Oon minä toisinaan täälläkin. Mutta ei se auta ikävään.
0Äänestä
kultsimurupuru_
olenhuomannuvaan kirjoitti:
Oon minä toisinaan täälläkin. Mutta ei se auta ikävään.
Aijaa, no niin ei se kyllä auta. Pitäis vaan päästä koskemaan...
0Äänestä
kultsimurupuru_
kultsimurupuru_ kirjoitti:
Aijaa, no niin ei se kyllä auta. Pitäis vaan päästä koskemaan...
Ja näkemään! Mutta siitä tulee vain pahempi ikävä :(
0Äänestä
Tunteettasapainoon
kultsimurupuru_ kirjoitti:
Ja näkemään! Mutta siitä tulee vain pahempi ikävä :(
Sellainen on ikävää, jos kokee, että on jotenkin riippuvainen ja roikkuvainen suhteessa. Pienetkin viestit tai puhelinsoitto voi lievittää sitä ikävän tunnetta ja kannattaa miettiä myös sitä, että mitä teit ennen kuin hän tuli elämääsi? Harrastitko, tapasitko ystäviäsi jne. Kannattaa pitää se omakin elämä siinä rinnalla eikä elää vain häntä varten ja odottaa milloin hän ottaa yhteyttä sekä tietysti ottaa itse yhteyttä, jos ikävä on kova. Kyllä ikävänkin kanssa pääsee sinuiksi ja sisäinen rauha löytyy.
0Äänestä
olenhuomannuvaan
kultsimurupuru_ kirjoitti:
Ja näkemään! Mutta siitä tulee vain pahempi ikävä :(
Siitä tulee pahempi ikävä kun ei tiedä tulevasta. Näkemisestä ei koskaan tule pahempi ikävä.
0Äänestä
kultsimurupuru_
olenhuomannuvaan kirjoitti:
Siitä tulee pahempi ikävä kun ei tiedä tulevasta. Näkemisestä ei koskaan tule pahempi ikävä.
Joo rakas, olet oikeassa. Olen vain sekaisin, kun on niin kova ikävä.
0Äänestä
omaakinelämääsaaolla
Tunteettasapainoon kirjoitti:
Sellainen on ikävää, jos kokee, että on jotenkin riippuvainen ja roikkuvainen suhteessa. Pienetkin viestit tai puhelinsoitto voi lievittää sitä ikävän tunnetta ja kannattaa miettiä myös sitä, että mitä teit ennen kuin hän tuli elämääsi? Harrastitko, tapasitko ystäviäsi jne. Kannattaa pitää se omakin elämä siinä rinnalla eikä elää vain häntä varten ja odottaa milloin hän ottaa yhteyttä sekä tietysti ottaa itse yhteyttä, jos ikävä on kova. Kyllä ikävänkin kanssa pääsee sinuiksi ja sisäinen rauha löytyy.
Eiköhän kaikki oo hyvä pyrkiä pitää tasapainossa, mutta joskus on hankalaa :) Eikä se tarkoita sitä ettei ystäviään tahtoisi nähdä lainkaan. Mutta ei kukaan voi kokoaikaa jaksaa olla joku toisten tukipuu ainoastaan.
0Äänestä
jotenkisepitäisitajuta
Tunteettasapainoon kirjoitti:
Sellainen on ikävää, jos kokee, että on jotenkin riippuvainen ja roikkuvainen suhteessa. Pienetkin viestit tai puhelinsoitto voi lievittää sitä ikävän tunnetta ja kannattaa miettiä myös sitä, että mitä teit ennen kuin hän tuli elämääsi? Harrastitko, tapasitko ystäviäsi jne. Kannattaa pitää se omakin elämä siinä rinnalla eikä elää vain häntä varten ja odottaa milloin hän ottaa yhteyttä sekä tietysti ottaa itse yhteyttä, jos ikävä on kova. Kyllä ikävänkin kanssa pääsee sinuiksi ja sisäinen rauha löytyy.
Sille ei vaan voi mitään jos ihminen väsyy. Ja toinen alkaa syyttelemään ties mistä sinua.. ja mustasukkaisuuksissaan ties mitä. Aina jostakin löytyy jotakin vikaa taikka pitää sinua arvostella.. ei sellaista jaksa kukaan enää. Eikä omassa kodissaan muutoinkaan jaksa semmoista. Eikä yleensäkään jaksa.
0Äänestä
niinhuonoolen
Tunteettasapainoon kirjoitti:
Sellainen on ikävää, jos kokee, että on jotenkin riippuvainen ja roikkuvainen suhteessa. Pienetkin viestit tai puhelinsoitto voi lievittää sitä ikävän tunnetta ja kannattaa miettiä myös sitä, että mitä teit ennen kuin hän tuli elämääsi? Harrastitko, tapasitko ystäviäsi jne. Kannattaa pitää se omakin elämä siinä rinnalla eikä elää vain häntä varten ja odottaa milloin hän ottaa yhteyttä sekä tietysti ottaa itse yhteyttä, jos ikävä on kova. Kyllä ikävänkin kanssa pääsee sinuiksi ja sisäinen rauha löytyy.
