Ruotsi ei alkuperäiskieli Suomessa

.

"Ruotsi ei ole alkuperäiskieli missään"

.

Just det,här ljugs hela tiden.

90876 kirjoitti:

Just det,här ljugs hela tiden.

Samerna som hör till ursprungsbefolkningen blev tvångsförfinskade.

Suomi ja saamen kieli ovat kehittyneet täällä. Ruotsin kieli on kehittynyt muualla ja vasta joitakin satoja vuosia sitten levinnyt tänne.

Suomen ja saamen kantakieli ovat eriytyneet täällä omiksi kielikseen jo peräti 3500 vuotta sitten. Sitä vastoin ruotsin kieli oli vielä 700 vuotta sitten saksan ja tanskan sekoitus.


Wikipedia
Suomen kielen historia

Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua.[4] Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset kielet (myöhäiskantasuomi) ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1000[5]-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

skandal kirjoitti:

Samerna som hör till ursprungsbefolkningen blev tvångsförfinskade.

Jos saamelaiset ovat joutuneet ottamaan pakolla jonkin kielen niin se on tietysti ollut pakkoruotsi. Suomalaiset eivät ole pakottaneet ketään mutta ruotsin kuninkaalla on ollut mahdollisuus pakottaa saamelaisille ruotsia vielä v. 1809 asti.

huusiann kirjoitti:

Jos saamelaiset ovat joutuneet ottamaan pakolla jonkin kielen niin se on tietysti ollut pakkoruotsi. Suomalaiset eivät ole pakottaneet ketään mutta ruotsin kuninkaalla on ollut mahdollisuus pakottaa saamelaisille ruotsia vielä v. 1809 asti.

Lue lisää

Finska samer fick inte använda sitt modersmål i skolorna ännu sent på nittonhundratalet,endast finska.Tvångsförfinskning.Först stjäl man deras land och sedan tvingar man dem att använda främmande språk.

oerhört kirjoitti:

Finska samer fick inte använda sitt modersmål i skolorna ännu sent på nittonhundratalet,endast finska.Tvångsförfinskning.Först stjäl man deras land och sedan tvingar man dem att använda främmande språk.

Lue lisää

IS

Uppsalan kaupunki määräsi - suomen kieltä ei saa käyttää!

Ylen uutisten mukaan Uppsalan kaupunki on kieltänyt työntekijöiltään suomen kielen puhumisen työpaikalla. Ratkaisu on tyrmistyttänyt ruotsinsuomalaiset.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Uppsalan kaupunki määräsi - suomen kieltä ei saa käyttää!/art-1288335482227.html

Taloussanomat

Suomen kieli kielletty myös Enköpingissä
Uppsalassa huomiota herättänyt kiista suomenkielen puhumiskiellosta ei ole ainoa Ruotsissa.

Myös Enköpingissä Tukholman luoteispuolella on käyty samanlaista kiistaa, kertoo Helsingin Sanomat.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2007/12/22/suomen-kieli-kielletty-m...

huusiann kirjoitti:

Suomi ja saamen kieli ovat kehittyneet täällä. Ruotsin kieli on kehittynyt muualla ja vasta joitakin satoja vuosia sitten levinnyt tänne.

Suomen ja saamen kantakieli ovat eriytyneet täällä omiksi kielikseen jo peräti 3500 vuotta sitten. Sitä vastoin ruotsin kieli oli vielä 700 vuotta sitten saksan ja tanskan sekoitus.


Wikipedia
Suomen kielen historia

Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua.[4] Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset kielet (myöhäiskantasuomi) ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1000[5]-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

Lue lisää

Se, että kielellä on tällainen nimi, "kantasuomi", ei tarkoita, että sillä olisi vielä hirveästi tekemistä suomen kielen kanssa. Nimitys tulee myös siitä, että suomalais-ugrilaiset kielet ovat oma kieliryhmänsä, eli kantasuomeksi on kutsuttu kieltä, jota kukaan nykysuomalainen ei edes tunnistaisi.
Jos ruotsi on ollut "vähän" aikaa sitten vielä tanskan ja saksan sekoitus, niin se on voinut olla paljon tunnistettavampi kieli tuohon aikaan kuin suomi.
On aivan naurettavaa verrata kieliä tällä tavalla ja sillä yrittää todistaa kielten paremmuutta suhteessa toisiinsa. Vielä naurettavampaa on, että joku "fenno" tällä palstalla on täysin varma, että hänen esi-isänsä ovat puhuneet kantasuomea täällä jo ajanlaskumme alussa :) :) :)
Ruotsia on puhuttu Suomessa 1200-luvulta asti, jote se selittää oikein hyvin, miksi ruotsilla on edelleen merkittävä osa maassamme. Ja tätäkin "fenno" jaksaa taivastelella pävittäin :)

ninenine.04 kirjoitti:

Se, että kielellä on tällainen nimi, "kantasuomi", ei tarkoita, että sillä olisi vielä hirveästi tekemistä suomen kielen kanssa. Nimitys tulee myös siitä, että suomalais-ugrilaiset kielet ovat oma kieliryhmänsä, eli kantasuomeksi on kutsuttu kieltä, jota kukaan nykysuomalainen ei edes tunnistaisi.
Jos ruotsi on ollut "vähän" aikaa sitten vielä tanskan ja saksan sekoitus, niin se on voinut olla paljon tunnistettavampi kieli tuohon aikaan kuin suomi.
On aivan naurettavaa verrata kieliä tällä tavalla ja sillä yrittää todistaa kielten paremmuutta suhteessa toisiinsa. Vielä naurettavampaa on, että joku "fenno" tällä palstalla on täysin varma, että hänen esi-isänsä ovat puhuneet kantasuomea täällä jo ajanlaskumme alussa :) :) :)
Ruotsia on puhuttu Suomessa 1200-luvulta asti, jote se selittää oikein hyvin, miksi ruotsilla on edelleen merkittävä osa maassamme. Ja tätäkin "fenno" jaksaa taivastelella pävittäin :)

Lue lisää

No ei ole ruotsia puhuttu 1200-luvulta asti Suomessa.

Kotus
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/

oerhört kirjoitti:

Finska samer fick inte använda sitt modersmål i skolorna ännu sent på nittonhundratalet,endast finska.Tvångsförfinskning.Först stjäl man deras land och sedan tvingar man dem att använda främmande språk.

Lue lisää

Suomalaiset eivät saa vieläkään puhua suomea Ruotsissa.

ararkisto kirjoitti:

No ei ole ruotsia puhuttu 1200-luvulta asti Suomessa.

Kotus
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/

Lue lisää

Tämän lisäksi väite että Suomessa on puhuttu ruotsia on täydellisen epätarkka. Ruotsia on puhuttu vain rannikolla ei koskaan sisämaassa. Eli ruotsi on ollut vain paikallinen kieli pienessä osassa maata silti pakkoruotsia luetaan koko maassa.

ninenine.04 kirjoitti:

Se, että kielellä on tällainen nimi, "kantasuomi", ei tarkoita, että sillä olisi vielä hirveästi tekemistä suomen kielen kanssa. Nimitys tulee myös siitä, että suomalais-ugrilaiset kielet ovat oma kieliryhmänsä, eli kantasuomeksi on kutsuttu kieltä, jota kukaan nykysuomalainen ei edes tunnistaisi.
Jos ruotsi on ollut "vähän" aikaa sitten vielä tanskan ja saksan sekoitus, niin se on voinut olla paljon tunnistettavampi kieli tuohon aikaan kuin suomi.
On aivan naurettavaa verrata kieliä tällä tavalla ja sillä yrittää todistaa kielten paremmuutta suhteessa toisiinsa. Vielä naurettavampaa on, että joku "fenno" tällä palstalla on täysin varma, että hänen esi-isänsä ovat puhuneet kantasuomea täällä jo ajanlaskumme alussa :) :) :)
Ruotsia on puhuttu Suomessa 1200-luvulta asti, jote se selittää oikein hyvin, miksi ruotsilla on edelleen merkittävä osa maassamme. Ja tätäkin "fenno" jaksaa taivastelella pävittäin :)

Lue lisää

Ei täällä mitään kielen paremmuutta todistella, vaan ruotsin kansalliskielen asemaa.

Ei kielen tunnistettavuus ole tärkeää vaan sen jatkumo alueella. Ruotsia ei ole koskaan puhuttu sisämaassa ei edes tällä hetkellä ja silti Suomea pidetään kaksikielisenä koko Suomen alueella.

oerhört kirjoitti:

Finska samer fick inte använda sitt modersmål i skolorna ännu sent på nittonhundratalet,endast finska.Tvångsförfinskning.Först stjäl man deras land och sedan tvingar man dem att använda främmande språk.

Lue lisää

"oerhört kommentoi:
Finska samer fick inte använda sitt modersmål i skolorna ännu sent på "

Ruotsishan kiellettii puhumsta suomea ja saamea vielä 60 luvulla peruskouluissa.

Kaikki suomenruotsalaisuus sekä heidänkielensä on ongemalätettä, sanoo Hoopo Oskari.

ararkisto kirjoitti:

Tämän lisäksi väite että Suomessa on puhuttu ruotsia on täydellisen epätarkka. Ruotsia on puhuttu vain rannikolla ei koskaan sisämaassa. Eli ruotsi on ollut vain paikallinen kieli pienessä osassa maata silti pakkoruotsia luetaan koko maassa.

Lue lisää

"ararkisto kommentoi:
Tämän lisäksi väite että Suomessa on puhuttu ruotsia on täydellisen epätarkka."

Suu vaahdossa on Ruotsissa jo pitkään puhuttu kuinka ruotsalainen Rurik perusti Venäjän ja Puola ja Liettuan kuningassuvut.

Harmillisesti sitten paljastui DNA-tutkimuksissa äskettäin että Rurik olikin hämäläistä alkuperää.

http://www.familytreedna.com/public/rurikid/default.aspx?section=yresults

Ja sitten alkoi selvitä, että myös Svean valtakunnan perustaja, Birger Jarl, oli suomalaista sukuperää. Ja Kustaa Vaasan Vase-suku oli hämeestä!

Härreguuud! Mihin tässä vielä päädytään?

Nyt aletaan tutkimaan nk viikinkejä. Ainakin kuulemma Espanjaan päätyneet olivat Länsisuomalaista sukujuurta. Kauheaa!

Petrus Bångin (Åbo Akademi) mukaan, Aatami toimi piispana Kälkestadissa Ruotsissa. Hieman myöhemmin ne perusti Venäjän ja kävi sen jälkeen sotaa Venäjää vastaan 1000 vuotta, löysi Amerikan ennen Kolumbusta ja seilasi silkkitetä pitkin Venäjän halki Persiaan; Kuninkaallinen puhdas rotu joka ei ole koskaan sekoittunut toiseen rotuun.

Siinä se.Siitä suomenruotsalaisuudesta?.

oerhört kirjoitti:

Finska samer fick inte använda sitt modersmål i skolorna ännu sent på nittonhundratalet,endast finska.Tvångsförfinskning.Först stjäl man deras land och sedan tvingar man dem att använda främmande språk.

Lue lisää

Ja suomalaiset eivät saanet käyttää suomea Ruotsin kouluissa vielä 1960-luvulla!

HoopoOskari kirjoitti:

"oerhört kommentoi:
Finska samer fick inte använda sitt modersmål i skolorna ännu sent på "

Ruotsishan kiellettii puhumsta suomea ja saamea vielä 60 luvulla peruskouluissa.

Kaikki suomenruotsalaisuus sekä heidänkielensä on ongemalätettä, sanoo Hoopo Oskari.

