Kaksi varavaa lämmitysmuotoa toinen säköllä (betonilaatta) ja toinen vedellä (varaaja) ja kyseessä 200 m2 talo.
Lämmität varaajan yösähköllä 80 asteeseen ja lämmitettäessäsi samalla energia määrällä betonilaattaa (sähköjodot lattiassa) betonilaatta menee liian kuumaksi. Eli lataamalla yösähköllä vesisäiliöön tuon energian saat suuremman hyödyn kuin varaavalla sähkölattialammityksellä asumismukaavuuden kärsimättä.
Onko tuo asia noin ja jos tuo pitää paikkaansa kuinka paljon säästöä vesivaraaja tuo vuodessa?
Lämmität varaajan yösähköllä 80 asteeseen ja lämmitettäessäsi samalla energia määrällä betonilaattaa (sähköjodot lattiassa) betonilaatta menee liian kuumaksi. Eli lataamalla yösähköllä vesisäiliöön tuon energian saat suuremman hyödyn kuin varaavalla sähkölattialammityksellä asumismukaavuuden kärsimättä.
Onko tuo asia noin ja jos tuo pitää paikkaansa kuinka paljon säästöä vesivaraaja tuo vuodessa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vuodenaikatariffilla kallis-halpa jakautuu kaapeleilla niin, että halpaa tulee 75%...77%, jos lämpötilan vuorokautiseksi vaihteluksi sallitaan +/- 1 aste. Laatta ei tule älytermostaatilla turhaan kuumaksi koskaan.
Vesilämmityksellä ja riittävän isolla varaajalla tulee halvan osuudeksi vähintään 85%. Vesilämmityksellä lämmön ei tarvitse huoneissa vaihdella yhtään, mutta jutuista olen antanut itseni ymmärtää että vaihtelee muuten vaan kovasti.
Joudut nyt itse laskemaan prosenteista ja käyttömukavuudesta sekä insvestoinneista mikä kannattaa. Minua ei ole +/- 1 asteen vaihtelu haitannut mitenkään. Vesikiertoon on laskettava järkisyistä myös mahdollisuus muille lämmitysvehkeille tilojen puolesta. Eli puukattilalle ja piipulle tai maalämpöpumpulle.
Usein vesikiertoiseen laitetaan pelkkä sunttisäätö ulkolämpötilasta. Kyllä vesikiertoiseen kannattaa laittaa huonekohtaiset elektroniset termostaatit kuten sähkölämmiteisiinkin.
kaapeleilla ei kannata aina lämmitää täysin varaavasti vaan antaa osittain mennä päiväsähköäkin. Yö- ja päiväsähkön hintaero pienenee ilmeisesti joten sen vesivaraajan hyöty saattaa jäädä olemattomaksi kun perustamiskustannukset huomioidaan.
Kaapelilien lisäksi olevia päiväsähkölämmittimiä saa kylmemmiksi pakkasilla polttamalla siinä muutenkin pakollisessa varaavassa takassa puita tei pellettikorissa pellettejä.
Säästät varmasti jonkinverran vesilämmityksellä, mutta mielestäni se ei ole ratkaisevaa. Kun Sinulla on vesikiertoinen järjestelmä, antaa se mahdollisuuden muuttaa lämmitystapaa myöhemmin, jos sähkö osoittautuu kalliiksi.Sähkökaapelit ovat ja pysyvät laatassasi, maksoi sähkö mitä tahansa.
Vinkki: Jos haluat varaajan, jossa voit sähkön lisäksi lämmittää vettä puulla, Tee takka Kotisydän varaajana, jolloin aina kun poltat takkaa lämmität myös taloa ja käyttövettäsi.
Vielä, yösähköä pitää käyttää yli 12.000 kWh ennenkuin se tänään on edes yhtä edullista kuin yksiaikatariffi. Talon kokonaisenergiakulutus täytyy olla reilusti yli 20.000 kWh ennenkuin yösähkö kannattaa.
Että yli 12000kWH,enpä olisi uskonut.
Kasksiaikatariffin perusmaksu on huomattavasti yleistariffin maksua korkeampi. Ennenkuin saat eron edullisemmalla sähköllä kurottua,sitä tarvitaan sähkölaitosten tariffeista riippuen 11-14.000 kWh. Minä pyysin jossain vaiheessa omalta sähkölaitokseltani laskemlman yösähkön kannattavuudesta. Heidän laskelmansa mukaan vasta yli 12.000 kWh oli kannattava yösähkölle.
Luulisin, että vesivaraajan etu on siinä, että sen lämmityksen voi vaihtaa myöhemmin vaikka maalämpöön, kun vesi on lämmönsiirtoa varten. Sen puolesta olisin itse kiinnostunut tutkimaan sen vesivaraajan.
