Onko 70-80 luvun 37 ja 38 Balticeissa kerrosrakenne rungossa vai umpilaminaatti? Suunnitelmissa olisi 2-4hlön miehistölle reissuvene itämeren alueelle, mutta myös saaristoon. Vanha kun miellyttää silmääkin, niin vaihtoehtoina classicoissa edellä mainitut ja s&s Swan 38, onko kokemuksia?
Baltic rungon rakenne
vanhava
602986
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Näyttää olevan kerrosrakennetta balsaytimellä sekä runko että kansi molemmissa malleissa. http://www.balticyachts.fi/yachts/standard_historical
33,35 ja 37 balsaytimellä , 38 db pelkkää lasikuitua.
No ainakin Balticin sivuilta löytyvän speksin mukaan 38 DP on balsakerrosrakennetta rungoltaan.
Kiitoksia tiedosta, 37 ja 38 löytyivät selvästi tuosta Joakimin linkistä ja
38 DP siis umpilaminaattia. Onko kokemuksia kerrosrakenteen lujuudesta verrattuna esim. 80 luvun X - Yachteihin, joissa laminaatin osuus on oman kokemukseni mukaan aika ohut.
Kerrosrakenne on jäykkä niin kauan kuin kerrokset on kiinnitettyjä toisiinsa. Jos kerrosten pinnat pääsee liukumaan toisiaan vasten menee jäykkyys. Paksu puhelinluettelo ei ole yhtään jäykkä koska kaikki sivut liukuvat toisiaan vasten.
Näin juuri, itse lähinnä mietin balsan kovuutta tai periksi antavuutta terävissä pienissä törmäyksissä. Jos pintalaminaatti on ohut, niin esim. laiturin reunaan tms. jo kevyestikin osuessa balsa antaa periksi laminaatin alla.
Miten asia mahtaa käytännössä olla Balticien kohdalla? Onko niiden runkoja jouduttu korjailemaan useammin kuin samanikäisten umpilaminaattisten veneiden? Maine ainakin on säilynyt hyvänä, samoin kai jälleenmyyntihinnat.
Olen purjehtinut sekä Baltic 38DP:llä että Swan 38:lla. Kovin erilaisilta ne tuntuivat, toinen kevyt ja ketterä, toinen kömpelö ja painava. Molemmat olivat tukevarakenteisia, Balticissa ei mitään natinoita kryssillä. Sisustuksen suhteen Baltic oli tilavampi ja valoisampi kuin Swan. Sisustukset tietysti ovat makuasioita, joista jokainen saa pitää oma mielipiteensä.
Aikanaan haaveilin Swan 38:n hankkimista ja kävin tutkimassa kahta yksilöä. Kummassakin oli samanlainen poikittainen hiushalkeama rungossa kölin takareunan kohdalla. Se näkyi sisäpuolelta. Toisessa oli lisäksi kosteusvaurioita laipion alaosissa, YBY:n Swan-telakan mukaan ei niin harvinainen tässä mallissa, mutta on korjattavissa niinkuin tietysti runkokin. Samalla reissullani kävin myös Baltic Yachtisilla katsomassa erästä kiveen törmännyttä Balticia. Runko oli kestänyt ilman halkeamia ja delaminaatota, mutta köli oli kärsinyt melkoisia vaurioita. "Aineistoni" oli tietenkin pieni päätelmien tekoon, mutta Balticit eivät jättäneet "kylmäksi". Kerran olin jo ostamassa Baltic 35:sta, mutta tarjoukseni oli liian matala ja vene meni toiselle ostajalle (harmitti ja kadutti). Balticeja ei taida olla kovin usein myynnissä? Ei ainakaan silloin ollut. Muutama 38DP lienee ostettu USA:sta ja purjehdittu kotiin.
En usko, että kukaan ratkaisee valintaansa pelkästää foorumin mielipidetiedustelulla. Kannattaa itse käydä tutkimassa veneitä ja kenties kysellä korjaustelakoiden kokemuksia niistä.
Kiitos rakentavasta kommentista, valintaa en tee tietystikään palstan perusteella, mutta lisätieto on aina avuksi.
