Onko kohtalotovereita jotka kärsivät samasta ongelmasta?
Olen 22v ja aina n. viikko ennen menkkoja pms oireet alkavat ja päivää-pari ennen vuotoa ovat pahimmillaan. Kun vuoto alkaa niin oireetkin alkavat pikkuhiljaa hellittämään.
Siis oireet ovat joskus aivan käsittämättömän voimakkaat.
Mm. Kamala väsymys ja voimattomuus vaikka nukkuisin hyvin. Tuntuu että voisin nukahtaa silmänräpäyksessä kesken päivän. Vihaan itseäni ja olen mielestäni todella vastenmielinen. Ajatukset ovat välillä itsetuhoisia. Jos minuun kohdistetaan minkäänlaista hellyydenosoitusta niin alkaa ällöttämään. Saan helposti raivokohtauksia ja olen erityisen itkuherkkä. Tuntuu että oireiden aikoihin olen jokin demoni enkä siis yhtään omaitseni. Oireilut vaikuttavat toimintakykyyni ja ihmissuhteisiin. PMS:än aikaan ei ole minkäänlaisia seksiviettejäkään ja ajatuskin vain saa ällöttäämään.
Yritän päivän aikana välttää ihmisiä koska en erityisemmin pidä kenestäkään enkä siis vain piittaisi nähdä ketään, mutta se on mahdotonta ellei ole viikonloppu. Töissä yritän peittää vihani ja en halua olla kuitenkaan kenellekään töykeä, mutta kun pääsen kotiin niin olen täysi raivohullu.
Onko muita näin vahvoista (henkisistä) oireista kärsiviä naisia?!
Aloitan pitämään kirjaa oireista ja menen jossakin vaiheessa lääkärille. Pakko tähän on jokin lievitys löytää?
Olen 22v ja aina n. viikko ennen menkkoja pms oireet alkavat ja päivää-pari ennen vuotoa ovat pahimmillaan. Kun vuoto alkaa niin oireetkin alkavat pikkuhiljaa hellittämään.
Siis oireet ovat joskus aivan käsittämättömän voimakkaat.
Mm. Kamala väsymys ja voimattomuus vaikka nukkuisin hyvin. Tuntuu että voisin nukahtaa silmänräpäyksessä kesken päivän. Vihaan itseäni ja olen mielestäni todella vastenmielinen. Ajatukset ovat välillä itsetuhoisia. Jos minuun kohdistetaan minkäänlaista hellyydenosoitusta niin alkaa ällöttämään. Saan helposti raivokohtauksia ja olen erityisen itkuherkkä. Tuntuu että oireiden aikoihin olen jokin demoni enkä siis yhtään omaitseni. Oireilut vaikuttavat toimintakykyyni ja ihmissuhteisiin. PMS:än aikaan ei ole minkäänlaisia seksiviettejäkään ja ajatuskin vain saa ällöttäämään.
Yritän päivän aikana välttää ihmisiä koska en erityisemmin pidä kenestäkään enkä siis vain piittaisi nähdä ketään, mutta se on mahdotonta ellei ole viikonloppu. Töissä yritän peittää vihani ja en halua olla kuitenkaan kenellekään töykeä, mutta kun pääsen kotiin niin olen täysi raivohullu.
Onko muita näin vahvoista (henkisistä) oireista kärsiviä naisia?!
Aloitan pitämään kirjaa oireista ja menen jossakin vaiheessa lääkärille. Pakko tähän on jokin lievitys löytää?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.