo on vuodenvanha ja kulutus ollut pelkällä sähköllä 10 000kwh/vuosi
asumme maalla ja metsääkin olisi jos puu uunin laittaisimme mutta olisiko helpompihoitoista ja edullisempaa lämmönlähdettä?
talo on vuodenvanha ja kulutus ollut pelkällä sähköllä 10 000kwh/vuosi
Vastaukset 35
Vanhimmat
Maalämpö ehdottomasti.
Maalämpö on järkevää vasta 200 neliön talossa. Ilmalämpöpumppu säästää kolmanneksen lämmityskuluista. Onko talossa takkauunia? Maaseudulla luulisi olevan.
Kyllähän kunnon takka tuon kokoisessa talossa säästää paljon, JOS puuta polttaa oikein ja säännöllisesti joka ilta.
Takaisinmaksuaika sitten erikseen. Kunnolla varaavat takat ovat kalliita.
Jos tuo kulutus on käyttö- ja lämmityssähkön kokonaiskulutus niin eipä kannata lisätä mitään.
jos jotain niin kunnon puulämmitys, se kun on nyt suosituinta ja tuohonkin varmasti se järkevin. Jos olisi vielä iso varaaja, niin riittäisi pesällinen joka toinen/kolmas päivä. Veisi aikaa sen 10min/viikko.
Uusiin taloihin taitaa mlp buumi olla menossa jo ohi ja tavallaan palataan puulämmitykseen. Se onkin kustannustehokkuudessa lähes poikkeuksetta mlp kannattavampi.
Kyllä se puulämmityskin isolla kattilalla ja varaajalla kalliiksi tulee. Sitten jos ei ota isoa kattilaa ja varaajaa, siitä tulee elämäntapa. Puulämmitystä ei saa juurikaan maalämpöä halvemmalla.
Maalämpö kannattaa aina. Tämän ovat palstan uskovaiset todenneet aina ja iankaikkisesti.
Jos 10000kw menee pelkkään lämmitykseen, silloin kannattaa laittaa 1500€ ilmalämpöpumppu, mitään kalliimpaa systeemiä ei ole perusteltua alkaa laittamaan. Pumppu säästää 3500-5000kwh vuodessa, asuinpaikasta riippuen.
ILP säästää mutta ei noin paljon.
Suosittelen laittamaan vähintään kymmen kuution varaajan, 50kW:n kattilan, sitten tietenkin kolme palkattua metsuria, moto ja harvesteri, niin tulee halvaksi ja naapurit tykkäävät... Onneksi ovat puut ilmaisia ja saat hyötyliikuntaa!
Unohdit listasta traktorin, peräkärryt ja klapikoneen.
Ihanan halpaa ja paksun noen saa naamaan kaupan päälle.
10000kWh on koivuna.. 7pm3.. ja tuossahan oli käyttösähkökin kai mukana. Joten kannattaa ostaa niin iso kattila minin sopii 5pm3 kerralla niin tarvitsee vaan kerran vuodessa lämmittää.. toki varaajakin pitää olla jonkinmoinen.
Heh heh.
Kustannustehokkain ja vaivattomin on ehdottomasti ilmalämpöpumppu. Talon lännitysenergiasta säästyy todennäköisesti kolmasosa.
Jos omaa puuta on saatavilla, niin sitä kannattaa käyttää vaikka se vaatiikin vähän vaivannäköä.
Maalämmön voi unohtaa. Aurikokeräimet samaten, jos varaajassa ei ole siihen kytkentää.
Näitä asioita olisi ollut hyvä miettiä vähän aikaisemmin. Valmiiseen taloon lisäjärjestelmien rakentaminen ei oikein tahdo kannattaa.
Mitäs sitten, kun tulee sähkökatko? Ei toimi mikään?
Vai onko aurinko/ilmalämpö/maalämpökeräimissä omatoiminen sähkönvaraaja? Mitä vikaa niissä muuten on hankintakustannuksia lukuunottamatta?