Baltic on oma ykkössuosikki, mutta 80 luvun omistamani x:n jälkeen otin 38 Swanin umpilaminaattisena varasijalle.
Balticeja on tosiaan harvoin tarjolla pohjolassa, joten täytyy käydä Euroopassa katsomassa muutamaa yksilöä kun niitä myyntiin ilmaantuu.
X:änkin runko oli tukeva ja hiljainen, mutta yhden pikku töytäysyn jälkeen kylkeen ilmaantui selkeä ja korjausta vaativa lommo.
Googleta syviima, niin löydät 38DP:n myytävänä Helsingissä
Roikkunut vissiin aika kauan Blocketissa myynnissä ja nyt Blue Oceanilla?
Ostajan markkina...
Etsivä löytää. 2kk blocketissa, ei BlueOceanilla. Myyty?
Olisko tämä mitään: http://syviima.blogspot.fi
(linkki löytyi AMP:n sivuilta).
Die Yacht viimeinen numero. Aika pitkä artikkeli Baltic 37 vm.1980. Paljon kehuja ja vähän risuja.
Niinpä onkin! Tuossa mainitaan hinta uutena 180 tDM eli varmaankin n. 90 t€. Mainitaan myös 210 t€, joka lienee rahanarvomuunnettu. Ylttävän halvalla noita näyttää olevan myynnissä:
http://www.yachtworld.com/boats/1980/Baltic-37-2737939/#.VjXoUCu2FkQ
http://www.boatshop24.com/fi/baltic-yachts-baltic-37/purjevene/907414
Noilla hinnoilla ei taida saada kuin Avance 36:n tai Sirena 38:n, jotka tuohon aikaan maksoivat 200-250 tmk eli alle puolet Balticista. Vastaava Swan 371 näyttää olevan ainakin tuplahintainen.
Nojoo, romun voi saada halvalla. Hyvät maksavat kuitenkin ja ovat harvoin markkinoilla.
Nuo kaksi itsekin bongasin, varsinkin ranskassa oleva on aika projekti ja ollut pitkään myynnissä, briteissä olevassa on ilmeisesti kaupankäynti juuri käynnissä.
Mutta jos rakenteet olisi kunnossa, eikä täkin tiikkejä ole alunperinkään ruuvattu, vaan liimattu, voisi ranskalainenkin olla vaivanarvoinen projekti.
37 vastaisi vielä kokonsakin puolesta paremmin omaa tarve, tai pikemminkin halumaailmaani, 38 on yllättävän paljon isompi kuin 37.
Tuo 30 t€ yksilö on kuvissa melko kuluneen näköinen, mutta mahdotonta sanoa onko nyt sentään romu. 45 t€ yksilö näyttää siistiltä ja tekstissä kehutaan kovin siistiksi, mutta sisäkuvia ei ole. Myyjän sivulla näyttää olevan enemmän kuvia: http://www.clarkeandcarter.co.uk/boats-for-sale/1981-baltic-37-5400700
Onko tuo mielestäsi romu?
Ai se olikin Cosmic Dancer! Se ei ole romu. Kisattu kovasti, nähnyt kaikenlaista. Kuten sisäkuvista näkyy, on tiikit monilta osin tummuneet eli lakkapinta on jo päästänyt kosteutta läpi ja jos siistiksi haluaa, pitää ne tod. näk. viiluttaa uudelleen. Kova kisahistoria, eli venettä ei ainakaan ole säästelty.
Baltic 37 ja 38 on upeita veneitä; kokemusta on molemmista. 38 on vähän modernimpi, mikä näkyy tasapainoisempana sailplanina. Vene kulkee kolmosgenualla hyvin, kun taas 37 on riippuvaisempi isommasta genuastaan. Jos on miehistöä, ei siinä mitään, mutta saaristokäytössä G3 purjehtiminen on mukavampaa, ainakin kryssiessä. Toisekseen 38ssa on ns. owners cabin perässä, mikä on yllättävän mukava lisä. Jostain syystä vene on selkeästi kalliimpi kuin 37. Jos löydät jomman kumman Suomesta, kannattaa harkita ehkä sellaista. Laskepa esimerkiksi mitä maksaa ensin käydä katsomassa venettä ulkomailla, sitten hakumatka yms yms muuta yllätystä, niin äkkiä häviää lähes kymppitonni kaikenlaiseen, mikä ei paranna venettä konkreettisesti.