Lue lisää

Suomen kieltä kiellettiin puhumasta suomekielisellä alueella Ruotsissa, Tornionjokilaaksossa.

ninenine.04 kirjoitti:

Se, että kielellä on tällainen nimi, "kantasuomi", ei tarkoita, että sillä olisi vielä hirveästi tekemistä suomen kielen kanssa. Nimitys tulee myös siitä, että suomalais-ugrilaiset kielet ovat oma kieliryhmänsä, eli kantasuomeksi on kutsuttu kieltä, jota kukaan nykysuomalainen ei edes tunnistaisi.
Jos ruotsi on ollut "vähän" aikaa sitten vielä tanskan ja saksan sekoitus, niin se on voinut olla paljon tunnistettavampi kieli tuohon aikaan kuin suomi.
On aivan naurettavaa verrata kieliä tällä tavalla ja sillä yrittää todistaa kielten paremmuutta suhteessa toisiinsa. Vielä naurettavampaa on, että joku "fenno" tällä palstalla on täysin varma, että hänen esi-isänsä ovat puhuneet kantasuomea täällä jo ajanlaskumme alussa :) :) :)
Ruotsia on puhuttu Suomessa 1200-luvulta asti, jote se selittää oikein hyvin, miksi ruotsilla on edelleen merkittävä osa maassamme. Ja tätäkin "fenno" jaksaa taivastelella pävittäin :)

Lue lisää

Hymiöiden käyttäminen saa sinut näyttämään entistä tyhmemmältä.

ninenine.04 kirjoitti:

Se, että kielellä on tällainen nimi, "kantasuomi", ei tarkoita, että sillä olisi vielä hirveästi tekemistä suomen kielen kanssa. Nimitys tulee myös siitä, että suomalais-ugrilaiset kielet ovat oma kieliryhmänsä, eli kantasuomeksi on kutsuttu kieltä, jota kukaan nykysuomalainen ei edes tunnistaisi.
Jos ruotsi on ollut "vähän" aikaa sitten vielä tanskan ja saksan sekoitus, niin se on voinut olla paljon tunnistettavampi kieli tuohon aikaan kuin suomi.
On aivan naurettavaa verrata kieliä tällä tavalla ja sillä yrittää todistaa kielten paremmuutta suhteessa toisiinsa. Vielä naurettavampaa on, että joku "fenno" tällä palstalla on täysin varma, että hänen esi-isänsä ovat puhuneet kantasuomea täällä jo ajanlaskumme alussa :) :) :)
Ruotsia on puhuttu Suomessa 1200-luvulta asti, jote se selittää oikein hyvin, miksi ruotsilla on edelleen merkittävä osa maassamme. Ja tätäkin "fenno" jaksaa taivastelella pävittäin :)

Lue lisää

.

"Suomen murteita on puhuttu jo 4500 eKr tässä maassa"

.

huusiann kirjoitti:

IS

Uppsalan kaupunki määräsi - suomen kieltä ei saa käyttää!

Ylen uutisten mukaan Uppsalan kaupunki on kieltänyt työntekijöiltään suomen kielen puhumisen työpaikalla. Ratkaisu on tyrmistyttänyt ruotsinsuomalaiset.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Uppsalan kaupunki määräsi - suomen kieltä ei saa käyttää!/art-1288335482227.html

Taloussanomat

Suomen kieli kielletty myös Enköpingissä
Uppsalassa huomiota herättänyt kiista suomenkielen puhumiskiellosta ei ole ainoa Ruotsissa.

Myös Enköpingissä Tukholman luoteispuolella on käyty samanlaista kiistaa, kertoo Helsingin Sanomat.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2007/12/22/suomen-kieli-kielletty-m...

Lue lisää

Huusianna on taas löytänyt uusia tuoreita uutisia!! "Uutiset" ovat kymmenen vuoden takaa, edes linkit eivät toimi enää.
Manittakoon että "jymyuutiset" kaiken kukkuraksi ovat toisesta maasta!!

Skärp dej Husianna!

HunniUgri kirjoitti:

"ararkisto kommentoi:
Tämän lisäksi väite että Suomessa on puhuttu ruotsia on täydellisen epätarkka."

Suu vaahdossa on Ruotsissa jo pitkään puhuttu kuinka ruotsalainen Rurik perusti Venäjän ja Puola ja Liettuan kuningassuvut.

Harmillisesti sitten paljastui DNA-tutkimuksissa äskettäin että Rurik olikin hämäläistä alkuperää.

http://www.familytreedna.com/public/rurikid/default.aspx?section=yresults

Ja sitten alkoi selvitä, että myös Svean valtakunnan perustaja, Birger Jarl, oli suomalaista sukuperää. Ja Kustaa Vaasan Vase-suku oli hämeestä!

Härreguuud! Mihin tässä vielä päädytään?

Nyt aletaan tutkimaan nk viikinkejä. Ainakin kuulemma Espanjaan päätyneet olivat Länsisuomalaista sukujuurta. Kauheaa!

Petrus Bångin (Åbo Akademi) mukaan, Aatami toimi piispana Kälkestadissa Ruotsissa. Hieman myöhemmin ne perusti Venäjän ja kävi sen jälkeen sotaa Venäjää vastaan 1000 vuotta, löysi Amerikan ennen Kolumbusta ja seilasi silkkitetä pitkin Venäjän halki Persiaan; Kuninkaallinen puhdas rotu joka ei ole koskaan sekoittunut toiseen rotuun.

Siinä se.Siitä suomenruotsalaisuudesta?.

Lue lisää

TÄYTTÄ PUPPUA RURIK OLI SKÅNESTA....

Mikael Reuter

Suomi on alkuperäiskieli Ruotsissa jopa enemmän kuin ruotsi
Söndra och härska
http://finnpro2000.tripod.com/spraket.htm
Lyhyt käännös:
Suomalaiset eivät ole vähemmistö Ruotsissa, vaan maan alkuperäiskansa, jotka asuttivat maata, ei 500 vuotta, vaan alusta, kun viimeinen jääkausi vetäytyi ennen indoeurooppalaisten tunkeutumista maahan.


Söndra och härska

Integration med alla medel

I början av 1900-talet introducerades på svenskt akademiskt håll (Wiklund, Lundborg m fl) den uppfattningen att de finsktalande i finnbygden till rasen är ursprungligen och övervägande svensk, ehuru den genom omständigheternas makt kommit att bli finskspråkigt. Denna förfinskningsteori lanserades i samband med aktiveringen av försvenskningsarbetet i finnbygden. Detta framställdes som ett kulturarbete i syfte att återge befolkningen dess ursprungliga språk. Forskare framhöll att som finnarna (alltså senare och efter svenskarna) inflyttade i större antal och förökade sig hastigare än svenskarna, kom de senare i efterhand i minoritet och förfinskades. En av tidens viktigaste frågor var nämligen att svenskarna befarades vara på utdöende. Man trodde att för få barn föddes och att många av dem var av dålig kvalitet; en fråga som rasbiologerna skulle lösa.

Intressant att professorn och rasbiologen Herman Lundborg och andra svenska skallemätningsexperter ansåg tordedalsfinnar övervägande tillhöra svensk ras, fast finnar i övrigt av dessa experter klassificerades som mongoler, en lägre ras. Lundborg även lade grunden till världens första statliga institut för eugenik (rashygien) år 1921, Rasbiologiska Institutet vid Uppsala universitet 1921, var nazister hämtade inspiration ifrån. Institutet finns kvar än idag.

Finska språkets särställning

Konventionen och lagen om minoritetsspråk trädde i kraft den 1 april 2000 och den gav bland annat finskan status som officiellt minoritetsspråk i Sverige. Beslutet innebär att samer, sverigefinnar, tornedalingar, romer och judar erkänns som nationella minoriteter i Sverige. Ratificeringen innebär också att Sverige skall ge stöd och skydd åt fem minoritetsspråk i vårt land: samiska, finska, meänkieli (tornedalsfinska), romani chib och jiddisch.

Redan den 8 september 1994 beslöt den svenska regeringen att finska språket skall ha en särställning i Sverige: "Denna särställning bör beaktas på olika nivåer och sektorer i det svenska samhället."

Finnar är ingen minoritet i riket utan landets ursprungsbefolkning, som bebott landet inte i 500 år utan från första början efter isens senaste retirering, och före indoeuropéernas inträngande långt ifrån öster. Det finns en kontinuitet av flyttningar i detta område, redan före några statsbildningar.

Då tycker jag du själv först skall föregå med gott exempel och flytta bortom Ural

Dorka kirjoitti:

Då tycker jag du själv först skall föregå med gott exempel och flytta bortom Ural

Eikö aina tapana ole, että myöhemmin tulijat lähtevät ensiksi?

svekologiikka_taas kirjoitti:

Eikö aina tapana ole, että myöhemmin tulijat lähtevät ensiksi?

Nettifennolta on edelleen antamatta se sukupuu, joka ulottuu keräilijä-metsästäjiin saakka. Kun sellaisen näytät, niin uskomme lopullisesti, että olet etuoikeutettu tähän maahan. Muutoin uskottavuutesi on koetuksella.

uskomme_vasta kirjoitti:

Nettifennolta on edelleen antamatta se sukupuu, joka ulottuu keräilijä-metsästäjiin saakka. Kun sellaisen näytät, niin uskomme lopullisesti, että olet etuoikeutettu tähän maahan. Muutoin uskottavuutesi on koetuksella.

Lue lisää

Joopa joo. Kaikki me olemme alkujaan Itä-Afrikasta, jos aletaan saivartelemaan.

Sinullekin tiedoksi: Ruotsinkielisten "sukupuu" on etnisesti suomalainen.

uskomme_vasta kirjoitti:

Nettifennolta on edelleen antamatta se sukupuu, joka ulottuu keräilijä-metsästäjiin saakka. Kun sellaisen näytät, niin uskomme lopullisesti, että olet etuoikeutettu tähän maahan. Muutoin uskottavuutesi on koetuksella.

Lue lisää

Geenit todistavat vahvasti sen puolesta että valtaosa suomalaisten geeneistä on peräisin suomen alkuperäisiltä asukkailta. Ei täällä tarvitse sukupuita kaivaa kun geeneillä pystyy vahvistamaan tämän, siinä ei hurrien itku paljoakaan auta.

http://www.nytimes.com/2008/08/13/science/13visual.html?_r=0

GeneettinenFenno kirjoitti:

Geenit todistavat vahvasti sen puolesta että valtaosa suomalaisten geeneistä on peräisin suomen alkuperäisiltä asukkailta. Ei täällä tarvitse sukupuita kaivaa kun geeneillä pystyy vahvistamaan tämän, siinä ei hurrien itku paljoakaan auta.

http://www.nytimes.com/2008/08/13/science/13visual.html?_r=0

Lue lisää

"Suomen alkuperäisiltä asukkailta"
Siis saamelaisilta?

Joukossa on luultavasti runsaasti myös saamelaista verta. Saamelaiset kuuluuvat kumminkin samaan kieliryhmään jolloin sekoittuminen on enemmän kuin todennäköistä. Usein miten kehittyneempi kulttuuri sulauttaa alkeellisemman itseensä eikä toisin päin. Näin kävi esimerkiksi ruotsalaisille Venäjällä.

hyvähavainto kirjoitti:

Joukossa on luultavasti runsaasti myös saamelaista verta. Saamelaiset kuuluuvat kumminkin samaan kieliryhmään jolloin sekoittuminen on enemmän kuin todennäköistä. Usein miten kehittyneempi kulttuuri sulauttaa alkeellisemman itseensä eikä toisin päin. Näin kävi esimerkiksi ruotsalaisille Venäjällä.

