Elämän tarkoitus on kuolema.

Elämän on tarkoitus elää, kuolema on sen loppu ja lopusta ei tiedetä muuta kuin että se tulee, yleensä myöhemmin, mutta joskus aiemmin.

"Olen yksin eikä minulla ole ystäviä, ei töitä, omaa perhettä tai omaa rakasta."

voi vittu.

Aloittajan on aika laskea siunauksensa. Onko aloittaja ruumiillisesti terve? Onko aloittaja psykiatrisesti terve? Onko aloittajalla ruokaa? Onko aloittajalla puhdasta vettä? Onko aloittajalla lämmin asuinpaikka?

Jos aloittaja vastaa esitettyihin kysymyksiin myöntävästi, ei hänellä pitäisi olla mitään hätää. Valtaosalla maailman ihmisistä ei ole näitä asioita.

Elämän tarkoitus ei ole kuolema.

Tässä ajatuksia herättävä video, kannattaa katsoa:
https://www.youtube.com/watch?v=dfW9HYDenG0

Hyvä MasentunutM

Nimimerkkisi kertoo olennaisen, eli vaikken ole lääkäri, voisin arvella Sinun kärsivän masennuksesta. Oletko saanut hoitoa, minkälaista? Masennuksesta voi parantua ja nähdä elämä taas elämisen arvoisena.
Elämän tarkoitus ei todellakaan ole ajatella vain kuolemaa.
Sinulla olisi paljon hyviä ja hienoja asioita koettavana kun jaksaisit ottaa askeleen kohti itsestäsi välittämistä. Se vaatii voimia ja kotoa lähtemistä, mutta mitäpä toisaalta voisit menettääkään.

Elämä on tarkoitettu elettäväksi. Myös Sinun elämälläsi on tarkoitus ja merkitys, vaikka se nyt ei siltä mielestäsi näytäkään.
Yksin ei ole kenenkään hyvä olla loputtomiin. Entä jos katsoisit vaikkapa kotiseurakuntasi tarjontaa. Monissa seurakunnissa on erilaisia ryhmiä, kuoroja, kahviloita, joihin voi vain mennä vaikkei tuntisikaan ketään. Messu on joka sunnuntai ja kirkkokahveilla saattaa tutustua muihin.
Jos et halua hengellistä meininkiä, paikkakunnallasi on varmasti muuta johon voisit osallistua.

Tiedän ettei asia ole niin yksinkertainen. Masentunut ei parane sillä, että muut sanovat: koetas nyt piristyä. Mutta toivon sydämestäni, että hakeutuisit lääkäriin ja avun piiriin. Pikkuhiljaa asiat alkaisivat selkiytyä ja näkisit taas valoa ja värejä elämässäsi. Näkisit toivoa ja tulevaisuutta.

Tsemppiä, lämpimiä ajatuksia

Pappi Elisabet

Sinut pitää viedä kädestä pitäen töihin. Tämän sanon sinulle. Et ole kehitysvammainen, joten jostakin apu on tultava. Yhteiskunnassa ei ole tahoja, jotka varmuudella voivat auttaa. Etsivä nuorisotyökään ei ole sinua tavoittanut vielä, mutta toivotaan, että löytävät.

Jos ihminen on niin väsynyt että ei mihinkään pysty enään niin silloin on aika ajaa autolla viimeiselle matkalle ja vetää paketti unilääkettä ja pullo viinaa ja katsella viimeisen kerran kauniita maisemia ja laittaa letku pakoputkesta ikkunasta sisään ja nukkua rauhallisesti pois.Ei täällä pakko ole olla jos ei enään yksinkertaisesti jaksa.Jos on masentunut sen takia ettei ole naisystävää vierellä niin rinta kaarella vaan eteenpäin maailmassa on paljon pahempia huolia kuin ettei P*llua saa

Niin? Kukaan muu ei voi tilanteellesi mitään, kuin sinä itse. Ota itseäsi niskasta kiinni, niin kulunut sanonta kuin se onkin, niin onko parempia vaihtoehtoja? Lääkkeet ei erittäin todennäköisesti toimi, tai jos toimiikin niin ei välttämättä kauan.

Liikunta lievittää masennusta jopa nopeammin kuin masennuslääkkeet. Tunnin mittainen harjoittelu 2–3 kertaa viikossa riittää.

Liikunnan puute ei ehkä ole masennuksen syy, mutta ainakin se on siihen paras mahdollinen itseapu. Liikuntaa suositellaankin nykyään yhtenä masennuksen hoitomuotona.

Vanhastaan on tiedetty, että liikunta ehkäisee masennusta. Uudet tutkimukset ovat osoittaneet lisäksi, että liikunta hoitaa lievää masennusta jokseenkin yhtä tehokkaasti kuin lääkkeet.