Baltic 38 kulkee etenkin kevyessä kelissä, mutta tuulen voimistuessa pitää reivata ajoissa. Mun mielestä ajattomamman ja tyylikkäämmän näköinen kuin 37. Onhan niillä eri suunnittelijatkin.
Swanit ovat eri veneitä, kuten aiemmin on todettu. Balticit ovat kait eräänlainen evoluutio niistä. Molemmat kestävät kisaamista, eli vaikka niitä on rääkätty, eivät ne todennäköisesti ole loppuun ajettuja. Mutta tietysti jos saa valita, ota sellainen, jota on kisattu vain vähän (=purjeet kunnossa, optimoitu purjehdukselle, muttei rääkätty).
Ne on ne isommat Baltic 43:t, joita on myyty pitkään. Niinikään 42. Nettiveneessä näkyi olevan sopivan hintainen 39 myynnissä. Aiemmin oli myös Baltic 38 joskus vuosi sitten n. 120t euroa. Hienoja veneitä! JV:n 43:t on mahtavia, unelmaveneitä, mutta liian isoja (ja syviä). Kun menee yli 2.30, rajoittuu saaristoreitit merkittävästi. Tietysti kryssii hyvin syvällä kölillä. Ja katsokaa esim. Xantipen kisatuloksia; vanha vene peittoaa edelleen kilpakumppaninsa (turha marmattaa väärästä LYSistä, sehän on kisannut piiiiitkään jo). Noi vanhat klassikot ovat turvallisempi ostos hinnan suhteen, koska ne ovat aina "muodissa".
Ei Balticilla ole muuta 38:a kuin DP.
Balsa ei anna periksi syyn suunnassa. Jos veneen valintaperusye on tömäily, niin suosittelen metallivenettä.
Ei ydinaineen tartte antaakaan periksi, jos koko kerrosrakenne joustaa. Siis sisä- ja ulkolaminaatti yhdessä väliaineen kanssa liikkuvat paikallisesti ja palautuvasti yhdessä etäisyytensä toisiinsa säilyttäen muuhun veneeseen nähden.
Pintalaminaattien ei siis tulekaan liikkua toisiinsa nähden, kuten kävisi jos balsan tilalla olisikin kumia.
Jos koko kerrosrakenne joustaa, niin uskoisin kerrosten liimauksien irtoavan myös samalla toisistaan, kerrosrakenteen eri materiaalit joustaakin erilailla toisiinsa nähden.
Oman kokemukseni mukaan balsakerrosrakenne antaa kokonaisuudessaan periksi jos laminaattikerrokset on ohuita. Esim. pienen veneen keulan osuessa vesilinjan yläpuoliseen kylkeen, jolloin lopputuloksena on lähinnä lommo, tämän takia haluaisin mielummin umpilaminaatin tai paksummalla pintakerroksilla valmistetun veneen.
Paksumpi pintalaminaatti ei lisää iskulujuutta juuri lainkaan, koska vain mitättömän vähän suurempi osa väliaineesta kantaa kuormaa paksummalla pintalaminaatilla. Iskulujuutta saat kerrosrakenteessa lisää seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla:
1) Lujempi väliaine, eli esim suuremman tiheyden balsa.
2) Joustavampi paneeli, eli ohuempi ydinaine. Tällöin samassa iskussa koko kerrosrakenne joustaa palautuvasti enemmän, eli suurempi joustomatka ja pienempi voima samalla iskuenergialla.
Kokemusta löytyy sekä Balticeista että Swaneista. Swaneilla on oma maineensa, mutta ottaisin kuiteknin Balticin. Ovat uudenaikaisempia, kevyempiä, kulkevat paremmin ja tilavampia. Molemmat laatuveneitä. Noista Baltic 38 on paras vaihtoehto, vaikka onkin jo suht kookas vene. En ole kuullut runko-ongelmista. Jos hankit, ota sellainen, jossa mahd paljon päivitetty. Kaikki uudistaminen maksaa enemmän kuin arvaatkaan.
