OMA AIKA-lehti:
Finlandia-palkinnon ehdokkaat
06/11/2015
29
Vuoden romaanit yllättivät valintaraadin moniäänisyydellään, temaattisella rikkaudellaan ja eri maihin ja eri historian vaiheisiin sijoittuvilla tarinoillaan sekä romaanin genren rajoja kolkuttelevilla toteutuksillaan.
Valintalautakunnassa ahkeroivat lähes kahdensadan kirjan parissa FT Iris Schwanck puheenjohtajana ja muina jäseninä toimittaja Ilkka Pernu ja kirjakauppias Katri Tuominen.
Palkinnonsaajan kuuden ehdokkaan joukosta päättää toimittaja, lauluntekijä Heikki ”Hector” Harma. Palkinto jaetaan 26.11.2015 samaan aikaan Tieto-Finlandia– ja Finlandia Junior -palkintojen kanssa.
– Suuri osuus vuoden tuotannosta on edelleen historialla, erityisesti maailmansodilla ja sisällissodalla. Näkökulma näissä romaaneissa on usein miehen, vaikenevan suomalaisen sotasankarin. Toisaalta naisen asema nousee monessa teoksessa komeasti esiin. Tarinat perheestä, suvusta ja niihin kätkeytyvistä tragedioista jatkavat romaanitaiteen keskiössä tänäkin vuonna.
– Sen sijaan keskustelut ajankohtaisista aiheista, maahanmuutosta, pakolaisuudesta, poliittisista ääri-ilmiöistä tai sukupuolisesta tasa-arvosta eivät vielä ole laajalti ottaen ehtineet romaaniemme aiheiksi, Iris Schwank tiivisti vuoden romaanien teemoja ja merkityksiä.
Finlandia-palkinnon ehdokkaat
06/11/2015
29
Vuoden romaanit yllättivät valintaraadin moniäänisyydellään, temaattisella rikkaudellaan ja eri maihin ja eri historian vaiheisiin sijoittuvilla tarinoillaan sekä romaanin genren rajoja kolkuttelevilla toteutuksillaan.
Valintalautakunnassa ahkeroivat lähes kahdensadan kirjan parissa FT Iris Schwanck puheenjohtajana ja muina jäseninä toimittaja Ilkka Pernu ja kirjakauppias Katri Tuominen.
Palkinnonsaajan kuuden ehdokkaan joukosta päättää toimittaja, lauluntekijä Heikki ”Hector” Harma. Palkinto jaetaan 26.11.2015 samaan aikaan Tieto-Finlandia– ja Finlandia Junior -palkintojen kanssa.
– Suuri osuus vuoden tuotannosta on edelleen historialla, erityisesti maailmansodilla ja sisällissodalla. Näkökulma näissä romaaneissa on usein miehen, vaikenevan suomalaisen sotasankarin. Toisaalta naisen asema nousee monessa teoksessa komeasti esiin. Tarinat perheestä, suvusta ja niihin kätkeytyvistä tragedioista jatkavat romaanitaiteen keskiössä tänäkin vuonna.
– Sen sijaan keskustelut ajankohtaisista aiheista, maahanmuutosta, pakolaisuudesta, poliittisista ääri-ilmiöistä tai sukupuolisesta tasa-arvosta eivät vielä ole laajalti ottaen ehtineet romaaniemme aiheiksi, Iris Schwank tiivisti vuoden romaanien teemoja ja merkityksiä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Seuraavassa poimintoja valintalautakunnan perusteluista.
taivaalta-tippuvat-asiat
Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat (Gummerus)
Romaani koostuu useamman henkilön tarinasta, joille on yhteistä sattumien epätodennäköisyys. Lukijalle jää tilaa tehdä omia tulkintojaan kirjailijan osin jopa sadunomaisesta tekstistä. Kirjassa käsitellään raskaita aiheita hyvin epätyypilliseen tapaan, etäännyttäen ja huumorinkin avulla. Raikas, ajatuksia herättävä ja innostava teos.
henkireika
Kari Hotakainen: Henkireikä (Siltala)
Sekakuoro tarjoaa henkireikää Rikoskomisariolle, Suntiolle ja Parturikampaajalle. Kukin heistä elää puhumattomuuden kuplassa, ilman keskusteluyhteyttä lähimmäiseen elämän tärkeimmissä, ratkaisevissa asioissa. Kuorotapaamiset puhkaisevat äänettömyyden kuplan. Hotakainen käsittelee aikamme tabuja oivaltavasti ja hauskasti. Tarkka, tunnekylläisesti latautunut lause ja lakoninen tyyli kunnioittavat henkilöitään.
armain-aika
Pertti Lassila: Armain aika (Siltala)
Impressionistinen teos, joka luottaa lukijaansa. Romaani kuvaa yhtä sodan jälkeistä kesää moniaistisesti. Eri sukupolvien ihmiset takertuvat muistoihin ja hetkeen, koska tulevaisuus on epävarma. Tarkkojen havaintojen takaa paljastuu universaali viesti ihmisten kyvystä ja halusta selviytyä. Tätä ihmisessä elävää toiveikkuutta ei voisi kertoa millään muulla tavalla kuin kirjallisuudella, tällä romaanilla.
oneiron
Laura Lindstedt: Oneiron. Fantasia kuoleman jälkeisistä sekunneista (Teos)
Seitsemän naista saapuu kuoleman jälkeiseen valkoiseen tilaan. Tähän unitilaan putoavat naiset edustavat eri yhteiskuntaluokkia ja ovat erittäin kaukana toistensa kokemuspiiristä, mutta jokaisen tarina on yhtä arvokas. Lindstedt tekee sanoilla näkyväksi sellaista, mitä ei voi kuvata, mitä ei ole olemassa ja mille ei ole ilmaisua. Hän kehittelee teemojaan sekä outoja ja tuttuja tunnelmia luomalla tuoretta sanataidetta koskettavasti ja kuulaasti.
sielut
Markku Pääskynen: Sielut (Tammi)
Romaanissa inhimillistä murhenäytelmää – lapsen katoamista – ei kerrota epätoivolla ja surulla mässäillen. Sielut on yllättävä ja rohkea. Myyttinen kertomus laajenee käsittelemään ihmisyyttä. Romaanin kerronta on rytmiltään poikkeuksellisen taitavaa ja kieli lumoavaa. Sielut kuvaa maailmaa, jossa pahuutta on olemassa osittain siksi, että aikuiset haluavat uskoa siihen.
intoilija
Panu Rajala: Intoilija (WSOY)
I.K. Inha – valokuvaaja, tutkimusmatkailija, tietokirjailija, kääntäjä ja keksijä – jäi aikakauden muiden taiteilijoiden varjoon. Nyt Rajala nostaa hänet hienolla romaanillaan ansaitusti ystäviensä Janne Sibeliuksen ja Eero Järnefeltin rinnalle. Autenttiset kirjeet ystäviltä ja sukulaisilta täydentävät tarinaa ja mukaan otetut Inhan maisemakuvat sopivat kirjaan täydellisesti.
Näytelmää. Voittaja on jo valittu. Se on Hoo Hoiden voitto. Hector Harma valitsee tuttavallisesti Hotakaisen.