Varaajissa tarvii muistaa niissä tuleva hukkalämpö. Laatta on myös varaaja ja se on melkein samassa asemassa vesivaraajan kanssa. Onko varaajassa hukkuva energia 10% vai muuta, siitä en tiedä. Siis varaavassa systeemissä halpaa sähköä kuluu ehkä 10% enemmän kuin suorassa lämmityksessä.
Vettä voi lämmittää aurinkolämmöllä maalis-huhtikuusta lokakuulle. Aurinkokerääjä ei ehkä ole kovin taloudellinen lämmityksessä, mutta periaatteessa sitä voi hyödyntää vesivaraajassa. Lämpimään käyttöveteen se aurinkoenergia sopii parhaiten.
Asumismukavuus kärsii hiukan aina pelkällä lattialämmityksellä. Lattialämmön säätö on hankalampaa, betonilaatta on hidas säädettävä. Semmoista älytermostaattia ei ole keksittykään jolla säätö olisi täsmällistä. Tämä johtuu betonin hitaasta lämmönvaraamis- ja luovutuskyvystä. Ulkoilman lämpötila voi vaihdella 20 astetta vuorokauden sisällä, eikä sitä mikään älytermostaatti pysty ennustamaan oikein. Tämä pätee sekä sähkö että vesikiertoiselle lattialämmitykselle. Monesti ei huomata, että iv-koje suorittaa huomaamattomasti lämmittämistä, kun huonelämpötila laskee asetellun arvon alle, eli osa lämmöstä otetaan suorana sähkölämmityksenä.
Olet aivan oikeassa, lattialämmityksen hitaus on lämmitetyn massan luovutuksen ja vastaanoton hitautta. Useat lattialämmitykset tehdään "varaaviksi", eli lattian betonin paksuus on pahimmillaan yli 10 cm eli tällöin rakenteen hitaus aiheuttaa huonelämpötilan huojuntaa ulkolämpötilan muutoksissa.
Erityisesti vesikiertoisessa lattiassa suositellaan ohutta 6,5-8 cm:n laattaa, jollojn sen lämmönvaraus on vähäistä ja se kykenee nopeammin reagoimaan muutoksiin.
Jos lattiaa, kuten sähkölämmityksissä käytetään varaajana, joudutaan paksuihin laattoihin. Kun yösähkön kannattavuus on tänään jo kyseenalainen, kannattaisi mielestäni myös sähkölattialämmityksissä mennä ohuisiin mahdollisimman vähän lämpöä varaaviin rakenteisiin, jolloin "älytermostaateistakin" on hyötyä.
Jätit kertomatta miten tuo 65 mm laatta käytännössä tehdään? Lattialle pitäisi saada päällekkäin rautaverkot, lattialämmitysputket, lämpimät läyttövedet, sähköputkea, kuivakaivojen viemärit etc. Ei nimittäin onnistu...
Ainoa oppiva älytermostaatti, joka on markkinoilla ennakoi laatan hitauden. Sitä varten siinä on ohjelmistoa ja muistia eri tilanteille. Se pysyy säädössä mukana vaikka lämpötila laskee nollakelistä -20 asteeseen siihen tapaan kuin se täällä laskee.
...Meillä lämminvesi kulkee eristeessä ja sähköt, viemärit ja kylmävesi sorassa eristeen alla. Ja hyvin riittää tuo 60-70mm...
Lähdetään lämmöneristeen päältä liikkeelle. 20 mm raudoituskannake, 5 mm:n kutistusverkko, 16 mm putki ja vähintään 25 mm putken päälle betonia = 66 mm.
Lämmin käyttövesi upotetaan pintastyroxiin ja kylmä vesi kuljetetaan eristeen alla. Vesi ja viemäröintihajotukset tehdään sorassa eristeen alapuolella. Kuivakaivojen viemäri upotetaan osittain styroxiin.
Näin näitä on toteutettu jo vuosikausia. Jos verkon paksuutta muutetaan 4 mm päästään 65 mm:n kokonaispaksuuteen.
Miltä tuntui, saattaisiko onnistua?
Paksuutta voidaan tästäkin pudottaa ruiskutasoitteella, jos kiinnität putket suoraan kovaan eristeeseen (styrofoam, PU tai styrox step U-pannalla. Koko alueen päälle levitetaan tarkoitukseen soveltuva harso ja pumpputasoitteella valmiiksi. Vesijohdot ja viemärit samoin kuin edellä. Kokonaispaksuus 40 mm.
Onhan tapoja kun niitä hakee.
On hyvä, että laite ennakoi, mutta mistä se saa tiedon? Hakeweko se tiedon ulkolämpötilasta ja sen muutoksista anturilla? Vielä kuitenkin, miten järjestelmä pumppaa tai lisää lämpöä laattaan, kun ulkolämpötila sahaa, eli kuten keväällä saattaa ulkona olla -10 yöllä ja 10 päivällä ja taas uudelleen? Jos laatta on paksu, ei se kerkee muuttumaan vaikka anturi tietäis miten muutetaan, jollei lämpöä saada laatasta jonneki!