Lue lisää

Mongoloidiverta on eniten kasakoiden ja saamelaisten takia juuri Pohjanmaalla. Saamelaisilla ei ollut mitään järjestäytynyttä yhteiskuntaa täällä.

Suomi on aidosti kaksikielinen esim. pääkaupunkiseudulla. Tämä on iso alue, jos et satu vielä tietämään. Täällä kaikki virallinen näkyy kahdella kielellä. Jopa tietyt ilmaislehdet julkaisevat osan sivuista ruotsiksi.

Kyllä "peräti" 8% on ruotsinkielisiä.

Elävä2kielisyys kirjoitti:

Kyllä "peräti" 8% on ruotsinkielisiä.

Ja kaksikielisiä perheitä vaikka kuinka paljon.

Enemmän kyllä kuulee viroa, venäjää, somaliaa ja arabiaa kuin ruotsia.

Omahavainto kirjoitti:

Enemmän kyllä kuulee viroa, venäjää, somaliaa ja arabiaa kuin ruotsia.

Laajenna maailmankuvaasi! Tule pois sieltä Itäkeskusabadista! Täällä Töölössä (i Tölö) kuulet kyllä ruotsia, etkä juurikaan viroa, somaliaa, arabiaa ja venäjää.

Asut siis melkein naapurissa ja kuulet ruotsia joka puolellla, epailen.

Ankdam kirjoitti:

Laajenna maailmankuvaasi! Tule pois sieltä Itäkeskusabadista! Täällä Töölössä (i Tölö) kuulet kyllä ruotsia, etkä juurikaan viroa, somaliaa, arabiaa ja venäjää.

Ankan kupla Töölössä.
Joopa joo, kovin ahdas kuva Suomesta

etkötiennyt kirjoitti:

Suomi on aidosti kaksikielinen esim. pääkaupunkiseudulla. Tämä on iso alue, jos et satu vielä tietämään. Täällä kaikki virallinen näkyy kahdella kielellä. Jopa tietyt ilmaislehdet julkaisevat osan sivuista ruotsiksi.

Lue lisää

Vastenmielistä, Ankdamiltä:
"aidosti kaksikielinen" on vain suomi-ruotsi kaksikielinen. Muut kaksikieliset ovat vääränvär... -kielisiä?

SaimaS kirjoitti:

Vastenmielistä, Ankdamiltä:
"aidosti kaksikielinen" on vain suomi-ruotsi kaksikielinen. Muut kaksikieliset ovat vääränvär... -kielisiä?

Minä kirjoitan vakinimimerkillä! Lakkaa "siteeraamasta" minua toisten teksteillä.

Valehteleminen ja harhaanjohtaminen on vastenmielistä!

Aidosti kaksikielinen voi tietysti olla millä kieliparilla tahansa. Suomessa se yleisin kielipari on suomi-ruotsi. Kaksikieliset tulevat maahanmuuton ansiosta Suomessa lisääntymään ja kielipareja tulee lisää.

Kaksikielisyys ei kuitenkaan tarkoita samaa kun että osaa äidinkielensä lisäksi jotain toistakin kieltä, kaksikielisyys tarkoittaa lähinnä kahta "äidinkieltä", eli että osaa äidinkielenomaisesti kahta eri kieltä.

Kaksikieliseksi kehittyminen edellyttää yleensä kaksikielisessä perheessä tai vieraassa maassa kasvamista, ja lisäksi että siihen heikompaan kieleen tietoisesti satsataan.

Elävä2kielisyys kirjoitti:

Kyllä "peräti" 8% on ruotsinkielisiä.

Helsingissä asuu lähes 35 000 ruotsinkielistä! Ympäristökunnat mukaan lukien lähialueilla yli 100 000 ruotsinkielistä!

etkötiennyt kirjoitti:

Suomi on aidosti kaksikielinen esim. pääkaupunkiseudulla. Tämä on iso alue, jos et satu vielä tietämään. Täällä kaikki virallinen näkyy kahdella kielellä. Jopa tietyt ilmaislehdet julkaisevat osan sivuista ruotsiksi.

Lue lisää

Ankdam väittää että vain Töölö on kaksikielinen ja Itäkeskus ei ole. Mielestäni Töölö on vain pieni alue pääkaupunkiseudusta.

Ankdam kirjoitti:

Helsingissä asuu lähes 35 000 ruotsinkielistä! Ympäristökunnat mukaan lukien lähialueilla yli 100 000 ruotsinkielistä!

No entä sitten.

näkyykuuluu kirjoitti:

Ja kaksikielisiä perheitä vaikka kuinka paljon.

Eli ruotsinkielisiä sitäkin vähemmän. Ruotsinkielisyys onkin ohentunut pelkäksi kaksikielisyydeksi. Pakkoruotsin perustelut vähenevät ja vaikeutuvat koska pakkoruotsin kannattajat paljastavat ruotsalaisuuden ohuuden meille kaikille.

huusiann kirjoitti:

Ankdam väittää että vain Töölö on kaksikielinen ja Itäkeskus ei ole. Mielestäni Töölö on vain pieni alue pääkaupunkiseudusta.

Tuttu asuu Etu-Töölössä. Hän on merkannut itsensä ruotsinkieliseksi vaikka isä ja äiti suomenkielisiä. Ruotsinkielisenä on hienompaa ja helpompaa. Varsinkin päiväkoti, peruskoulu, lukio, jatko-opinnot. Hänen ex-miehensä oli ruotsinkielinen. Lapset tietysti myös ruots. merkattu vaikka äitinsä siis suomenkielinen. Aidosti ruotsinkielisiä pääkaupunkiseudulla on vähän.

Suomalaisille kerrottiin satoja vuosia kuinka ovat vähempiarvoisia kielensä suhteen, voisiko olla että tässä tasataan vain tilejä.

Onpa aikamoista vainoharhaisuutta Ankdamilta:
"Neffe yrittää tällaisella argumentoinnilla epätoivon vimmalla keksiä perustelun sille, miksi ruotsinkieliset ovat jotenkin vähempiarvoisia kielensä suhteen kuin suomenkieliset - voiko enää hullummaksi neffen jutut mennä!"

Ankdamin mielestä demokrattinen päätöksenteko tarkoittaa sitä, että vähemmistö olisi vähempiarvoinen kuin enemmistö!

Pidätkö sinä, Ankdam, saamenkielisiä tai viittomakielisiä "vähempiarvoisina kieltensä suhteen", kun et opiskele heidän kieltään pakollisena?

No, Ahvenanmaalla ilmisesti suomenkielisiä pidetään vähempiarvoisinä, kun suomenkielisten perheiden lapset julmasti pakotetaan muuttamaan kieli-identiteettiä.

SaimaS kirjoitti:

Onpa aikamoista vainoharhaisuutta Ankdamilta:
"Neffe yrittää tällaisella argumentoinnilla epätoivon vimmalla keksiä perustelun sille, miksi ruotsinkieliset ovat jotenkin vähempiarvoisia kielensä suhteen kuin suomenkieliset - voiko enää hullummaksi neffen jutut mennä!"

Ankdamin mielestä demokrattinen päätöksenteko tarkoittaa sitä, että vähemmistö olisi vähempiarvoinen kuin enemmistö!

Pidätkö sinä, Ankdam, saamenkielisiä tai viittomakielisiä "vähempiarvoisina kieltensä suhteen", kun et opiskele heidän kieltään pakollisena?

No, Ahvenanmaalla ilmisesti suomenkielisiä pidetään vähempiarvoisinä, kun suomenkielisten perheiden lapset julmasti pakotetaan muuttamaan kieli-identiteettiä.

Lue lisää

Äläpäs laita suuhuni muiden sanomisia! Asiasta ja neffestä olen periaatteessa samaa mieltä mutta tuo lainausmerkein sanomakseni merkitty teksti ei ole minun!

Kyse ei ole siitä mikä kieli on ollut Suomessa ensin, vaan siitä että mitkä kielet ovat kehittyneet täällä. Syomi, saame ja karjalan kielet on kehittynyt täällä.

Ruotsin kieli on siirtynyt tänne maahanmuuttajien mukana eikä voida osoittaa sen kehittyneen täällä.

huusiann kirjoitti:

Kyse ei ole siitä mikä kieli on ollut Suomessa ensin, vaan siitä että mitkä kielet ovat kehittyneet täällä. Syomi, saame ja karjalan kielet on kehittynyt täällä.

Ruotsin kieli on siirtynyt tänne maahanmuuttajien mukana eikä voida osoittaa sen kehittyneen täällä.

Lue lisää

Kaikki me olemme täällä maahanmuuttajien jälkeläisiä! Jääkaudella täällä ei ollut ketään. Tänne on muutettu kolmesta eri suunnasta eikä niistä suunnista tänne tulleet ole yksikään toista parempi tai alkuperäisempi tai oikeutetumpi olemaan suomalainen!!

Ankdam kirjoitti:

Kaikki me olemme täällä maahanmuuttajien jälkeläisiä! Jääkaudella täällä ei ollut ketään. Tänne on muutettu kolmesta eri suunnasta eikä niistä suunnista tänne tulleet ole yksikään toista parempi tai alkuperäisempi tai oikeutetumpi olemaan suomalainen!!

Lue lisää

Kyse ei ole ihmisistä vaan kielestä. Suomen kieli on kehittynyt tällä. Ruotsin kieli ei ole kehittynyt tällä vaan jossain Tanskan alueella.

Ankdam, koeta nyt päättää, mitä tarkoitat. Satoja kertoja olet todennut, että ruotsinkielisyydellä on kiveenhakattu oikeutus ja asema Suomessa, se on ikiaikoihin asti muiden vähemmistökielten yläpuolella

Nyt kuitenkin väität ihan muuta:
"Tänne on muutettu kolmesta eri suunnasta eikä niistä suunnista tänne tulleet ole yksikään toista parempi tai alkuperäisempi tai oikeutetumpi olemaan"

Mikä sinut on sekoittanut?

huusiann kirjoitti:

Kyse ei ole ihmisistä vaan kielestä. Suomen kieli on kehittynyt tällä. Ruotsin kieli ei ole kehittynyt tällä vaan jossain Tanskan alueella.

Nykysuomella ei todellakaan ole mitään kovinkaan pitkää kehityshistoriaa täällä, itse asiassa se luotiin keinotekoisesti 1870-luvulla!

"Ennen 1500-lukua, niin sanotun varhaissuomen kaudella, suomea ei juuri käytetty kirjoitettuna kielenä. Tältä ajalta on säilynyt vain muutamia kirjoitettuja nimiä, sanoja ja lauseenkatkelmia. Suomen kirjakieli syntyi uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla. Piispa Mikael Agricola julkaisi ensimmäiset painetut suomenkieliset kirjat (kuten Abckiria 1543 ja Se Wsi Testamenti 1548). Agricolan oikeinkirjoitus perustui latinan, saksan ja ruotsin esikuviin, ja esimerkiksi äänteiden pituuden merkitseminen tai ä:n ja e:n erotteleminen oli epäjohdonmukaista. Tästä lähtien, niin sanotun vanhan suomen kaudella, jota kesti 1500-luvulta 1800-luvun alkupuolelle, suomen kirjoitustapa kehittyi ja johdonmukaistui, mutta käyttö ei juuri laajentunut alkeisopetuksen ja kirkon ulkopuolelle. Suomeksi kirjoitettiin lähinnä uskonnollista kirjallisuutta sekä tärkeimpiä hallintotekstejä (esimerkiksi kansalle tiedoksi annettavat asetukset); kansa osasi periaatteessa lukea, mutta harvemmin kirjoittaa.