Omistajan pitkään terveenä säilymisen kannalta vanhan Swanin pitäminen olisi nähtävästi näistä oikea. En usko olevan miellyttävää odottaa mitä rasitukset ja aika tekevät turhan monimutkaiselle rakenteelle. Umpilaminaatin korjaaminen on sentäs helppo työ verrattuna tuohon joka olisi katastrofi.
Mielipiteesi ei taida perustua kummankaan venetyypin omistamiseen eikä niiden ylläpitoon. Aikoinaan Baltic Yachts perustettiin, kun osa Nautorin porukasta halusi ruveta käyttämään modernimpaa rakennustekniikkaa ja materiaaleja. Veneistä tuli kevyempiä ja silti erittäin lujia. Hyvin ne rakenteet ovat kestäneet. Yksi esimerkki on kansirakenne. Vanhoissa Swaneissa tiikit on kiinnitetty sandwich-kanteen ruuveilla, Baltic alkoi käyttää liimaamista ilman ruuvinreikiä. Kumpi mahtaa olla kansiongelmien kannalta parempi ratkaisu, jos toivot pitkää ikää veneeltä ja itseltäsi?
Keskustelussa onkin tullut esille muutama hyvä pointti kuten rungon kestävyys ja kannen kestävyys. Mainittiin jo aikaisemmin, että lasikuituvene on väärä valinta, jos halutaan mahdollisimman hyvä törmäyskestävyys. Teräs on silloin parempi valinta.
Sandwich-rakenteen ongelma voi olla väliaineen vettyminen. Se ei vety, ellei ole vuotopaikkoja. Vaikka 70-80 luvun Swania tai Balticia ei olisi koskaan kolaroitu, kallis kansiremppa sandwich-rakenteen takia voi tulla siihen näistä, jonka sandwichkannessa on sata ruuvinreikää. Classicswanin korjausprojetktien sivustoilla on kuvia kansirempasta.
Jos vanhaa Swania on ostamassa, kannattaakin tutkia kannen notkumista, ettei kallis kansiremppa tule yllätyksenä. Kallistahan kansitiikkien uusiminen on, mutta kansirakenteiden korjaaminen vielä kalliimpaa.
Kerrosrakenteisen kannen korjaaminen on kuitenkin huomattavasti pienempi työ kuin kerrosrakenteisen rungon korjaaminen. Tiikkikannen voi myös poistaa jo ennen kuin kansi vaatii muuta korjaamista, tai ostaa veneen josa ei ole tiikkikantta.
Jaa, rakenteiden uusiminen onnistuu joka pojalta kotityökaluin. Tiikki sen sijaan maksaa hunajaa nykypäivänä, jotn sen uusiminen ei pikku budjetilla onnistu. Ruuvireiät voi kuitenkin kitata ja kannen maalata myös teeseitse hommana. Vettyneet alueet aukaisee ja poistaa mödän väliaineen ja vaihtaa uuteen. Eikai siinä sen kummempaa? Työtunteja menee kuitenkin älyttömästi, koska kaikki helat on irrotettava ja kiinnitettävä uudelleen.
Kun tiikki on kiinnitetty lasikuitukanteen ruuveilla, kannatais irrottaa ruuvit yksitellen, porata ruuvinreiät isommiksi, tayttää reiät epoksilla, ja porata epoksiin pienempi reikä johon ruuvit kiinnitetään uudestaan. Sen jälkeen vesi ei pääse ruuvinreijistä kannen sisään.
Onkohan montakin kerrosrakenteista runkoa, jotka ovat vaatineet korjausta muuten kuin kolhun tms. seurauksena paikallisesti? Rungossa ei ole montaa reikää eli potentiaalista vuotokohtaa. Kansi sen sijaan on täynnä heloituksia ja pahimpana tietysti ruuvikiinnitteinen tiikkikansi. Koko kannen kerrosrakenteita on korjattu useisiin veneisiin.
