Olen ajatellut kulttuurihistoriaa pyrkiä lukemaan, ja sivuaineena uskontotieteitä. Onko mahdollista lukea molemmista maisterin tutkinto yhtäaikaa, eli lukisi nuita uskontotieteitä enemmän kuin sen sivuaineen määrän? Mitenkähän työllistyminen, pääsenkö esim. opettajaksi? jostain kuulin että täytyisi yleistä historiaa lukea..? Toisaalta olen miettinyt myös yleistä historiaa ja tähän joko uskontotieteitä tai teologiaa. Niin ja tietysti pedagogiset päälle. Kiitos kaunis auttajille:) Kaikki asiallinen palaute aiheesta enemmän kuin tervetullutta.
Kulttuurihistoria ja uskontotieteet
tuuli
3577
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen itse kulttuurihistorian kolmannen vuoden pääaineopiskelija ja yritän tässä jotain pientä vastailla, vaikka en itse uskontotieteitä luekaan (enkä opettajaksi ole pyrkimässä).
Eli jos kult. historiaa pääset lukemaan, voi kyllä lukea uskontotieteitä laajana sivuaineena, jolloin teet siis myös sivuainegradun aineesta. Yhtäaikainen maisteritutkinto ei kuulosta kovin kovin järkevältä, jos edes on mahdollista...? Uskontotieteitä voi siis sivuaineena lukea aivan yhtä laajasti kuin pääaineopiskelijana :)
Sitten pedagogisista: Ymmärsin, että haluaisit historian opettajaksi...? Historian opettajan pätevyyden saavuttamiseksi täytyy (ainakin Turun yliopistossa) lukea kahta historia-ainetta (eli kult., Suomen tai yleistä hissaa) tai suorittaa erityinen opettajakoulutuslinja alusta loppuun (mitä ei oikeastaan kukaan edes suosittele...) ja sen lisäksi suorittaa pedagogiset opinnot pakolliset yhteiskuntatieteen opinnot. Historiaa ja uskontotieteitä/teologiaa ei ymmärtääkseni voi yhdistää pedagogisissa... Historian opettajiksi haluavilla menee eniten opintoviikkoja juuri pakollisten opintojen suorittamiseen, joten uskontotieteen laajat sivuaineopinnot voivat olla aika vaativa paketti vielä siihen lisäksi.
Yleisesti pedagogisista vielä sen verran, että ainakin Turun yo:ssa erityisesti hissan opettajiksi aikovat joutuvat todelliseen prässiin, koska hakijoita on niin tuhottomasti. Minulla on kolme ystävää, jotka kaikki yrittävät sinne tosissaan ja vasta yksi on päässyt toisella yrittämällä (kolme yritystä sallitaan). Pedagogisiin valitaan opiskelijat perusopintojen arvosanojen perusteella ja haastattelun ryhmätyöskentelun kautta. Hakijoita on todella paljon ja pääseminen on kiven alla. Mutta jos todella opettajaksi haluaa ja rahkeet riittää, niin silloin kyllä pitäisi sisälle päästä :)
Toivottavasti osasin vähän auttaa ja onnea tuleviin pääsykokeisiin!
Kerropas vielä, että mitä uskonto- ja kulttuurihistoroitsijat tekevät työkseen valmistumisen jälkeen, jos eivät siis suuntaudu opetukseen? Minulla on sellainen mielikuva, että työpaikan saanti ei ole helppoa.
Tässä pystyn vastaamaan jälleen vain kulttuurihistorian puolesta, uskontotieteisiin kun en ole sen suuremmin tutustunut.
Kult.historian opiskelu antaa suoraan ammatilliset valmiudet vain tutkijan työhön ja pedagogisten opintojen kanssa myös opettajan ammattiin. Kuitenkin kult.historia antaa hyvän pohjan usealle muullekin työlle, erityisesti kulttuurialalla (esim. kouluttaja, tiedottaja, toimittaja, museo- ja arkistovirkailija).
Totta on, että työpaikkojen saanti ei ole aivan helppoa, mutta toisaalta nykypäivänä se harvoin kenellekään on. Erityisesti opiskelujen alkuvaiheessa opiskelijoita painostetaan tähtäämään opettajiksi, perusteluna tähän on se, ettei töitä muuten löydy. Tämä on kuitenkin mielestäni väärin, koska monet (minä mukaan luettuna) eivät koskaan luonteensa puolesta sovellu opettajiksi ja opettajakoulutukseen pääsevien määrä on rajattu. Historianopettajat ovat myös ymmärtääkseni ainoa opettajaryhmä, josta ei tule olemaan puutetta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle - työllistyminen ei siis pedagogisten opintojenkaan kanssa ole selviö.
Itse olen opiskeluni suunnannut niin, että valmistuessani minulla on museotyöhön vaadittava ammatillinen pätevyys. Tähän vaaditaan museologian opintoja (johon on myös opiskelijakiintiö ja sivuainepääsykoe) ja kulttuurihistorian lisäksi mielellään mahdollisimman monen muun museoaineen opintoja (vaihtoehtoina Turun yliopistossa kaikki historia-aineet, taidehistoria, arkeologia, kansatiede ja folkloristiikka).