1800-luvun alkupuolella poliittiset muutokset (autonomian aika) ja kansallisromantiikan aatteet tekivät suomen kielen kehittämisen ajankohtaiseksi. Niin sanotun murteiden taistelun myötä lounaissuomalaisten ainesten tilalle otettiin myös itäsuomalaisuuksia, ja kirjakielestä kehittyi kompromissiratkaisu, joka ei sellaisenaan edusta mitään yksittäistä murretta. Sanastoa kehitettiin voimakkaasti johtamalla uudissanoja tai ottamalla murresanoja hieman uudenlaiseen käyttöön (esimerkiksi juna alkuaan ’jono’). Vuoden 1863 kieliasetuksella määrättiin, että suomen kieli saisi ruotsin rinnalla virallisen kielen aseman 20 vuoden kuluessa. Tämä pakotti myös kehittämään suomenkielistä kansanopetusta. 1800-luvun mittaan vakiintuivat suomenkielinen lehdistö ja maallinen kaunokirjallisuus.

Niin sanotun nykysuomen kauden lasketaan alkaneen vuoden 1870 tienoilla. Suomen yleiskieli ei ole kokenut muita yhtä jyrkkiä muutoksia kuin 1800-luvun vakiintumiskaudella, vaikka sanasto uudistuukin jatkuvasti. Viime vuosikymmenten merkittävin muutos ei koske yleiskieltä itseään vaan sen käyttöä: yhä virallisemmissa yhteyksissä saatetaan käyttää puhekieltä tai siihen kuuluvia muotoja. "
Wiki

"Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti."

TOTUUS:

"Kansakoulujen perustamisessa vilkkain kausi oli vuosien 1870 - 1890 välillä, koska vuoden 1865 kunnallisasetus määräsi perustamaan kouluja eri piireihin. Aktiivisin aloitteentekijäryhmä paikallistasolla oli papisto. Paikallisen väestön suuri enemmistö - rahvas ja talonpojat - olivat puolestaan aktiivisia kansakoulujen vastustamisessa.

Kahdeksassa kunnassa kymmenestä nämä ryhmät asettuivat vastustamaan ensimmäisen kansakoulun perustamista. Vastustajien pääargumentti oli talous. Myös kansakoulutietojen hyödyllisyydestä esitettiin runsaasti epäilyjä. Kansakoulun perustamista ajaneet ryhmät saivat voimakasta tukea hankkeelleen kuvernööreiltä."

Ankdam kirjoitti:

"Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti."

TOTUUS:

"Kansakoulujen perustamisessa vilkkain kausi oli vuosien 1870 - 1890 välillä, koska vuoden 1865 kunnallisasetus määräsi perustamaan kouluja eri piireihin. Aktiivisin aloitteentekijäryhmä paikallistasolla oli papisto. Paikallisen väestön suuri enemmistö - rahvas ja talonpojat - olivat puolestaan aktiivisia kansakoulujen vastustamisessa.

Kahdeksassa kunnassa kymmenestä nämä ryhmät asettuivat vastustamaan ensimmäisen kansakoulun perustamista. Vastustajien pääargumentti oli talous. Myös kansakoulutietojen hyödyllisyydestä esitettiin runsaasti epäilyjä. Kansakoulun perustamista ajaneet ryhmät saivat voimakasta tukea hankkeelleen kuvernööreiltä."

Lue lisää

BUAHHAHAAAA.. siis itsellesi!

Wiki:
Ensimmäiset yksityiset kansakoulut:

Yksityiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1826 - Fiskari[1]
1855 - Kiiskilä, Viipurin maalaiskunta (Julie Krohn)
1857 - Haililan kansakoulu, Virolahti (Woldemar Baeckman)[2][3][4]
1857 - Liperi (A.J. Europaeus)[5]
1858 - Sippolan kartano, Sippola [2]
1859 - Wärtsilä (Nils Ludvig Arppe)[6]
1850-luku - Nybergin koulu, Tuusula, kunnallinen kansakoulu perustettiin 1875[7]
1862 - Lasitehdas, Sippola, saksankielistä opetusta lasitehtaan työväen lapsille.[2]
1862 - Varkaus[8]
1862 - Ahlmanin koulu, Pirkkala[9]
1863 - Apajalahti, Hirvensalmi (?)[10][11]
1863 - Parikkala, Kangaskylän koulu (Pietari Hannikainen)
1864 - Elimäki[2]
1867 - Äänekoski, Konginkankaan koulu, Wiitasaaren ja Saarijärven pitäjien raja-alueilla.[12]
1869 - Mänttä (G.A. Serlachius)[13]
1869 - Multia, opettaja Abraham Ruoranen[14]
1873 - Nurmijärvi, (Raalan kartanon rouva Matilda Adlercreutz), nyt Nukarin koulumuseo[15]
1874 - Merikarvia (Antti Ahlström)[16]
1881 - Savonranta[17]
1883 - Karhula (Karhulan Sahaliike, William Ruth)[18]
1883 - Kymintehdas, Kuusankoski (Axel Wilhelm Wahren)[19]
1884 - Joutseno (Nevalan Hovin isäntä, kuvernementinsihteeri Emil Hanén). Ensimmäinen opettaja oli Mathilda Andersin. Koulu siirtyi lahjakirjalla kunnan omistukseen 1888.[20]
1900-luvun alku - Hista, ensimmäinen suomenkielinen koulu Espoossa[21]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ensimmäisistä_kansakouluista


Ruotsinkielisten perustamia kuta kuinkin kaikki!

Ankdam kirjoitti:

Wiki:
Ensimmäiset yksityiset kansakoulut:

Yksityiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1826 - Fiskari[1]
1855 - Kiiskilä, Viipurin maalaiskunta (Julie Krohn)
1857 - Haililan kansakoulu, Virolahti (Woldemar Baeckman)[2][3][4]
1857 - Liperi (A.J. Europaeus)[5]
1858 - Sippolan kartano, Sippola [2]
1859 - Wärtsilä (Nils Ludvig Arppe)[6]
1850-luku - Nybergin koulu, Tuusula, kunnallinen kansakoulu perustettiin 1875[7]
1862 - Lasitehdas, Sippola, saksankielistä opetusta lasitehtaan työväen lapsille.[2]
1862 - Varkaus[8]
1862 - Ahlmanin koulu, Pirkkala[9]
1863 - Apajalahti, Hirvensalmi (?)[10][11]
1863 - Parikkala, Kangaskylän koulu (Pietari Hannikainen)
1864 - Elimäki[2]
1867 - Äänekoski, Konginkankaan koulu, Wiitasaaren ja Saarijärven pitäjien raja-alueilla.[12]
1869 - Mänttä (G.A. Serlachius)[13]
1869 - Multia, opettaja Abraham Ruoranen[14]
1873 - Nurmijärvi, (Raalan kartanon rouva Matilda Adlercreutz), nyt Nukarin koulumuseo[15]
1874 - Merikarvia (Antti Ahlström)[16]
1881 - Savonranta[17]
1883 - Karhula (Karhulan Sahaliike, William Ruth)[18]
1883 - Kymintehdas, Kuusankoski (Axel Wilhelm Wahren)[19]
1884 - Joutseno (Nevalan Hovin isäntä, kuvernementinsihteeri Emil Hanén). Ensimmäinen opettaja oli Mathilda Andersin. Koulu siirtyi lahjakirjalla kunnan omistukseen 1888.[20]
1900-luvun alku - Hista, ensimmäinen suomenkielinen koulu Espoossa[21]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ensimmäisistä_kansakouluista


Ruotsinkielisten perustamia kuta kuinkin kaikki!

Lue lisää

Tuo ei osoita mitään muuta kuin, että suomenkieliset ovat kärsineet syrjinnästä. Eivätkä ole voineet edes perustaa kouluja itselleen, vaan aina on jouduttu odottamaan ruotsinkielisten aktivoimistumista. Suomenkieliset eivät ole olleet sellaisessa asemassa että olisivat voineet päättää koulun perustamisesta. Katso Mikkelin koulu kirjoituksessani aiemmin yllä.

Ankdam kirjoitti:

Wiki:
Ensimmäiset yksityiset kansakoulut:

Yksityiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1826 - Fiskari[1]
1855 - Kiiskilä, Viipurin maalaiskunta (Julie Krohn)
1857 - Haililan kansakoulu, Virolahti (Woldemar Baeckman)[2][3][4]
1857 - Liperi (A.J. Europaeus)[5]
1858 - Sippolan kartano, Sippola [2]
1859 - Wärtsilä (Nils Ludvig Arppe)[6]
1850-luku - Nybergin koulu, Tuusula, kunnallinen kansakoulu perustettiin 1875[7]
1862 - Lasitehdas, Sippola, saksankielistä opetusta lasitehtaan työväen lapsille.[2]
1862 - Varkaus[8]
1862 - Ahlmanin koulu, Pirkkala[9]
1863 - Apajalahti, Hirvensalmi (?)[10][11]
1863 - Parikkala, Kangaskylän koulu (Pietari Hannikainen)
1864 - Elimäki[2]
1867 - Äänekoski, Konginkankaan koulu, Wiitasaaren ja Saarijärven pitäjien raja-alueilla.[12]
1869 - Mänttä (G.A. Serlachius)[13]
1869 - Multia, opettaja Abraham Ruoranen[14]
1873 - Nurmijärvi, (Raalan kartanon rouva Matilda Adlercreutz), nyt Nukarin koulumuseo[15]
1874 - Merikarvia (Antti Ahlström)[16]
1881 - Savonranta[17]
1883 - Karhula (Karhulan Sahaliike, William Ruth)[18]
1883 - Kymintehdas, Kuusankoski (Axel Wilhelm Wahren)[19]
1884 - Joutseno (Nevalan Hovin isäntä, kuvernementinsihteeri Emil Hanén). Ensimmäinen opettaja oli Mathilda Andersin. Koulu siirtyi lahjakirjalla kunnan omistukseen 1888.[20]
1900-luvun alku - Hista, ensimmäinen suomenkielinen koulu Espoossa[21]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ensimmäisistä_kansakouluista


Ruotsinkielisten perustamia kuta kuinkin kaikki!

Lue lisää

Kertoisitko mitkä kouluista olivat suomenkielisiä?

huusiann kirjoitti:

Tuo ei osoita mitään muuta kuin, että suomenkieliset ovat kärsineet syrjinnästä. Eivätkä ole voineet edes perustaa kouluja itselleen, vaan aina on jouduttu odottamaan ruotsinkielisten aktivoimistumista. Suomenkieliset eivät ole olleet sellaisessa asemassa että olisivat voineet päättää koulun perustamisesta. Katso Mikkelin koulu kirjoituksessani aiemmin yllä.

Lue lisää

Tuo ei todellakaan osoita että suomenkieliset olisivat kärsineet syrjnnästä vaan päin vastoin "pakkokouluttamisesta"!

"Ensimmäiset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla, perustajina olivat yleensä sivistyneet ja kaukonäköiset kartanonomistajat ja tehtailijat.[1] 1800-luvun loppupuolella kansakoulujen perustaminen oli kuntien aktiivisuuden varassa, vaikka kouluihin olikin mahdollista saada valtionapua. Kouluja perustettiin melko laiskasti, sillä kansan keskuudessa katsottiin kirkollisen kiertokoulun riittävän tavallisen ihmisen sivistykseksi. Tuolloin nelivuotisen kansakoulun uskottiin opettavan lapset laiskoiksi ja totuttavan heidät kirjoihin ruumiillisen työn sijasta. Kaupungeissa kansakouluja perustettiin aktiivisemmin, sillä teollisuus tarvitsi lasku- ja lukutaitoisia kansalaisia eikä toimettomille lapsille ollut lapsityövoiman käytön vähentyessä parempaakaan käyttöä."

Ankdam kirjoitti:

BUAHHAHAAAA.. siis itsellesi!

Ruotsinkielisessä Sipoossa eivät kunnanisät halunneet perustaa suomenkielistä kansakoulua. Oikeudenkäyntien jälkeen koulu oli kuitenkin perustettava Talmaan, mutta kunnanisät valitsivat sinne äidinkieleltään ruotsalaisen opettajan. Sen vuoksi monet lapset kulkivat koulun ohitse yksityiseen suomenkieliseen kansakouluun. Esim. Etelä-Sipoossa puolestaan tavittiin Nobel-palkitun A.I.V. Virtasen auktoriteettia, että sinne saatiin lain edellyttämä suomenkielinen koulu.

Kunnan suhtautumista vähemmistöön osoitti, ettei v 1939 kunnan kirjastossa ollut yhtäkään suomenkielistä teosta. Suomenkieliset perustivat oman, yksityisen kirjastonsa, jonne kouluhallitus lahjoitti 150 teosta. Ei vain kunta vaan myös seurakunta osoitti ynseyttä suomenkielisiä kohtaan, ja kirkkoherra oli monen vuoden ajan suomenkielisten boikotissa.

Sodan kestäessä ja sen jälkeen alkoi tilanne muuttua ja Sipoo muuttui kaksikieliseksi v. 1952. Historia kuitenkin jättää jälkensä ihmisten asenteisiin, niin suomen- kuin ruotsinkielisiin.

Ankdam kirjoitti:

Wiki:
Ensimmäiset yksityiset kansakoulut:

Yksityiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1826 - Fiskari[1]
1855 - Kiiskilä, Viipurin maalaiskunta (Julie Krohn)
1857 - Haililan kansakoulu, Virolahti (Woldemar Baeckman)[2][3][4]
1857 - Liperi (A.J. Europaeus)[5]
1858 - Sippolan kartano, Sippola [2]
1859 - Wärtsilä (Nils Ludvig Arppe)[6]
1850-luku - Nybergin koulu, Tuusula, kunnallinen kansakoulu perustettiin 1875[7]
1862 - Lasitehdas, Sippola, saksankielistä opetusta lasitehtaan työväen lapsille.[2]
1862 - Varkaus[8]
1862 - Ahlmanin koulu, Pirkkala[9]
1863 - Apajalahti, Hirvensalmi (?)[10][11]
1863 - Parikkala, Kangaskylän koulu (Pietari Hannikainen)
1864 - Elimäki[2]
1867 - Äänekoski, Konginkankaan koulu, Wiitasaaren ja Saarijärven pitäjien raja-alueilla.[12]
1869 - Mänttä (G.A. Serlachius)[13]
1869 - Multia, opettaja Abraham Ruoranen[14]
1873 - Nurmijärvi, (Raalan kartanon rouva Matilda Adlercreutz), nyt Nukarin koulumuseo[15]
1874 - Merikarvia (Antti Ahlström)[16]
1881 - Savonranta[17]
1883 - Karhula (Karhulan Sahaliike, William Ruth)[18]
1883 - Kymintehdas, Kuusankoski (Axel Wilhelm Wahren)[19]
1884 - Joutseno (Nevalan Hovin isäntä, kuvernementinsihteeri Emil Hanén). Ensimmäinen opettaja oli Mathilda Andersin. Koulu siirtyi lahjakirjalla kunnan omistukseen 1888.[20]
1900-luvun alku - Hista, ensimmäinen suomenkielinen koulu Espoossa[21]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ensimmäisistä_kansakouluista


Ruotsinkielisten perustamia kuta kuinkin kaikki!

Lue lisää

Suomenkielisiä kouluja ei maassa juuri ollut. ensimmäinen suomenkielinen lyseo perustettiin 1850-luvulla Jyväskylään.

Koska ns. kieliasetus annettiin v. 1863 ja suomen kielen piti nousta ruotsin rinnalle v. 1864, on luettelossa mainittujen, ennen v, 1884 perustettujen koulujen lupa- ym. perustamisasiakirjat todennäköisesti kirjoitettu ruotsiksi. Nykyruotsalaisia tuntuu yhä hämmästyttävän, että ruotsinkielisten joukossa oli vanhoina aikoina demokraattisesti suhtautuvia, avarakatseisia ihmisiä, jotka tajusivat yhteiskunnallisen välttämättömyyden.

Vanhoja kouluriitoja ei kannata herättää, mutta Suomalaisuuden liiton perustajan Johannes Linnakosken (ent. Vihtori Peltosen) Porvoon vuosilta on paljon kuvauksia suomenkielisten koulujen perustamisvaikeuksista. Erään suuren kartanon työntekijät olivat suomenkielisiä, Savosta, ja tarkoituksena oli perustaa heidän lapsilleen suomenkielinen koulu. Kartanon omistajarouva halusi kieltää aikeen, koska porvoolaiset ruotsinkieliset ystävät ja tuttavat eivät hanketta hyväksyneet. Toisaalta tilanhoitaja todisteli, ettei ruotsinkielistä työvoimaa ole saatavilla ja suomenkieliset eivät tule, jos koulua ei ole. Rouva oli välikädessä mutta sai idean: PERUSTETAANPA KAKSIKIELINEN KOULU! Hän pyysi avustusta perustamiseen niin ruotsin -kuin suomenkielisiltä yhdistyksiltä. Ruotsinkieliset kieltäytyivät, ja näin rouva saattoi hyväksyä suomenkielisen koulun ja syyttää siitä ruotsinkielisiä yhdistyspomoja.

Suomalaisen kansakoulun ystävät perustettiin 1889. Ensimmäinen yhdistyksen perustama koulu oli Helsingin pitäjään vuoden 1891 alussa perustettu kiertokoulu. Parissa vuosikymmenessä maaseudun kouluolot paranivat merkittävästi: lukuvuonna 1890–1891 suomenkielisiä kansakouluja oli noin 700, 1900–1901 noin 1 600 ja 1910–1911 jo noin 2 500. (Wikippedia) Suomenkielinen esi-isäni oli perustamassa paikkakunnan kansakoulua jo 1870- luvulla ilman muualta tulevaa apua. Sitä ei mainita Ankdamin luettelossa - liekö ollut lyhytaikainen. Perheen omat lapset siellä kyllä kävivät, tytöt ja pojat, Kaikki he jatkoivat kuka seminaarissa, kuka kauppakoulussal, yliopistossa tai käytännon ammattiopissa. Koulutususko oli vahva.

Provosointimielessä Ankdam maintsee Hirstan koulun, toivoen ilmeisesti mehevää riitaa. Koulu oli henkisesti häiriytyneen tilanomistajan mailla, ja tämä ei käyttäytynyt terveen lailla. Sitä on turhaa muistella.

Sinä vitun läskipää! Jokaisella Euroopan kielellä on se oma kantakielensä, Suomessa se oli nykysuomea muistuttava kieli. Suomalaiset ovat ainakin kieleltään ITÄMERENSUOMALAISIA eli samaa porukkaa virolaisten ja saamelaisten kanssa, hurrit tulivat manne esi-isiensä matkassa aina vinku-Intiasta asti.

Ankdam kirjoitti:

Wiki:
Ensimmäiset yksityiset kansakoulut:

Yksityiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1826 - Fiskari[1]
1855 - Kiiskilä, Viipurin maalaiskunta (Julie Krohn)
1857 - Haililan kansakoulu, Virolahti (Woldemar Baeckman)[2][3][4]
1857 - Liperi (A.J. Europaeus)[5]
1858 - Sippolan kartano, Sippola [2]
1859 - Wärtsilä (Nils Ludvig Arppe)[6]
1850-luku - Nybergin koulu, Tuusula, kunnallinen kansakoulu perustettiin 1875[7]
1862 - Lasitehdas, Sippola, saksankielistä opetusta lasitehtaan työväen lapsille.[2]
1862 - Varkaus[8]
1862 - Ahlmanin koulu, Pirkkala[9]
1863 - Apajalahti, Hirvensalmi (?)[10][11]
1863 - Parikkala, Kangaskylän koulu (Pietari Hannikainen)
1864 - Elimäki[2]
1867 - Äänekoski, Konginkankaan koulu, Wiitasaaren ja Saarijärven pitäjien raja-alueilla.[12]
1869 - Mänttä (G.A. Serlachius)[13]
1869 - Multia, opettaja Abraham Ruoranen[14]
1873 - Nurmijärvi, (Raalan kartanon rouva Matilda Adlercreutz), nyt Nukarin koulumuseo[15]
1874 - Merikarvia (Antti Ahlström)[16]
1881 - Savonranta[17]
1883 - Karhula (Karhulan Sahaliike, William Ruth)[18]
1883 - Kymintehdas, Kuusankoski (Axel Wilhelm Wahren)[19]
1884 - Joutseno (Nevalan Hovin isäntä, kuvernementinsihteeri Emil Hanén). Ensimmäinen opettaja oli Mathilda Andersin. Koulu siirtyi lahjakirjalla kunnan omistukseen 1888.[20]
1900-luvun alku - Hista, ensimmäinen suomenkielinen koulu Espoossa[21]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ensimmäisistä_kansakouluista


Ruotsinkielisten perustamia kuta kuinkin kaikki!

Lue lisää

Iso osa saksalaisia sukuja jotka sattuivat puhumaan Suomen suuriruhtinaskunnassaasuessaan ruotsia, TAAS HIRNUIT TURHAAN. Saksalaiset ovat enimmäkseen geeneiltään slaaveja ja eteläeurooppalaisia.

Ankdam kirjoitti:

Tuo ei todellakaan osoita että suomenkieliset olisivat kärsineet syrjnnästä vaan päin vastoin "pakkokouluttamisesta"!

"Ensimmäiset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla, perustajina olivat yleensä sivistyneet ja kaukonäköiset kartanonomistajat ja tehtailijat.[1] 1800-luvun loppupuolella kansakoulujen perustaminen oli kuntien aktiivisuuden varassa, vaikka kouluihin olikin mahdollista saada valtionapua. Kouluja perustettiin melko laiskasti, sillä kansan keskuudessa katsottiin kirkollisen kiertokoulun riittävän tavallisen ihmisen sivistykseksi. Tuolloin nelivuotisen kansakoulun uskottiin opettavan lapset laiskoiksi ja totuttavan heidät kirjoihin ruumiillisen työn sijasta. Kaupungeissa kansakouluja perustettiin aktiivisemmin, sillä teollisuus tarvitsi lasku- ja lukutaitoisia kansalaisia eikä toimettomille lapsille ollut lapsityövoiman käytön vähentyessä parempaakaan käyttöä."

Lue lisää

Ankdam sinä viljelet edelleen niitä 150 vuotta vanhoja valheita joilla torpattiin suomenkielisten koulujen perustaminen tuolloin. Laiskuus, työvoiman puute ym. tekosyyt eivät olleet todellisia vaan ruotsinkielisten keksimiä syitä että kouluja ei tarvitsisi perustaa.

ExSibbobo kirjoitti:

Suomenkielisiä kouluja ei maassa juuri ollut. ensimmäinen suomenkielinen lyseo perustettiin 1850-luvulla Jyväskylään.

Koska ns. kieliasetus annettiin v. 1863 ja suomen kielen piti nousta ruotsin rinnalle v. 1864, on luettelossa mainittujen, ennen v, 1884 perustettujen koulujen lupa- ym. perustamisasiakirjat todennäköisesti kirjoitettu ruotsiksi. Nykyruotsalaisia tuntuu yhä hämmästyttävän, että ruotsinkielisten joukossa oli vanhoina aikoina demokraattisesti suhtautuvia, avarakatseisia ihmisiä, jotka tajusivat yhteiskunnallisen välttämättömyyden.

Vanhoja kouluriitoja ei kannata herättää, mutta Suomalaisuuden liiton perustajan Johannes Linnakosken (ent. Vihtori Peltosen) Porvoon vuosilta on paljon kuvauksia suomenkielisten koulujen perustamisvaikeuksista. Erään suuren kartanon työntekijät olivat suomenkielisiä, Savosta, ja tarkoituksena oli perustaa heidän lapsilleen suomenkielinen koulu. Kartanon omistajarouva halusi kieltää aikeen, koska porvoolaiset ruotsinkieliset ystävät ja tuttavat eivät hanketta hyväksyneet. Toisaalta tilanhoitaja todisteli, ettei ruotsinkielistä työvoimaa ole saatavilla ja suomenkieliset eivät tule, jos koulua ei ole. Rouva oli välikädessä mutta sai idean: PERUSTETAANPA KAKSIKIELINEN KOULU! Hän pyysi avustusta perustamiseen niin ruotsin -kuin suomenkielisiltä yhdistyksiltä. Ruotsinkieliset kieltäytyivät, ja näin rouva saattoi hyväksyä suomenkielisen koulun ja syyttää siitä ruotsinkielisiä yhdistyspomoja.

Suomalaisen kansakoulun ystävät perustettiin 1889. Ensimmäinen yhdistyksen perustama koulu oli Helsingin pitäjään vuoden 1891 alussa perustettu kiertokoulu. Parissa vuosikymmenessä maaseudun kouluolot paranivat merkittävästi: lukuvuonna 1890–1891 suomenkielisiä kansakouluja oli noin 700, 1900–1901 noin 1 600 ja 1910–1911 jo noin 2 500. (Wikippedia) Suomenkielinen esi-isäni oli perustamassa paikkakunnan kansakoulua jo 1870- luvulla ilman muualta tulevaa apua. Sitä ei mainita Ankdamin luettelossa - liekö ollut lyhytaikainen. Perheen omat lapset siellä kyllä kävivät, tytöt ja pojat, Kaikki he jatkoivat kuka seminaarissa, kuka kauppakoulussal, yliopistossa tai käytännon ammattiopissa. Koulutususko oli vahva.

Provosointimielessä Ankdam maintsee Hirstan koulun, toivoen ilmeisesti mehevää riitaa. Koulu oli henkisesti häiriytyneen tilanomistajan mailla, ja tämä ei käyttäytynyt terveen lailla. Sitä on turhaa muistella.

Lue lisää

"Provosointimielessä Ankdam maintsee Hirstan koulun, toivoen ilmeisesti mehevää riitaa. "

En todellakaan provosoi riitaa enkä mitään muutkaan, vaan kopioin listan maan vanhimmista kansakouluista Wikistä sellaisenaan. Olisiko Histan koulu pitänyt jättää pois? Miksi?

Tässä sen piikklangan tarina niin kuin se oikeesti oli!

"Lahnuksen kansakoulu muistetaan Espoon suomenkielisten kansakoulujen historiassa ”piikkilankakouluna”. Lahnuksen ensimmäinen koulutalo oli Ala-Luukin tilan päärakennus, joka oli vuokrattu Mathilda Ahlforsilta, joka taas ei omistanut taloa, mutta jolla oli taloon elinikäinen käyttöoikeus. Mathildan vanhemmat olivat myydessään talon huolehtineet siitä, että heillä ja heidän jälkeensä heidän tyttärellään on talossa elinikäinen asumisoikeus. Mathilda Alfors oli muuttanut miehensä kanssa Helsinkiin, ja käyttöoikeutensa perusteella vuokrannut rakennuksen Lahnuksen kansakoululle kesällä 1906 kahden vuoden ajaksi.

Ala-Luukin omistaja vaihtui vuonna 1907. Tilan osti Carl Gustaf Avellan, joka omisti laajoja alueita Pohjois-Espoossa. Avellan lukeutui kiihkomielisiin ruotsinkielisiin, eikä suvainnut, että hänen maallaan oli suomenkielinen kansakoulu. Avellan yritti heti syksyllä 1907 saada koulu muuttamaan pois. Kun näin ei tapahtunut, hän ryhtyi erikoisiin toimenpiteisiin. Hän rakensi vuoden 1908 alussa Ala-Luukin tilan päärakennuksen ympärille jykevän parin metrin korkuisen piikkilanka-aidan, joka esti vapaan liikkumisen talon ympärillä. Kouluun aitauksen sisäpuolelle pääsi ainoastaan kapeasta aukosta. Samalla Avellan kielsi koulun opettajaa aloittamasta koulutoimintaa ja vei vuokra-asian käräjille.

Lahnuksen koulun opettaja Edvard Inkilä ilmoitti tapahtuneesta kouluylihallitukselle, josta valitettiin Uudenmaan läänin kuvernöörille ja pyydettiin kiireellisiä toimenpiteitä, jotta koulutyö voisi jatkua häiriöittä. Asia pitkittyi käräjien vuoksi tammikuun lopusta maaliskuun puoliväliin ja piikkilanka-aita oli paikallaan saman ajan, minkä vuoksi myös koulutyö oli keskeytyksissä. Käräjien päätöksen julki tultua, koulu sai jatkaa vuokraamassaan rakennuksessa, ja Avellanin tuli purkaa liikkumista estävä piikkilanka-aita. Vuokrasopimusta Avellan ei saanut purkaa.

Kaksivuotinen vuokra-aika päättyi kesällä 1908. Kun Mathilda Ahlfors teki uuden vuokrasopimuksen kysymättä Avellanin mielipidettä, tämä vei asian jälleen käräjille syyskuussa 1908. Huhtikuussa 1909 asiasta tuli päätös ja nyt Avellan voitti vuokrausta koskevan riitakysymyksen. Suomenkielisen koulun oli muutettava nopeasti pois. "
http://espoonperinneseura.net/perinnetieto/Lahnuksen-kansakoulu-autonomian-aikana.html

ExSibbobo kirjoitti:

Ruotsinkielisessä Sipoossa eivät kunnanisät halunneet perustaa suomenkielistä kansakoulua. Oikeudenkäyntien jälkeen koulu oli kuitenkin perustettava Talmaan, mutta kunnanisät valitsivat sinne äidinkieleltään ruotsalaisen opettajan. Sen vuoksi monet lapset kulkivat koulun ohitse yksityiseen suomenkieliseen kansakouluun. Esim. Etelä-Sipoossa puolestaan tavittiin Nobel-palkitun A.I.V. Virtasen auktoriteettia, että sinne saatiin lain edellyttämä suomenkielinen koulu.

Kunnan suhtautumista vähemmistöön osoitti, ettei v 1939 kunnan kirjastossa ollut yhtäkään suomenkielistä teosta. Suomenkieliset perustivat oman, yksityisen kirjastonsa, jonne kouluhallitus lahjoitti 150 teosta. Ei vain kunta vaan myös seurakunta osoitti ynseyttä suomenkielisiä kohtaan, ja kirkkoherra oli monen vuoden ajan suomenkielisten boikotissa.

Sodan kestäessä ja sen jälkeen alkoi tilanne muuttua ja Sipoo muuttui kaksikieliseksi v. 1952. Historia kuitenkin jättää jälkensä ihmisten asenteisiin, niin suomen- kuin ruotsinkielisiin.

Lue lisää

Sipoossa oli niin vähän suomenkielisiä viime vuosisadan alussa että varmasti on ollut vaikeuksia perustaa suomenkielistä kansakoulu. Niinhän tuossa yhdessä linkittämässä jutussanikin sitä paitsi sanotaankin, eli että laki määräsi että kouluja on perustettava mutta kunnan päättäjät olivat nihkeitä ja syynä oli tietysti raha.

Ja mitä vanhoihin känkkäränkkiin tulee niin jos C.G. Avellan oli hankala tyyppi niin niin oli A.I. Virtanenkin. AIV joutui aikoinaan käyttämään bulvaania ostaessaan Etelä-Sipoossa sijaineen Joensuun kartanon, sitä ei olisi hänelle suomenkielisenä myyty.

Ajat ovat muuttuneet ja suomenkieli on vallannut myös Sipoon mutta vielä 60 vuotta sitten ei Etelä-Sipoossa juurikaan suomen kieltä kuullut, paitsi kesäasukkaiden puhumana.

huusiann kirjoitti:

Ankdam sinä viljelet edelleen niitä 150 vuotta vanhoja valheita joilla torpattiin suomenkielisten koulujen perustaminen tuolloin. Laiskuus, työvoiman puute ym. tekosyyt eivät olleet todellisia vaan ruotsinkielisten keksimiä syitä että kouluja ei tarvitsisi perustaa.

Lue lisää

"huusiann kommentoi:
Ankdam sinä viljelet edelleen niitä 150 vuotta vanhoja valheita joilla torpattiin..."

Sinä taas viljelet omia hatustasi & hihastasi vetämiäsi väittämiä ja omia mielipiteitäsi.
Annapas tulla vähän lähteitä ja viitteitä tuolle kamalalle sorrolle jota väität suomenkielisten joutuneen kestämään ruotsinkielisten taholta.

Totuus on että koulutus ja sen tarve tuli ajankohtaiseksi vasta yhteiskunnan teollistumisen myötä, agraariyhteiskunnassa & sääty-yhteiskunnassa koulunkäynti ei pahemmin rahvasta kinnostanut.

Wiki:
"Kansakoulujen synty ja yleistyminen

Ensimmäiset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla, perustajina olivat yleensä sivistyneet ja kaukonäköiset kartanonomistajat ja tehtailijat. 1800-luvun loppupuolella kansakoulujen perustaminen oli kuntien aktiivisuuden varassa, vaikka kouluihin olikin mahdollista saada valtionapua.
Kouluja perustettiin melko laiskasti, sillä kansan keskuudessa katsottiin kirkollisen kiertokoulun riittävän tavallisen ihmisen sivistykseksi. Tuolloin nelivuotisen kansakoulun uskottiin opettavan lapset laiskoiksi ja totuttavan heidät kirjoihin ruumiillisen työn sijasta.
Kaupungeissa kansakouluja perustettiin aktiivisemmin, sillä teollisuus tarvitsi lasku- ja lukutaitoisia kansalaisia eikä toimettomille lapsille ollut lapsityövoiman käytön vähentyessä parempaakaan käyttöä."

Ankdam kirjoitti:

"Provosointimielessä Ankdam maintsee Hirstan koulun, toivoen ilmeisesti mehevää riitaa. "

En todellakaan provosoi riitaa enkä mitään muutkaan, vaan kopioin listan maan vanhimmista kansakouluista Wikistä sellaisenaan. Olisiko Histan koulu pitänyt jättää pois? Miksi?

Tässä sen piikklangan tarina niin kuin se oikeesti oli!

"Lahnuksen kansakoulu muistetaan Espoon suomenkielisten kansakoulujen historiassa ”piikkilankakouluna”. Lahnuksen ensimmäinen koulutalo oli Ala-Luukin tilan päärakennus, joka oli vuokrattu Mathilda Ahlforsilta, joka taas ei omistanut taloa, mutta jolla oli taloon elinikäinen käyttöoikeus. Mathildan vanhemmat olivat myydessään talon huolehtineet siitä, että heillä ja heidän jälkeensä heidän tyttärellään on talossa elinikäinen asumisoikeus. Mathilda Alfors oli muuttanut miehensä kanssa Helsinkiin, ja käyttöoikeutensa perusteella vuokrannut rakennuksen Lahnuksen kansakoululle kesällä 1906 kahden vuoden ajaksi.