Myös useisiin Swaneihin on tehty isoja osmoosiremppoja (gelcoatit ja pintaminaatit pois uutta laminaattia epoksia), joten ei se laadukas umpilaminaattikaan ongelmaton ole.
Jos kerrosrakenteisenkin korjattava alue kattaa lähes koko rungon niin ei etes tehdä
Jos reiät on täytetty epoksilla niin mikä idea olisi porailla uutta ruuvikiinnitystä. Liimaus olisi yksinkertaisempaa ja vesitiiviimpää.
Onko tiedossasi, että jossain Baltic Yachtsin valmistamassa veneessä olisi ollut kertomasi ongelma? Omassa tiedossani ei ole.
Aikanaan kävin Baltic Yachtsilla Bosundissa katselemassa korjaukseen ja entisöintiin tulleita Balticeja silloisen "gurun" PG:n opastuksella. Oma epäluuloni Balticien sandwichrunkojen kestävyydestä hävisi!
Jos millä tahansa vakuutetulla purkkarilla ajaa kolarin tai reippaan pohjakosketuksen, eikö ammattitaitoista korjaustelakkaa ole syytä konsultoida? Sitä vartenhan vakuutus on, että vahingot tutkitaan ja vauriot korjataan!
Ja mikä tarve oikeastaan on laittaa uutta kallista tiikkiä entisen tilalle? Kaikissa vanhoissa Balticeissa ja Swaneissa ei ole ollut tiikkikantta alunperinkään - silti hyviä ja hyvännäköisiä veneitä!
Olen keskustelun aloittajana saanut hyvää ja omaa ajatustani ( lue mielitekoa) tukevaa tietoa vanhojen Balticien perusominaisuuksista ja rakenteiden oletettavasta kunnosta, Kiitos kaikille asiaa valottaneille kirjoittajille tästä. Suurin epäluuloni oli juuri rungon kerrosrakennetta kohtaan, jonka riskit luultavammin osoittautuvat paljon pienemmiksi kuin oletin.
Swan ilman tiikkikantta on huolettomin ja kevyt kuin Baltic tiikkikannella, jos nyt joku keveyttä niin paljon arvostaa. Miksi muuten Baltic on laittanut kevytrakenteiseen runkoon raskaan tiikkikannen, jos kerran tavoittena on ollut keveys?
Ei pidä lähellekkään paikkaansa. Swan 38 on 35% tai 2132kg painavampi kuin Baltic 37, eikä Swania varmaankaan myyty ilman teak-kansia.
Pitäisin lähes rikollisena toimintana, jos joku puuha-pete poistaa vanhasta Swanista tai Balticista tiikkikannen, porailee ja fiksailee laminaattia kotityökaluin, ja sutii komeuden päälle maalia. Jättäköön veneen ostamatta, jos ei ole varaa ylläpitää sitä kunnolla. Tämä siis oma mielipide.
Ilmaisusi "Hyi olkoon" ja "puuha-pete" ovatkin kertovia. Voin paljastaa että samanlaisilla "kotityökaluilla" korjaavat ammattilaisetkin. Ei se mitään ihmeellistä ole :D
>>Tiikki sen sijaan maksaa hunajaa nykypäivänä, jotn sen uusiminen ei pikku budjetilla onnistu.
Scandinavian Teak Deck-firmasta (http://www.stdeck.fi/, verkkokauppa-tiikkilistat) saa valmista kansirimaa 9mm paksuna n. 150euroa/neliömetri & 12 mm n. 200 eur/neliömetri.
Esim. Baltic 37:n tiikkikannen laajuus on 11,6 m2, joten hinnaksi tulee 9mm n. 1750 eur ja 12mm n.2330 eur. Ei ihan hirvittävä hinta mielestäni. Toki tulee muitakin materiaalikuluja, mutta työ maksaa kannen teettämisessä eniten.
Baltic 37:n avotila on puolestaan 4 m2. Mitattu kansipiirrustuksesta.
En tiedä, mitä työkaluja kotoasi löytyy. Mutta jos sinulla on esim. alipainelaminoinnissa tarvittavat välineet, flexisanderi ja ammattilaistason maalaamo, voit saada aikaan kunnon jälkeä. Olen nähnyt yhden kokonaan pensselillä ylimaalatun H-veneen. Samaa kohtaloa en soisi yhdellekään Balticille tai Swanille.
