Ja en ollut uskoa silmiäni lyhyehkön lehtijutun luettuani omankin kokemukseni huomioiden menetettyäni toisen korvani kuulon noin 45 vuoden ikäisenä, ja tinnituksen rallatellessa samaisessa kuurotuneessa korvassani jo noin kymmenisen vuotta! Sillä jutun kirjoittaja väittää, lieneekö hän kuullut oikein illan luennoitsijaa vai itsekkö lienet keksinyt, että... "Lääkehoidolla ja kuulokojeella voidaan parantaa kuulemista. Tinnitus ei ole tappava tauti." Niin kuulokojeella voidaankin parantaa kuulemista, mutta ei aina silläkään, mutta sellaisesta pilleristä en ole saanut vielä reseptiä omalla kohdallani sattuneilta korvalääkäreiltä, joka parantaisi toisen korvani kuulon. Mikä tämä ko. pilleri mahdollisesti on lääkenimeltään, niin ajattelinpa ihan ehdottaa ensi kerralla korvalääkärilleni? Tietääkö joku tällä palstalla vierailijoista kyseisestä lääkkeestä?:) Toisaalta tinnitus saattaa olla todellakin tappava tauti, joillakin tinnituksesta kärsivillä näet on kuulemani mukaan palanut ns. "käämi" moiseen jatkuvaan tinnitukseen korvassa tai pahimmassa tapauksessa molemmissa korvissaan, ja he ovat ikävä kyllä päätyneet itsensä lopettamiseen! Itse uskoisin kuitenkin, että ehkä itsensä eliminoimiseen ei ole ollut kuitenkaan pelkkänä aiheena korva-aistimusten ongelmat, vaan kaikenlaista muutakin taustalla saattaa olla kasautuneena.
Sitten väitettiin samaisessa kirjoituksessa, että masennuksella ja stressillä olisi oma osuutensa kuulon huonontumiseen, voi hitsi mitä soopaa - itse ajattelen pikemminkin asian toisin päin, että kun ensin vaurioituu kuuloaisti syistä että (itselläni nähdään muutoksia magneettikuvissa, mutta ei tiedetä vielä tänä päivänäkään syytä, eli alansa erikoislääkärit, joita omalla kohdallani on ollut vain kaksi eri korvalääkäriä kuluneina vuosina; neurologian erik.lääkärikin on jossain vaiheessa ollut mukana tutkimuksissa, mutta vika ei aivoperäinen), niin melkoisen kovanahkainen ihminen saapi olla, etteikö kuuroutumisestaan erinäisine oireineen ihminen ikään kuin aika ajoin masentuisi ja stressaantuisi jollain tavalla. Eli syyn ja seurauksen-laki pätee tässä kuuroutumis/tinnitysoireessakin.
Sitten väitettiin samaisessa kirjoituksessa, että masennuksella ja stressillä olisi oma osuutensa kuulon huonontumiseen, voi hitsi mitä soopaa - itse ajattelen pikemminkin asian toisin päin, että kun ensin vaurioituu kuuloaisti syistä että (itselläni nähdään muutoksia magneettikuvissa, mutta ei tiedetä vielä tänä päivänäkään syytä, eli alansa erikoislääkärit, joita omalla kohdallani on ollut vain kaksi eri korvalääkäriä kuluneina vuosina; neurologian erik.lääkärikin on jossain vaiheessa ollut mukana tutkimuksissa, mutta vika ei aivoperäinen), niin melkoisen kovanahkainen ihminen saapi olla, etteikö kuuroutumisestaan erinäisine oireineen ihminen ikään kuin aika ajoin masentuisi ja stressaantuisi jollain tavalla. Eli syyn ja seurauksen-laki pätee tässä kuuroutumis/tinnitysoireessakin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.