Öljy/maakaasu eivät ole kotimaan tuotantoa, jos menee itähanat kiinni, miten toimitaan?
Suunnittelen omaa taloa, mutta lämmityksen lisäksi ehdottomasti varaava takkauuni.
Kuinka monta sähkökatkoa tulee vuoden mittaan? Ei kovin montaa, jos ainoatakaan.
Noissa kerääjissä on se ongelma, että silloin kun energiaa eniten tarvitaan, niin ne eivät tuota mitään.
Itähanojen kiinni menemisessä olen samaa mieltä. Venäjän varaan toimintojen rakentaminen on tyhmyyttä.
Varaava takkauuni on hyvä lämmönlähde, mutta sill ei tehdä lämmintä käyttövettä.
on halvin
lämmönlähde.
Pelletti ja ilmalämpöpumppu.
Mitä ihmettä oikein kirjoitat??
Kysyttiin suoran sähkölämmityksen kaveriksi toista lämmitysmuotoa ja sanottiin puun olevan vähän hankala. Puuta on myös saatavilla omasta metsästä.
Tarjoat pellettiä?
Vain ilmalämpöpumppu. Lisäksi voi ostaa pienen takan jos haluat puita poltella, mutta taloudellisesti kannattaa vain ilmalämpöpumppu.
Joku tällänen 600kW pihan perälle.. http://www.kardonar.com/faustolki.html
10 000 kwh on niin pieni kokonaiskulutus, ettei mikään kannata, kaikkia saa maksaa monta vuotta ennenkuin maksaa itsensä takaisin ja ilpit ovat mennet rikki monta kertaa tuona aikana.
Ilppi kannattaa siinä mielessä, että sillä saa ilman liikkeelle, jollloin huoneen lämpökerrostuminen vähenee. Ilpillä saa myös mukavuutta kesän helteille. Ilpillä voisi saada pari sataa laskua pienemmäksi jolloin takaisinmaksuun menee 5-10 vuotta. Ilppi kestää 10-15 vuotta. Eli juuri ja juuri saa rahansa takaisin, mutta asumiskukavuudelle on vaikea laskea hintaa. Itse en ilpistä mukavuuden takia luopuisi.
Huoneen lämpökerrostuminen???
Mukavuutta se kun lämpö jaetaan yhdestä pisteestä puhalluksen ja pörinän saattamana?
Minulla on ILP ja sähkön kokonaiskulutus 6 000 kWh. Viidettä vuotta käytössä eikä mitään korjauksia tietenkään tämän ikäisessä. Hankintahinta on tullut säästöinä takaisin. Ja matka jatkuuuuu.
Huoneessa katossa on huomattavasti lämpimämpää kuin lattian rajassa. Ilmalämpäpumppu ottaa puhallusilman katon rajasta ja puhaltaa sen takaisin lattiaa kohden eli asunnosta tulee paljon tasalämpöisempi.
En tiedä oletkokoskaan käyttänyt hyvälaatuista ilmalämpöpumppua. Kirjoituksestasi päätetten et tiedä siitä mitään.
Hyvä ilmalämpöpumppu on hiljainen eikä se pörise tai pärise. Puallusääni on on verrattavissa lto-koneen puhallusääneen. Suurin ääni tulee siitä kun ulkoyksikön kennoa pitää sulatella, jolloin sisäyksikön kennosta kuuluu vaimeita kohahduksia.
Jos ilmalämpöpumppusi pitää kovaa meteliä, niin se on heikkolaatuiden taikka sitten rikki.
Vai on katorajassa huomattavasti lämpimämpi ;) Kuinkahan monta astetta ILP nostaa lattioiden lämpöä, jos lattialämmityksen sulkee? Oletko mitannut?
On se ihmeellistä, että joskus antiikkisina aikoina tehtiin pattereita, joilla saatiin lämpö ikkunoiden alle, kun paljon fiksumpi idea on puhaltaa lämpöä yhdestä pisteestä. Takka keskelle taloa ja tuuletin puhaltamaan. Oi sitä lämmön tasaisuutta ;) Patterithan tunnetusti eivät poista ikkunoiden aiheuttamaan vetoa vastoin kuin yksi talossa oleva puhallin ;)
Tainnut sieltä jäädä äänenvaimentimet pois LTO:sta, jos pidät melua yhtä isona. LTO:n päällä oloa ei kuule. En ole vielä äänetöntä ILPpiä tavannut.