Miksi pitäisi käyttää alipainelaminointia? Eihän tuon ikäluokan Swaneja ja Balticeja ole alipaineella uutenakaan laminoitu. Kannen karhennusmaalaus kai onnistuu oikein hyvin käsin. Ei tainut sitä ammattitason maalaamoa olla Nautorilla/Balticillakaan 70-luvulla? Nykyään kai maalavat uutena rungot moniin (kaikkiin?) malleihin.
Siis onko mielestäsi 30 t€ Baltikin ostajalla joku moraalinen velvoite laittaa ainakin toinen mokoma tiikkikannen teettämiseen ja rungon maalauttamiseen ammattilaisella?
Jos puhutaan mädäntyneen kannen väliaineen vaihtamisesta, pitäisin järkevänä, että uusi väliaine kiinnitetään alipaineella. Kun kannesta on poistettu pintalaminaatti ja vanha väliaine, on rakenne menettänyt jäykkyytensä. Jos tuollon kannelle kantaa liimauksen ajaksi hiekkasäkkejä, voi tulos olla hyvinkin epätasainen. Joka tapauksessa säkkimenetelmällä väliaine tuskin liimaantuu kauttaaltaan pohjalaminaattiin.
Kyllä kai tuonkin ajan veneiden ulkopinta on muottipintaa, eikä maalattua ?
Aiemmin puhe on ollut Swan 38:sta ja esim Baltic 38 DP:stä. Joko noiden hinta on pudonnut noin alas (30 k€) ?
K.o. veneet ovat mielestäni jo jollain tavalla osa suomalaisen veneentakennuksen historiaa, ja hyvin entisöitynä ne ovat hienoja veneitä. Vastaavasti, tekisi pahaa nähdä sellaista epäammattimaisesti "korjattuna". Mutta kuten aiemmin kirjoitin, tämä on oma mielipiteeni, ja jokainen saa tehdä omalle veneelleen mitä haluaa.
Alkuperäinen kysymys koski Baltic 37- ja 38-malleja. 37:a on kaksi myynnissä toisen pyynti 30 k€ ja toisen 45 k€. Kalliimmassa on runko juuri maalattu ja ehkä tiikkikansikin hyvässä kunnossa.
Sitten joku ehdotti tiikkikannen poistoa, joka ei tarkoita väliaineen vaihtoa. Tuon hintaluokan veneeseen ei varmasti rahallisesti ole kannattavaa ammattimaisesti korjauttaa koko kannen väliaineen tiikkikannen vaihtoa. En ole kysynyt, mutta arvaan sellaisen maksavan jo suuruusluokkaa 50 k€. Kaikilla omistajilla tuskin on intoa teettää kallista entisöintiä, josta ei alkuunkaa saa rahojaan takaisin myydessä.
Ei se alipainelaminointikaan mitään rakettitiedettä ole. Tunnen useampia henkilöitä, jotka ovat tehneet alipainelaminointia kotioloissa, kokonaisesta purjeveneestä erilaisiin osiin.
Jos nyt joku sitten itse poistaa tiikkikannen ja maalaa sen pensselillä, ei kai se vene piloilla ole. Helpompi tuohon on joskus laittaa tiikkikansi takaisin kun poistokunnossa oleva on jo poistettu. Sama juttu kylkien maalauksessa. Ei se pensselillä sudittu mitenkään lopullisesti pilalla ole. Oikeilla maaleilla pensselillä voi jopa saada kaunista jälkeä.
Itse ainakin kommentoin viestejä, jossa puhuttiin "kerrosrakenteisen kannen korjaamisesta "ja "rakenteiden uusimisesta", joka onnistuu "joka pojalta kotityökaluin", en pelkkää tiikkikannen poistoa. En väittänyt alipainelaminointia rakettitieteeksi, olen itsekin tehnyt sitä paljon. Mutta pölynimurilla sitä ei kannata ruveta tekemään (vaikka joku sitäkin on harrastanut).
>>Oikeilla maaleilla pensselillä voi jopa saada kaunista jälkeä.
