yleinen ahdistuneisuus häiriö, paniikkihäiriö, keskivaikea masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko et mieti tarkkaan hyväksytkö mut tämmösenä kun olen???? Kaikki tosin siis parennavissa olevia sairauksia mutta näillä mennään tällä hetkellä.
Luulin että mulla on vaan joku noista mutta lääkäri totes, että mulla on vähän noita kaikkia.
Luulin että mulla on vaan joku noista mutta lääkäri totes, että mulla on vähän noita kaikkia.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Pelottaako tämäkin sosiaalinen media?
Jos vaikka vähentäisit Suomi24:jää?
Sellanen hyväksyy varmasti jolla on menneisyydessä tai kenties yhä itsellään samoja vaivoja. Itse en ole edes mitään diagnoosia hakenut osittain siitä syystä, että en jaksa puhua asioistani ja se ahdistaa, ja selviydyn kuitenkin jotenkuten vaikka välillä ei oikein tahdo jaksaa eikä kiinnostaa. Minä ainakin joskus kun pystyn etsin itselleni naisen jolla on kokemusta näistä asioista ja olen hänen kanssaan aina.
Vähän pakko jos ei ole työkykyinen ja meinaa saada jostain rahaa. Ja kyllä siitä terapiasta apua on.
Hyväksyn aivan varmana.Kukaan meistä ei voi sairauksilleen mitään.Toivottavasti saat apua itsellesi.Älä anna periksi!
Saatat parantua piankin jos vain löydät riittävän vakaan ja rakastavan ihmisen rinnallesi.
Taasen kumppani joka kärsii samoista vaivoista saattaa pahentaa tilannetta(nne).
Jokaisella olis joitain häiriöitä jos päästettäis psykologit rällästämään rastiruutuunmenetelmineen. Jos olet liian rehellinen ja mainitset pienetkin pulmasi saat diagnoosin kuin diagnoosin ("on mulla vähän totakin tunnetta ollut joskus"), ja jos valehtelet patologisesti kaiken saat terveen paperit. Kun puhuu ihmisten kanssa ei kukaan esim seiso mielellään yksin pitkässä kauppajonossa. Kun puhuu siitä psykologille on kyseessä ties minkä pelko (jota et tiedä edes pelkääväsi).
Kaikella kunnioituksella aloittajalle kuitenkin. Itse itsesi tunnet ja osaat toiselle kertoa.
Aapeelle tiedoksi että pidä kii siitä mitä sulla nyt on..
Rohkeutta sulle. Meillä kaikilla pelottaa joskus. Sosiaaliset tilanteet ja esiintyminen. Huomion keskipisteeksi joutuminen. Se on inhimillistä pelkoa. Sinua ei kukaan hylkää tuon vaivan takia. Se on faktaa se. Vaiva pitää hyväksyä ja sillä siisti. Muista, että kukaan meistä ei ole täydellinen. Älä vain sinäkään ole.
Mulla on sosiaalisten tilanteiden viha. Ihmiset on brutaaleja petoja jotka syö heti suihinsa, tai vähintään ilkutaan seläntakana, pienestäkin mokasta, ellet sitten ole rakentanut itsellesi nokkimispaikkaa ylempää.... Kulisseja, tarve olla parempi kuin muut...yök
Jess kerankin löytäsin kaltaiseni.
Jotekin helpotti omaakin oloa kun sul on noinkin paljon vikaavikaa.
Kauheest kiitoksia siitä vilipitömästi.
Juotko paljon alkoholia ? Se meinaan lisää noita oireita ja ne voi paheta psykoosiksi jos et hoida itseäsi.
Miten tässä maailmassa selviää ilman noita mainitsemiasi sairauksia?
Minuakin on alkanut ahdistaa ja/kun olen viime aikoina sairastellut. Kroppa on ihan jumissa ja jännittynyt ja jotenkin ylikierroksilla. Lenkille en ole päässyt. Töissä on jatkuva paine ja stressi. Mieluiten en menisi sinne enää vaan tekisin jotain ihan muuta työtä, sellaista jossa olisi tarkoitus. Nykyinen työ on pelkkää bisnestä ja ahneutta ja suorastaan täyttä paskaa pörssiyhtiössä.
Ja sitten on nämä sydämen asiat. Täysin rempallaan. Iso osa minusta paranisi jos eräs vaan rakastaisi vaikka hetkenkin. Mutta rakkaus on lahja jota ei toivomalla saa. Jotenkin pitäisi päästä eheytymään ja toipumaan mutta en osaa hypätä oravanpyörästä pois ja tietyistä asioista luopuminen ahdistaa ja aiheuttaa järjetöntä pelkoa.
Huh, näinhän se on. <3
En väheksy yhtään aloittajan diagnooseja. Toivon jaksamista ja selviytymistä kaikille meille ja teille. Mutta mun on pakko sanoa (ei ehkä pitäisi), mutta kaikki nämä aloittajan luettelemat diagnoosit pätee puolet suomalaisiin. Ja se ei tarkoita sitä, että nimenomaan suomalaiset olisivat speciaali ahdistuneita ihmisiä (osataan sitä muuallakin), mutta tänä päivänä joka toiselle vain lätkäistään ko. diagnoosit. Ja se ei myöskään tarkoita sitä, että eikö ihmiset oikeasti olisi ahdistuneita, mutta on aivan selvää, jos menee lääkäriin, niin sieltä ei kovin moni tule "puhtailla" papereilla ulos. Aina löytyy jokaisella jotakin, koska se kuuluu ihmisyyteen ja elämään ylipäätänsäkin. Ehkä se on nimenomaan normaalin ihmisen normaaliin elämään kuuluva yksi kehitysprosessivaiheista. Kriisien kautta ihminen kehittyy ja kasvaa sisäisesti ja syvältä. Puhumattakaan, kun hyvinvointivaltioissa on vielä kuitenkin resursseja tutkia ja hutkia ja diagnisoida ihmisiä. Tässäkin asiassa pätee hyvin se, että tieto lisää tuskaa.
Ja, jos olisit minun hän, niin sanoisin sitä suuremmalla syyllä rakastan, välitän ja haluan sinua. Sellaista ihmistä en halua lähelleni, joka ei tunne, ei omaa herkkyyttä. Ihminen, joka luule olevansa maailman mahtavin ja kaikkien kukkuloiden kuningas, niin Kiitos ei kiitos.
Todella viisas kirjoitus. Kiitos siitä ja hyvää viikonloppua:) Ollaan kaikki ihmismäisiä ihmisiä (ei potilaita tai hoitajia) toisillemme.
mää oon syrjäytynyt masentunut ja alkoholisti mut nyt mää oon jo turtunu kun kukaan ei auta kuiteskaan onhan mula noi kännikaverit.eikä köyhällä oo varaa olla masentunu ja kuka sua muka jeesais. yksunäisyys on pahinta suomalainen ikääntynyt juoppo ei oikeesti kinosta ketään.
Jep, mutta köyhällä on ilmeisesti varaa ryypätä ?