Mieti nyt hieman mitä kirjoitat. Nyt kirjoituksesi ovat lähinnä vitsi.
Varmaan aloittajan setissä paras apu tulisi vesikiertoisesta takkasydämestä, tuosta 10MWh:sta kun iso osa menee varaajalle. Kaikki lämpöpumput kannattaa sulkea pois. Niihin täytyy laskea sähkönkulutus mukaan ja laitteiston uusiminen max 10-15 vuoden välein (jos sattuu kestämään niin kauan). Ainahan maalämpö on helppoa, mutta jos ajatellaan kokonaissäästöä en ainakaan itse pilkotuille polttopuille laskisi hintaa. Ja omalla kohdalla puukattila vs. maalampö kallistui puuhun n.2000e /vuosi erolla (sisältäen laitteiston uusimiskustannukset). Tuo 2000/vuosi tekeen 30 vuodessa ilman inflaatiokorjausta 60 000 jöröä palkkaa tehdystä vapaa-ajan työstä, jonka voi sitten ajatella sijoittavansa vaikka käytettyyn corollaan jos ei keksi mitään muuta maailmasta kuin säästämisen.
Vuolukivitakka n 2000kg . Leikkaa omituisen pientä kulutusta entisestään ja onhan takka muutenkin mukava pakkasella.
Harmillista että saat noin paljon epäasiallista kirjoittelua.
Tuollainen vuolukivitakka on asiallinen neuvo. Pesällisellä olohuone muuttuu 35 asteiseksi ja koko muu asunto 30 asteiseksi. Sitten vain tuulettelua ovet auki, että saadaan lämpö laskemaan.
mut jos vaik puolpesällistä ni saadaan 26 asteiseksi:D
Puumäärään tulee näppituntuma hyvin äkkiä. Isompi massa tasaa hyvin kuvailemaasi ongelmaa.
Jos kuivaa koivua polttaa täyden pesällisen 11 c päivänä takassa jota on jo eilispäivänä lämmäytetty vähän on tukalan kuuma vuorokausi pari taattu.
Usein käy niin että ihminen oppii kuinka lämmitetään , ei ole rakettitiedettä takan lämmittäminen. Täysi pesällinen on sitten hieno polttaa kun ulkona on jatkuvasti -27c. Ei niin herkästi lipsahda liian kuumaksi.
Kyseessä on uusi 100m2 talo. Ei se tarvitse mitään takkaa. Se on täysin ylimitoitettu laitos ja sitä pystyy käyttämään vain kovilla pakkasilla Eli rakentaa takka niitä 5kpl/ vuosi -25 asteen pakkasia varten, jos niitä sattuisi tänä talvena tulemaan?
Esimerkkinä meillä on 2006 rakennettu matalaenergiatalo. Ei ole vielä tarvinnut kesän jälkeen lämpöjä laittaa päälle, saati takkaa poltella. Energiankulutus on kuitenkin aivan toista luokkaa kuin 100m2 kokoisessa uudessa talossa. Kumpaakaan ei kannata verrata 90- luvun taloihin, saati 70- luvun.
Näppituntuma kyllä kertoo kuinka paljon poltetaan puuta, mutta puolikkaan klapin polttaminen joka toinen päivä ei kaikista ole mielekästä.
Kyllä se puun aikaansaama lämpö pitää saada johonkin muualle kun siihen kivikasaan. Sitä kivikasaa ei voi säädellä eikä lämpöä jakaa.. tuntuu aika alkeelliselta.
Kädettömien juttuja että puun poltto nostaa lämpötilan liian korkeaksi. Poltetaan sen verran kuin tarvitaan. Pittäkö neuvoa kädestä pitäen?