Miten miestä voisi haastaa tekemään aloitteen?

Kirjoitan tätä lähinnä itselleni, mutta toki saa vastata ja antaa vinkkejäkin.

Olen jo pitkään halunnut kertoa eräälle miehelle tunteistani häntä kohtaan. Vaistoan, että hänkin on kiinnostunut minusta enkä yhtään epäile, etteikö meistä voisi tulla hyviä kavereita, mahdollisesti jopa pari. En ole luonteeltani ujo, joten voisin ottaa itse sen ensimmäisen askeleen. Ongelma on siinä, että menen aivan lukkoon tämän miehen läsnäollessa. En muista nimeäni, saati hengittää. Todennäköisesti annan itsestäni töykeän vaikutelman tehdessäni kaikenlaisia naurettavia väistöliikkeitä.

Haluaisin kovasti tutustua kyseiseen mieheen paremmin ennen kuin vaihdan toisiin työtehtäviin, jolloin on hyvin epätodennäköistä, että tapaisimme enää koskaan. Tämä skenaario on saanut päässäni aivan suhteettoman suuret mittasuhteet, enkä muutoin järkevänä naisena todellakaan tiedä, kuinka tästä eteenpäin.

Jos ujoutta vastaan joskus keksitään rokote, olen ensimmäisenä jonossa!
1151
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

älä sinä tyttö jonottele, sulla on mahdollisesti parempaakin tekemistä.

Äänestä

Tuo oli hyvä kirjoitus sinulta aloittajanainen. Se panee miettimään. Mulla miehellä on ihan vastaava tilanne yhden naisen suhteen, mutta en aio vaihtaa työpaikkaa. Tuo, että vaihdat maisemaa, ei kuulosta hyvältä. Mutta sulla on varmaan ihan hyvä syy siihen. Toivottavasti se syy ei ole se mies. Miten aiot selvitä tilanteesta? Annatko miehen olla ja mennä menojaan, vai miten? Sinuna ainakin ilmoittaisin hänelle. Voin kuvitella, miltä siitä miehestä tuntuu, kun sinä yhtäkkiä katoat jonnekin. Et iäksi, mutta kuitenkin hänen elämästään kauas pois. Äläkä vain sano, ettei hän välitä sinusta. Sitä en usko ikinä etkä usko sinäkään. Rakkaus on ikuista.

Äänestä

Kiitos vastauksestasi. Tuntui hyvältä saada miesnäkökulmaa tähän päänsisäiseen sotkuun.

En ole vaihtamassa maisemaa tämän miehen, enkä kenenkään muunkaan vuoksi. Se ei olisi minulle ominainen tapa toimia. Motiivini työnhakuprosessin käynnistämiselle on vain tarve saada jatkossakin tehdä omaa osaamistani vastaavaa työtä.

Jotenkin vastauksesi sai minut surulliseksi...en halua aiheuttaa surua hänelle, enkä tietenkään haluaisi päästää menemään sitä mahdollisesti minulle oikeaa. Yhä toivon, että hän jonakin päivänä kertoisi minulle tunteistaan, niin että uskaltaisin tehdä samoin.

Äänestä

Voitko kertoa hänen nimensä, se voi määrittää loppuelämän ensimmäisen päivän?
Muille sanon hyvää yötä :D

Äänestä
  • En halua paljastaa hänen henkilöllisyyttään täällä, joten en tiedä miten saisin tätä periaatetta rikkomatta nimen tietoosi. Alkukirjain tuskin riittää?

    Äänestä

  • emotional_hedgehog kirjoitti:

    En halua paljastaa hänen henkilöllisyyttään täällä, joten en tiedä miten saisin tätä periaatetta rikkomatta nimen tietoosi. Alkukirjain tuskin riittää?

    Siihen on sitten tyytyminen.

    Äänestä

  • Niin, ellet sitten itse halua paljastaa jotain henkilöllisydestäsi, jolloin voisin vastata täsmääkö.

    Äänestä

  • Jiiiiiiii-mies

    Äänestä

  • Ei täsmää, sukupuolta lukuunottamatta.

    Äänestä

Voisit olla mun ihastus, aivan samanlaista toimintaa. Olen ihmetellyt sitä kun itse tykkään hänestä <3

Äänestä

Lähihistoria tunnetaan hyvin 100 vuoden taaksekkin.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


emotional_hedgehog kirjoitti:

Kirjoitan tätä lähinnä itselleni, mutta toki saa vastata ja antaa vinkkejäkin.

Olen jo pitkään halunnut kertoa eräälle miehelle tunteistani häntä kohtaan. Vaistoan, että hänkin on kiinnostunut minusta enkä yhtään epäile, etteikö meistä voisi tulla hyviä kavereita, mahdollisesti jopa pari. En ole luonteeltani ujo, joten voisin ottaa itse sen ensimmäisen askeleen. Ongelma on siinä, että menen aivan lukkoon tämän miehen läsnäollessa. En muista nimeäni, saati hengittää. Todennäköisesti annan itsestäni töykeän vaikutelman tehdessäni kaikenlaisia naurettavia väistöliikkeitä.

Haluaisin kovasti tutustua kyseiseen mieheen paremmin ennen kuin vaihdan toisiin työtehtäviin, jolloin on hyvin epätodennäköistä, että tapaisimme enää koskaan. Tämä skenaario on saanut päässäni aivan suhteettoman suuret mittasuhteet, enkä muutoin järkevänä naisena todellakaan tiedä, kuinka tästä eteenpäin.

Jos ujoutta vastaan joskus keksitään rokote, olen ensimmäisenä jonossa!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu