Ruotsalaisuuden päivää vietetään hyvin juhlavin menoin.
Lippu vedetään salkoon ja niillä oppilailla, joilla on tuolloin ruotsin tunti se annetaan vapaaksi.
Lippu vedetään salkoon ja niillä oppilailla, joilla on tuolloin ruotsin tunti se annetaan vapaaksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minkä maan lippu vedetään salkoon?
Olisi outoa juhlistaa ruotsalaisuutta Suomen lipulla!
Seuratkaa mediasta ketkä suomalaiset poliitikot käyvät kehumassa suomenruotsalaisia ja haukkumassa suomalaisia juhlapuheissaan.
Kustaa II Aadolf muuttaa kaiken
Hallinnollisen kokemuksen karttuessa Kustaa II Aadolf oppi lopulta myös napittamaan itse omat vaatteensa.
Koska Kustaa II Aadolf piti hyvin mahdollisena, että häntä kohtaisi ennenaikainen kuolema mielettömässä ratsuväkirynnäkössä, kiirehti hän elämäntyönsä läpi kotimaassa kamukansleri Oxenstiernan kanssa. Kustaa oli ensimmäinen Ruotsin hallitsija, joka tajusi kotimaansa olevan ankea ryteikkö. Hän päätti muuttaa sen vähemmän ankeaksi ja hankkia myös työkaluja ryteikköjen harventamiseen.
Oikeuslaitos uudistettiin (1614), valtiovarainministeriö perustettiin (1618), viikset ja pukinparta kasvatettiin (1619), ja Kustaan valtakauden loppuun mennessä vakiinnutettiin myös amiraliteetti ja maavoimien pääesikunta. Valtiopäiväjärjestys (1617) saatettiin päiväjärjestykseen, maakuntahallinto sekä paikallisliikenteen aikataulut uusittiin (1624), sotilaallisessa strategiassa toteutettiin vallankumous ja kuninkaallisen linnan sisäilmaongelmat saatiin viimeinkin korjattua Tukholmasta tuli viimeinkin oikea pääkaupunki, jonka loskaiset kadut täyttyivät virkamiehistä, byrokraateista ja muista nysväreistä.
Kustaan koulutuspoliittiset uudistukset olivat ”merkittävät” jonkun sairaan vanhan, kirjaston hyllystä löytyneen historiateoksen ilmaisua käyttääksemme Ruotsiin perustettiin kymnaasit, ensimmäinen kunnollinen toisen asteen oppilaitosjärjestelmä. Tästä syystä Kustaa II Aadolf ei ole koskaan saavuttanut suurta suosiota amisten keskuudessa – ei, vaikka hän sittemmin Keski-Euroopassa melkoisen pillurallin järjestikin. Kustaa pelasti Uppsalan yliopiston ja perusti Tarton yliopiston. Myöhemmin Turun kymnaasi muutettiin Turun Akatemiaksi. Kustaan sivistyksellisiä saavutuksia kunnioittaakin Turun Akatemiatalon edustalla tönöttävä kuninkaan patsas. Monumentti on itsessään hyvin sivistyksellinen ja paljastaa mm. Kustaa II Aadolfin olleen noin 140 cm pitkä.
Svekkojen pitäisi keksiä joku uusi ryhmä jota kiusata.
Valtiovalta ja valtamedia varmasti huomioivat juhlan ylenpalttisesti.
Koska muuten sitä ei huomioisi kukaan....
Närpes huomioi....