Pensselillä ja muilla käsimaalaustavoilla saa ihan yhtä hyvää jälkeä kuin ruiskumaalaamallakin. Molemmat vaaativat ennekaikkea taitoa tekijältään. Taitoa valita oikeat maalit, välineet, olosuhteet ja ennen kaikkea taiota käyttää välineitä oikein.
Ei pidä tuomita käsinmaalaamista yhden H-veneen perusteella. Sama hemmo olisi tehnyt karmean näköisen ruiskumaalauksenkin.
Jos ette muuten usko, niin katsokaapa antiikkihuonekaluja. Kaikki niiden hienot peilipinnat on maalattu käsin eikä ruiskulla.
Ruisku on nopeampi kuin käsinmaalaus, siksi se on ammattilaisten käytössä, siellä aika on rahaa.
Mikä on sopiva alipainepumppu ja paine esimerkiksi hiilikuitulaminointiin?
Isojen laakapintojen maalauksessa on sivellin, tela tai maalaustyyny on ongelmallinen työsaumojen ja tasoittavuuden takia. Ammattitason maalaukset tehdään veneenrunkoihin aina jonkun tekniikan ruiskumaalauksena, ja ajansäästö ei ole se merkittävin kriteeri työvälinevalinnan osalta. Alustan maalauskelpoiseksi saaminen vie koko maalausprojektin ajasta poikkeuksetta yli 95%.
Mitenhän ovat maalarit osanneet ennen vanhaan maalata veneet ja laivat, kun ei ollut ruiskuja?
Olet siinä mielessä oikeassa, että ruiskulla maalaaminen vaatii vähemmän taitoa kuin käsipeleillä. Isolla pinnalla taito korostuu.
Lyhytkarvaisella telalla saa jo varsin hyvää jälkeä. Pinnan pientä epätasaisuutta ei huomaa kuin laittamalla silmä lähes kiinni veneen kylkeen, eli varta vasten tutkimalla. Muuten ei edes huomaa. Jos jostain syystä mielii vielä hifistellä, voi telalla maalatun pinnan vielä kevyesti hioa ja kiillottaa, niin se ei eroa ruiskumaalatusta.
Kannen pintakuoren irtoaminen on yleensä paikallista ja korjaus onnistuu tekemällä paikattavalle alueelle reikiä ja viruttamalla epoksia niistä sisään. Miksi se ei onnistuisi kotikonstein? Isommat vauriot voi korjata rälläköimällä kuoren irti ja vaihtamalla koko väliaineen. Vanhan kuoren saa kyllä kiinni ilman imuriakin tai sitten laminoi uuden kuoren vanhan tilalle. Mikä tässä nyt on niin tähtitieteellistä, ettei se onnistuisi joka pojalta?
Asiakkaiden vaatimustaso on nykyään eri tasoa huviveneissä kuin ennen ja toisaalta laivojen ulkopintojen maalausjälki on samaa laatuluokkaa kuin rintamamiestalon sokkeli. Virheetön maalipinta saadaan aikaan ruiskumaalauksella, 3x vesihionnalla ja 2x puleerauksella, siis saman tyyppinen käsittely kuin vanhoissa flyygelin kansien lakkauksessa.
Telamaalauksella onnistuu kylkien ylimaalaus kohtuullisesti varsinkin vaaleissa sävyissä.
Ja telajälki paranee, kun sen siloittaa tasoittaja-pensselillä. Tästä varmaan löytyy ohjeet netistä.
Muutama vuosi sitten oli näköjään samantapainen keskustelu: kumman ostaisin Swanin vai Balticin? http://keskustelu.suomi24.fi/t/10522035/swan-vs--baltic
Noista aloittajan venetyypeistä Swan 38 oli raskas ja hidas. 37 Baltic olisi tavanomaisessa suomikelissä nopeampi. Toisaalta Swan 38 taisi olla aikansa myyntimenestys
LYS-todistusten mukaan Swan 38 LYS on 1.16-1.19, Baltic 37:n LYS 1.20 ja Baltic 38DP:llä 1.25
(luvut Avomeripurjehtijan vuosikirjasta)