Liikunnalla ja lääkkeillä on kuitenkin eroja. Siinä missä lääkkeet parantavat ensin fyysistä suorituskykyä ja vasta sitten mielialaa, liikunnalla paranee ensin mieli. Jos lääkehoitoa täydentää liikunnalla, mielialan on havaittu kohentuvan 3–4 päivässä normaalin 3–4 viikon sijasta.
Vaikutukset näkyvät heti

Jo pari kertaa viikossa harrastettu liikunta lievittää tehokkaasti masennusta. Psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki havaitsi väitöskirjatutkimuksessaan, että liikunnan lisääminen helpotti masennusoireita jo neljässä viikossa. Eikä muutokseen vaadittu yletöntä rehkimistä, vaan tunnin mittainen harjoittelu 2–3 kertaa viikossa riitti.

– Mielialan kohoaminen ei edellytä peruskunnon roimaa paranemista. Liikunta siis alkaa helpottaa masennusta heti, ja mukavana bonuksena kuntokin nousee hieman myöhemmin, Leppämäki kertoo.

Liikunta lisää samojen välittäjäaineiden määrää kuin mielialalääkkeetkin, eli serotoniinia ja noradrenaliinia. Tämän lisäksi liikunta lisää myös mielihyvähormoni dopamiinin määrää. Masennuksen hoidossa voi vielä tärkeämpää olla kuitenkin se, että liikunta saa hermosolut kasvamaan.
Stressihormoni syyllinen

Viime vuosina masennusta on alettu tulkita uudella tavalla. Siinä ensisijainen syyllinen on hermosolujen tuhoutuminen. Serotoniinivaje tulee vasta toisena. Tutkimuksissa on havaittu, että masennuspotilaiden hippokampus on selvästi kutistunut ja että tämä kutistuminen on suorassa suhteessa masennuksen kestoon. Kutistuminen kertoo siis hermosolujen kuolemisesta.

Miten tähän tilanteeseen tullaan? Kun ihminen altistuu stressille, hänen kehonsa erittää kortisolia. Pieni määrä kortisolia on aivoille hyväksi, mutta suuret määrät ovat myrkyllisiä. Kortisolin erityisenä kohteena ovat nimenomaisesti hermosolujen yhteydet, joita se katkoo kuin parturi hiuksia.

Hermosolujen tuhoutumisen uskotaan selittävän sitä, miksi masennuspotilaat jäävät niin helposti negatiivisen ajattelun kierteeseen. Aivot reagoivat stressiin vahvistamalla niitä hermoratoja, jotka liittyvät suoraan stressin aiheuttajaan. Tällöin muut hermoradat jäävät käyttämättä ja ne tuhoutuvat helpommin kortisolin syleilyssä.

Stressiin liittyvät negatiiviset ajatukset alkavat kiertää samaa kehää. Kierteestä on vaikea päästä eroon, koska vaihtoehtoisia hermoratoja ei ole.

Mitä kauemmin tilanne kestää ja mitä suurempaa hermosolukato on, sitä syvemmäksi masennus muuttuu. Serotoniini huolehtii siitä, että viestit kulkevat hermosolujen välillä, mutta jos yhteyksiä ei ole, se ei voi tehdä kovin paljon. Tämän vuoksi liikunta tehoaa masennukseen niin hyvin.

Liikunta kasvattaa uusia yhteyksiä hermosolujen välille ja masennus saa ujutettua ajatuksensa uusille urille. Strategia on hieman sama kuin millä itkevä vauva saadaan lopettamaan: käännetään huomio pois stressin aiheuttajasta.

Itse asiassa mielialalääkkeet toimivat samalla tavalla. Myös ne aiheuttavat hermosolujen kasvua, mutta vasta noin kuukauden käytön jälkeen.

Hae hyvä mies apua! Itse olen körsinyt masennuksesta vIidan vuoden ajan ja vasta nyt hain apua. Sain lääkkeet ja käyn terapiassa. Elämä voittaa! Ja minulla oli samanlaisia fiiliksiäkuin sinulla ja edelleenkin koen että minulla ei ole ketään. Kannattaa avata silmät ja ehkä huomaa perheen ja hyvät ystävät lähellä:)

Voimia sulle! Maanantaina soitat terveysasemasi numeroon ja kerrot että haluat ajan psykiatriselle sairaanhoitajalle.

Voi sinua mitä sinä siellä yksin ei kuin tansseihin 8)
Ei ne kotoaan hae

Mikset juo kaljaa ja katso pornoa? Kännissä ku pornoa katsoo niin ovat naisetkin kuin jumalarattaria.