Ala-Luukin omistaja vaihtui vuonna 1907. Tilan osti Carl Gustaf Avellan, joka omisti laajoja alueita Pohjois-Espoossa. Avellan lukeutui kiihkomielisiin ruotsinkielisiin, eikä suvainnut, että hänen maallaan oli suomenkielinen kansakoulu. Avellan yritti heti syksyllä 1907 saada koulu muuttamaan pois. Kun näin ei tapahtunut, hän ryhtyi erikoisiin toimenpiteisiin. Hän rakensi vuoden 1908 alussa Ala-Luukin tilan päärakennuksen ympärille jykevän parin metrin korkuisen piikkilanka-aidan, joka esti vapaan liikkumisen talon ympärillä. Kouluun aitauksen sisäpuolelle pääsi ainoastaan kapeasta aukosta. Samalla Avellan kielsi koulun opettajaa aloittamasta koulutoimintaa ja vei vuokra-asian käräjille.

Lahnuksen koulun opettaja Edvard Inkilä ilmoitti tapahtuneesta kouluylihallitukselle, josta valitettiin Uudenmaan läänin kuvernöörille ja pyydettiin kiireellisiä toimenpiteitä, jotta koulutyö voisi jatkua häiriöittä. Asia pitkittyi käräjien vuoksi tammikuun lopusta maaliskuun puoliväliin ja piikkilanka-aita oli paikallaan saman ajan, minkä vuoksi myös koulutyö oli keskeytyksissä. Käräjien päätöksen julki tultua, koulu sai jatkaa vuokraamassaan rakennuksessa, ja Avellanin tuli purkaa liikkumista estävä piikkilanka-aita. Vuokrasopimusta Avellan ei saanut purkaa.

Kaksivuotinen vuokra-aika päättyi kesällä 1908. Kun Mathilda Ahlfors teki uuden vuokrasopimuksen kysymättä Avellanin mielipidettä, tämä vei asian jälleen käräjille syyskuussa 1908. Huhtikuussa 1909 asiasta tuli päätös ja nyt Avellan voitti vuokrausta koskevan riitakysymyksen. Suomenkielisen koulun oli muutettava nopeasti pois. "
http://espoonperinneseura.net/perinnetieto/Lahnuksen-kansakoulu-autonomian-aikana.html

Lue lisää

Parempi ettei "piikkilankakoulua" liiemmälti muisteta. Mutta myännän: Histan koulu oli ensimmäinen suomenkielinen koulu Espoossa.

Aikaisempi luettelo oli vanhoista yksityisistä kouluista. Tässä on tietoja kunnallisista kansakouuista. Näköjään esi-isäni oli kunnallispoliitikkona perustamassa koulua paikkakunnalleen.

Kansakoulujen perustamisessa vilkkain kausi oli vuosien 1870 - 1890 välillä, koska vuoden 1865 kunnallisasetus määräsi perustamaan kouluja eri piireihin. Aktiivisin aloitteentekijäryhmä paikallistasolla oli papisto. Paikallisen väestön suuri enemmistö - rahvas ja talonpojat - olivat puolestaan aktiivisia kansakoulujen vastustamisessa. (Wikipedia)

1858 - Vähäkyrö, Savilahden kansakoulu (läntisen Suomen ensimmäinen kansakoulu)[23]
1867 - Kangasniemi[24]
1868 - Karkkila (Pyhäjärvi U.l.), Haaviston Kosken tilalla [25]
1869 - Tyrvää[9]
1869 - Jämsä[26]
1869 - Leivonmäki, Simola[27]
1869 - Hattula, Pelkolan koulu[28]
1870 - Kannus, kirkonkylän kansakoulu,[29]
1870 - Mäntsälä, kirkkoherra Abraham Ehnroosin testamentin turvin.
1870 - Mikkelin maalaiskunta, Linnanmäki[11]
1870 - Mikkelin maalaiskunta, Suonsaaren vaivaishuoneen kansakoulu (Karl Wilhelm Siljander)[11]
1870 - Iitti[2]
1870 - Valkeala[2]
1870 - Rovaniemi[30][31]
1870 - Lohtaja[32]
1870 - Savolahti, Oulun läänin ensimmäinen kansakoulu.[33][34]
1871 - Kruununhaka, Helsinki[35]
1871 - Vihti, Pietilän kylä[36] ensimmäinen koulurakennus valmistui 1873 Ojakkalaan[37]
1871 - Vehkalahti, Husulan kansakoulu[2]
1871 - Tottijärvi[38]
1871 - Hauho, Alvettula[39]
1872 - Tampere [40]
1872 - Turku[41]
1872 - Hamina[2]
1872 - Mikkelin kaupunki[11]
1872 - Orivesi[42]
1872 - Karkku[9]
1872 - Simo, Simoniemi[43]
1872 - Räisälä[44]
1873 - Pietarsaari[45]
1873 - Lempäälä[9][38]
1873 - Kangasala[9]
1873 - Suoniemi[9]
1873 - Lieksa[46]
1873 - Kuopion pitäjä, Kehvon Haapalahti[47]
1874 - Heinjoki[48]
1874 - Kauhava[49]
1874 - Tornio[50]
1874 - Tyrväntö, Lahdentaan koulu[51]
1875 - Alatornio, Raumon koulu[50]
1875 - Kymi, Helilän kansakoulu[52]
1875 - Ruokolahti, Salosaaren Vaittilassa[53]
1875 - Muhos, Ponkila[54]
1875 - Kankaanpää[55]
1875 - Tuusniemi[56]
1875 - Punkalaidun, Sarkkilan kansakoulu, opettajana Jaakko Lehtiö[57]
1876 - Kuusamo[58]
1876 - Loimaa, Vesikosken koulu[59]
1876 - Renko[60]
1876 - Kaavi[61]
1877 - Vesilahti (Palhon kartanon isäntä Aug. Peltonen)[9][38]
1880 - Kalajoki, Pohjankylä[62]
1880 - Multia[14]
1880 - Ylistaro[63]
1881 - Pyhäjärvi[64]
1882 - Kauhajoki [65][66]
1882 - Paimio[67]
1882 - Kempele[68]
1882 - Rantsila[69]
1882 - Mietoinen[70]
1883 - Kontiomäki, Paltamon kansakoulu [71]
1884 - Nurmo (Albert Eemil Tallroth)[72]
1886 - Pyhäjoki[73]
1886 - Juupajoki, Kopsamo[74]
1887 - Utajärvi[75]
1888 - Vilppula[76]
1890 - Jyväskylän maalaiskunta, Puuppolan Rässälässä[77]
1891 - Perho [78]
1992 - Rääkkylä, koulu perustettiin kuvernöörin määrättyä 1000 markan uhkesakon.[22]
1890-luku - Yli-Ii[79]
1893 - Rauman maalaiskunta, Unajan kylä[80]
1893 - Kuolajärvi (vuodesta 1936 Salla)[81]
1894 - Lahden kauppala[82]
1897 - Sahrajärvi, Multia[14]
1898 - Muonio, Ylimuonio[83]
1898 - Kolari[84]
1899 - Sodankylä[85]
1899 - Kannus Märsylän kansakoulu[29]
1899 - Kannus Hanhinevan kansakoulu [86]
1899 - Kannus, Mutkalammin kansakoulu [87]
1902 - Inari, Muddusjärven kylä. Kyrön eli nykyisen Ivalon koulu valmistui jo 1899, mutta paloi.[88]
1902 - Reisjärvi[89]

Ankdam kirjoitti:

Nykysuomella ei todellakaan ole mitään kovinkaan pitkää kehityshistoriaa täällä, itse asiassa se luotiin keinotekoisesti 1870-luvulla!

"Ennen 1500-lukua, niin sanotun varhaissuomen kaudella, suomea ei juuri käytetty kirjoitettuna kielenä. Tältä ajalta on säilynyt vain muutamia kirjoitettuja nimiä, sanoja ja lauseenkatkelmia. Suomen kirjakieli syntyi uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla. Piispa Mikael Agricola julkaisi ensimmäiset painetut suomenkieliset kirjat (kuten Abckiria 1543 ja Se Wsi Testamenti 1548). Agricolan oikeinkirjoitus perustui latinan, saksan ja ruotsin esikuviin, ja esimerkiksi äänteiden pituuden merkitseminen tai ä:n ja e:n erotteleminen oli epäjohdonmukaista. Tästä lähtien, niin sanotun vanhan suomen kaudella, jota kesti 1500-luvulta 1800-luvun alkupuolelle, suomen kirjoitustapa kehittyi ja johdonmukaistui, mutta käyttö ei juuri laajentunut alkeisopetuksen ja kirkon ulkopuolelle. Suomeksi kirjoitettiin lähinnä uskonnollista kirjallisuutta sekä tärkeimpiä hallintotekstejä (esimerkiksi kansalle tiedoksi annettavat asetukset); kansa osasi periaatteessa lukea, mutta harvemmin kirjoittaa.

1800-luvun alkupuolella poliittiset muutokset (autonomian aika) ja kansallisromantiikan aatteet tekivät suomen kielen kehittämisen ajankohtaiseksi. Niin sanotun murteiden taistelun myötä lounaissuomalaisten ainesten tilalle otettiin myös itäsuomalaisuuksia, ja kirjakielestä kehittyi kompromissiratkaisu, joka ei sellaisenaan edusta mitään yksittäistä murretta. Sanastoa kehitettiin voimakkaasti johtamalla uudissanoja tai ottamalla murresanoja hieman uudenlaiseen käyttöön (esimerkiksi juna alkuaan ’jono’). Vuoden 1863 kieliasetuksella määrättiin, että suomen kieli saisi ruotsin rinnalla virallisen kielen aseman 20 vuoden kuluessa. Tämä pakotti myös kehittämään suomenkielistä kansanopetusta. 1800-luvun mittaan vakiintuivat suomenkielinen lehdistö ja maallinen kaunokirjallisuus.

Niin sanotun nykysuomen kauden lasketaan alkaneen vuoden 1870 tienoilla. Suomen yleiskieli ei ole kokenut muita yhtä jyrkkiä muutoksia kuin 1800-luvun vakiintumiskaudella, vaikka sanasto uudistuukin jatkuvasti. Viime vuosikymmenten merkittävin muutos ei koske yleiskieltä itseään vaan sen käyttöä: yhä virallisemmissa yhteyksissä saatetaan käyttää puhekieltä tai siihen kuuluvia muotoja. "
Wiki

Lue lisää

Hetkonen, mites ruotsin tarina kuulostaa lähes samalta kun suomen. Onko ruotsikin keinotekoinen kieli kuten suomi?

Uusi ruotsi:

Uusi ruotsi (nysvenska) kehittyi kirjapainotaidon ja uskonpuhdistuksen myötä. Saatuaan vallan kuningas Kustaa Vaasa määräsi Raamatun kääntämisestä ruotsiksi. Uusi testamentti julkaistiin 1526 ja koko Raamattu 1541. Tämä ns. Gustav Vasas bibel oli niin menestyksekäs ja vaikutusvaltainen, että se säilyi korjailujen myötä käytössä vuoteen 1917.lähde? Kääntäjät olivat Laurentius Andreæ ja veljekset Laurentius ja Olaus Petri.

Kustaa Vaasan Raamattu oli kompromissi vanhan ja uuden kielen välillä. Vaikka se ei seurannutkaan puhekieltä, se ei käyttänyt myöskään arkaaista kieltä. Ruotsin kielen ortografiassa se oli merkittävä askel. Se otti käyttöön kirjaimet å, ä ja ö ja siinä kirjoitettiin ck kk:n sijaan eron tekemiseksi Tanskan Raamatun kanssa, mahdollisesti maiden välisten vihamielisyyksien vuoksikenen mukaan?. Kaikki kääntäjät olivat Keski-Ruotsista, minkä nähdään antaneen kieleen keskiruotsalaisen leiman.

Vaikka Raamatun oikeinkirjoitus oli vahva esikuva luomassa ortografisia käytäntöjä, oikeinkirjoitus itse asiassa muuttui vielä hajanaisemmaksi vuosisadan loppuun mennessä. Vasta 1600-luvulla alettiin keskustella oikeinkirjoituksesta ensimmäisten kielioppien laatimisen myötä. Oikeinkirjoitustaistelu jatkui 1800-luvun alkuun asti ja vasta sen jälkipuolella vakiintui hyväksytyksi standardiksi.

Isojen kirjainten käyttö ei ollut vakiintunut ja se riippui kirjoittajasta. Jotkut seurasivat saksan kielen käytäntöä, jossa kaikki substantiivit kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Toiset käyttivät isoja kirjaimia harvemmin. Uuden ruotsin aikana tapahtui muutamia tärkeitä muutoksia, kuten monien konsonanttiklusterien muuttuminen hankausäänteiksi /ʃ/. Myöhemmin /ɧ/.lähde?selvennä /g/ ja /k/ pehmenivät /j/:ksi ja /ɕ/:ksi ennen etuvokaaleja. /ɣ/ muuttui /g/:ksi.

Nykyruotsi:

Nykyruotsi (nusvenska) on 1900-luvun alusta puhuttua ruotsia. Teollistuminen ja kaupungistuminen oli hyvässä vauhdissa 1800-luvun loppuvuosikymmeninä ja uudet kirjailivat jättivät jälkensä Ruotsin kirjallisuuteen. Monilla kirjailijoilla, poliitikoilla ja julkisuuden henkilöillä oli suuri vaikutus kansalliseen kieleen. Näitä merkittävin oli August Strindberg (1849–1912).

Vasta 1900-luvulla yhteinen ja vakioitu kieli tuli kaikkien ruotsalaisten käyttöön. Oikeinkirjoitus oli viimein standardoitu ja lähes yhdenmukainen vuoden 1906 uudistuksen myötä. Silloin kirjoitusasusta poistettiin eräitä ääntymättömiä kirjaimia kuten f sen tapaisissa sanoissa kuin huvud, ennen hufvud, joka asu kuitenkin edelleen esiintyy muun muassa Hufvudstadsbladetin nimessä. Lukuun ottamatta verbien monikkomuotoja (kuten: vi gingo, me menimme, nyk. vi gick) ja kirjoitetun kielen pieniä syntaksieroja kieli oli sama kuin nykyään puhuttava ruotsin kieli. Verbien monikkomuodot, jotka säännöllisillä verbeillä olivat lopuksi aina infinitiivin kaltaisia, olivat hävinneet puhekielestä joitakin syrjäisiä murteita lukuun ottamatta jo 1800-luvun loppuun mennessä, ja kirjakielessäkin ne olivat jo vähitellen jäämässä pois käytöstä, kunnes ne 1950-luvulla poistettiin virallisista suosituksistakin.

Merkittävä muutos kielessä tapahtui 1960-luvulla, ns. du-reformen. Ennen oikea tapa puhutella korkeammassa asemassa olevaa oli titteli ja sukunimi. Puhuttelujen herr, fru tai fröken käyttö oli hyväksyttyä vain tuntematonta ammattia, akateemista oppiarvoa tai sotilasarvoa käyttävän henkilön kanssa keskustelua avattaessa. Kuuntelijaan oli myös viitattava kolmannessa persoonassa, kuten saksassa. 1900-luvun alussa tehtiin yritys korvata tittelien käyttö puhuttelulla ni, kuten suomen (Te) ja ranskan (Vous) teitittelyssä. Teitittelystä tuli kuitenkin vähemmän suorasukainen puhuttelu alemmassa asemassa olevaa henkilöä puhutellessa. 1950- ja 1960-luvun liberalisoitumisen ja radikalisoitumisen myötä entiset luokkaerot kuitenkin vähensivät merkitystään ja sinuttelusta tuli käytäntö jopa virallisissa yhteyksissä. Vaikka uudistusta ei ajanut mikään virallinen taho, se levisi käyttöön uusien asenteiden myötä muutamassa vuodessa 1960-luvun lopusta 1970-luvun alkuun.

Keinotokeinenruotsi kirjoitti:

Hetkonen, mites ruotsin tarina kuulostaa lähes samalta kun suomen. Onko ruotsikin keinotekoinen kieli kuten suomi?

Uusi ruotsi:

Uusi ruotsi (nysvenska) kehittyi kirjapainotaidon ja uskonpuhdistuksen myötä. Saatuaan vallan kuningas Kustaa Vaasa määräsi Raamatun kääntämisestä ruotsiksi. Uusi testamentti julkaistiin 1526 ja koko Raamattu 1541. Tämä ns. Gustav Vasas bibel oli niin menestyksekäs ja vaikutusvaltainen, että se säilyi korjailujen myötä käytössä vuoteen 1917.lähde? Kääntäjät olivat Laurentius Andreæ ja veljekset Laurentius ja Olaus Petri.

Kustaa Vaasan Raamattu oli kompromissi vanhan ja uuden kielen välillä. Vaikka se ei seurannutkaan puhekieltä, se ei käyttänyt myöskään arkaaista kieltä. Ruotsin kielen ortografiassa se oli merkittävä askel. Se otti käyttöön kirjaimet å, ä ja ö ja siinä kirjoitettiin ck kk:n sijaan eron tekemiseksi Tanskan Raamatun kanssa, mahdollisesti maiden välisten vihamielisyyksien vuoksikenen mukaan?. Kaikki kääntäjät olivat Keski-Ruotsista, minkä nähdään antaneen kieleen keskiruotsalaisen leiman.

Vaikka Raamatun oikeinkirjoitus oli vahva esikuva luomassa ortografisia käytäntöjä, oikeinkirjoitus itse asiassa muuttui vielä hajanaisemmaksi vuosisadan loppuun mennessä. Vasta 1600-luvulla alettiin keskustella oikeinkirjoituksesta ensimmäisten kielioppien laatimisen myötä. Oikeinkirjoitustaistelu jatkui 1800-luvun alkuun asti ja vasta sen jälkipuolella vakiintui hyväksytyksi standardiksi.

Isojen kirjainten käyttö ei ollut vakiintunut ja se riippui kirjoittajasta. Jotkut seurasivat saksan kielen käytäntöä, jossa kaikki substantiivit kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Toiset käyttivät isoja kirjaimia harvemmin. Uuden ruotsin aikana tapahtui muutamia tärkeitä muutoksia, kuten monien konsonanttiklusterien muuttuminen hankausäänteiksi /ʃ/. Myöhemmin /ɧ/.lähde?selvennä /g/ ja /k/ pehmenivät /j/:ksi ja /ɕ/:ksi ennen etuvokaaleja. /ɣ/ muuttui /g/:ksi.

Nykyruotsi:

Nykyruotsi (nusvenska) on 1900-luvun alusta puhuttua ruotsia. Teollistuminen ja kaupungistuminen oli hyvässä vauhdissa 1800-luvun loppuvuosikymmeninä ja uudet kirjailivat jättivät jälkensä Ruotsin kirjallisuuteen. Monilla kirjailijoilla, poliitikoilla ja julkisuuden henkilöillä oli suuri vaikutus kansalliseen kieleen. Näitä merkittävin oli August Strindberg (1849–1912).

Vasta 1900-luvulla yhteinen ja vakioitu kieli tuli kaikkien ruotsalaisten käyttöön. Oikeinkirjoitus oli viimein standardoitu ja lähes yhdenmukainen vuoden 1906 uudistuksen myötä. Silloin kirjoitusasusta poistettiin eräitä ääntymättömiä kirjaimia kuten f sen tapaisissa sanoissa kuin huvud, ennen hufvud, joka asu kuitenkin edelleen esiintyy muun muassa Hufvudstadsbladetin nimessä. Lukuun ottamatta verbien monikkomuotoja (kuten: vi gingo, me menimme, nyk. vi gick) ja kirjoitetun kielen pieniä syntaksieroja kieli oli sama kuin nykyään puhuttava ruotsin kieli. Verbien monikkomuodot, jotka säännöllisillä verbeillä olivat lopuksi aina infinitiivin kaltaisia, olivat hävinneet puhekielestä joitakin syrjäisiä murteita lukuun ottamatta jo 1800-luvun loppuun mennessä, ja kirjakielessäkin ne olivat jo vähitellen jäämässä pois käytöstä, kunnes ne 1950-luvulla poistettiin virallisista suosituksistakin.

Merkittävä muutos kielessä tapahtui 1960-luvulla, ns. du-reformen. Ennen oikea tapa puhutella korkeammassa asemassa olevaa oli titteli ja sukunimi. Puhuttelujen herr, fru tai fröken käyttö oli hyväksyttyä vain tuntematonta ammattia, akateemista oppiarvoa tai sotilasarvoa käyttävän henkilön kanssa keskustelua avattaessa. Kuuntelijaan oli myös viitattava kolmannessa persoonassa, kuten saksassa. 1900-luvun alussa tehtiin yritys korvata tittelien käyttö puhuttelulla ni, kuten suomen (Te) ja ranskan (Vous) teitittelyssä. Teitittelystä tuli kuitenkin vähemmän suorasukainen puhuttelu alemmassa asemassa olevaa henkilöä puhutellessa. 1950- ja 1960-luvun liberalisoitumisen ja radikalisoitumisen myötä entiset luokkaerot kuitenkin vähensivät merkitystään ja sinuttelusta tuli käytäntö jopa virallisissa yhteyksissä. Vaikka uudistusta ei ajanut mikään virallinen taho, se levisi käyttöön uusien asenteiden myötä muutamassa vuodessa 1960-luvun lopusta 1970-luvun alkuun.

Lue lisää

Ruotsi on keinotekoinen kieli mutta suomi ei ole.

Ruotsin kieli on muodostettu tanska kielestä muuttamalla kirjoitusasua. Ruotsin kieli on muodostettu tarkoituksella eriyttämällä sitä tanskan kielestä. Vanhempi tanskan kieli on ruotsin kielen esimuoto ja alkujuuri.

Ruotsin kieli oli tanskan ja saksan kielen sekoitus jota puhuivat Ruotsiin muuttaneet saksalaiset ja tanskalaiset kauppiaat.

Mitä **tun välii sillä on?

Ketäkiinnostaa kirjoitti:

Mitä **tun välii sillä on?

Sillä on väliä koska pakkoruotsilla on lyöty suomenkielisiä, suomen kieltä ja suomalaista identiteettiä, estämällä mm. suomen kielen kehitys ja suomenkielisten sivistys.

Mandela on tietyssä mielessä hyvä esimerkki: Mandelan myötä mustien olot eivät ole merkittävästi parantuneet, vaikka he ovatkin muodollisesti tasa-arvoisia.
Sama koskee neffeä: Kun pakkoruotsi joskus poistuu, niin neffe hyppii riemustakattoon pari tuntia, kunnes sama valitusvirsi alkaa pian uudelleen - mikään omassa elämässä ei oikeastaan muuttunut miksikään. Vähän sama, kun tuli "superjytky", ja kas kummaa: yhtäkkiä persujen kannatus onkin vain 10%.

Totta. Kieli säilyy "puhtaana" ainoastaa olosuhteissa, joissa ollaan täysin eristyksissä muista. Islanti on tästä hyvä esimerkki. Suomi ei ole.
Suomessa on hyvin paljon lainoja nimennomaan ruotsista, koska myös englannista, saksasta ja ranskasta tulevat lainat kulkeutuivat suomen kieleen Ruotsin kautta (siis Ruotsin vallan ajalla).

HÖPÖ HÖPÖ