Ja sitä että toisestakin koittaa sitten vielä kokoajan jaksaa huolehtia ja tehä parhaansa. Niin tuntuu ettei koskaan ole hyvä. Vaikka kuinka yrittäisi.
0Äänestä
huonoolen
niinhuonoolen kirjoitti:
Ja sitä että toisestakin koittaa sitten vielä kokoajan jaksaa huolehtia ja tehä parhaansa. Niin tuntuu ettei koskaan ole hyvä. Vaikka kuinka yrittäisi.
Ei oteta toisen ihmisen muita kuormituksia huomioon, kun nähdään vain se oma napa sitten.
0Äänestä
seonoikein
niinhuonoolen kirjoitti:
Ja sitä että toisestakin koittaa sitten vielä kokoajan jaksaa huolehtia ja tehä parhaansa. Niin tuntuu ettei koskaan ole hyvä. Vaikka kuinka yrittäisi.
Pelkkää lokaa vaan saa niskaansa aina ja ikuisesti. Koita siinä sitten iloita ja nauttia elämästä. Kun kaikki huono on sinussa. Sinussa ei selkeesti ole mitään hyvää muiden silmissä. Ja se on hyvä se sitten. Että on joku jota haukkua ja kiusata.
0Äänestä
niinonniin
Aina vaan n>m
0Äänestä
lippaaseenjäitoivo
Sama juttu mulla. Näin rakkaani eilen vilaukselta rahankeräyskampanjassa ja minä ajattelin silloin että juuri nyt hän varmasti kärsii kun en ole häntä tukemassa, osoittamassa joka hetki kosketuksin ja suukoin ja halauksin että hän on erittäin hyvä ellei täydellinen.
0Äänestä
Tiedäthän
Pientä vihjettä kannattaisi laittaa, että ketähän.
0Äänestä
aloittajalta
Sateiseen kaupunkiin joka sijaitsee meren rannalla
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olisitpa täällä :(
Oon minä toisinaan täälläkin. Mutta ei se auta ikävään.
Aijaa, no niin ei se kyllä auta. Pitäis vaan päästä koskemaan...
Ja näkemään! Mutta siitä tulee vain pahempi ikävä :(
Sellainen on ikävää, jos kokee, että on jotenkin riippuvainen ja roikkuvainen suhteessa. Pienetkin viestit tai puhelinsoitto voi lievittää sitä ikävän tunnetta ja kannattaa miettiä myös sitä, että mitä teit ennen kuin hän tuli elämääsi? Harrastitko, tapasitko ystäviäsi jne. Kannattaa pitää se omakin elämä siinä rinnalla eikä elää vain häntä varten ja odottaa milloin hän ottaa yhteyttä sekä tietysti ottaa itse yhteyttä, jos ikävä on kova. Kyllä ikävänkin kanssa pääsee sinuiksi ja sisäinen rauha löytyy.
Siitä tulee pahempi ikävä kun ei tiedä tulevasta. Näkemisestä ei koskaan tule pahempi ikävä.
Joo rakas, olet oikeassa. Olen vain sekaisin, kun on niin kova ikävä.
Eiköhän kaikki oo hyvä pyrkiä pitää tasapainossa, mutta joskus on hankalaa :) Eikä se tarkoita sitä ettei ystäviään tahtoisi nähdä lainkaan. Mutta ei kukaan voi kokoaikaa jaksaa olla joku toisten tukipuu ainoastaan.
Sille ei vaan voi mitään jos ihminen väsyy. Ja toinen alkaa syyttelemään ties mistä sinua.. ja mustasukkaisuuksissaan ties mitä. Aina jostakin löytyy jotakin vikaa taikka pitää sinua arvostella.. ei sellaista jaksa kukaan enää. Eikä omassa kodissaan muutoinkaan jaksa semmoista. Eikä yleensäkään jaksa.
Ja sitä että toisestakin koittaa sitten vielä kokoajan jaksaa huolehtia ja tehä parhaansa. Niin tuntuu ettei koskaan ole hyvä. Vaikka kuinka yrittäisi.
Ei oteta toisen ihmisen muita kuormituksia huomioon, kun nähdään vain se oma napa sitten.
Pelkkää lokaa vaan saa niskaansa aina ja ikuisesti. Koita siinä sitten iloita ja nauttia elämästä. Kun kaikki huono on sinussa. Sinussa ei selkeesti ole mitään hyvää muiden silmissä. Ja se on hyvä se sitten. Että on joku jota haukkua ja kiusata.
Aina vaan n>m
Sama juttu mulla. Näin rakkaani eilen vilaukselta rahankeräyskampanjassa ja minä ajattelin silloin että juuri nyt hän varmasti kärsii kun en ole häntä tukemassa, osoittamassa joka hetki kosketuksin ja suukoin ja halauksin että hän on erittäin hyvä ellei täydellinen.
Pientä vihjettä kannattaisi laittaa, että ketähän.
Sateiseen kaupunkiin joka sijaitsee meren rannalla