Suomen lukioissa peräti 60 % oppilaista opiskelee kolmea vierasta kieltä, kun muissa EU-maissa luku on vain 9%. Asia ilmenee opetushallituksen sivuilta (perustuu tutkimukseen, joka tehtiin vuosina 2006-2007).
Lukuun vaikuttaa tietenkin se, että meillä on valmiiksi kaksi pakollista kieltä. Mutta toisaalta tämä osoittaa juuri sen, mihin nettifenno jatkuvasti vetoaa: pakkoruotsi EI estä suomalaislukiolaisia valitsemasta lisää kieliä. Nyt nettifenno paukuttaa kaiken lisäksi koko ajan englannin puolesta, vaikka englanti on jo meillä käytännössä pakollinen kieli, kun 90% lapsista sen edelleen valitsee ensimmäiseksi kieleksi.
Koska itse kuulun sukupolveen, joka luki lukiossa neljää kieltä ilman mitään ongelmaa, niin sanoisin vielä, että kielten pakollisuus meillä on vaikuttanut myös siihen, että vieraita kieliä on ylipäänsä luontevaa lukea.
Ja vielä sanoisin, ettei tule väärinymmärrystä kenellekään: en tällä perustele pakkoruotsin tarpeellisuutta, vaan haluan osoittaa, miten usean kielen pakollisuus voi toimia myös kannustimena. Lapsihan ei luontaisesti vihaa kieliä, kuten jotkut aikuiset tälläkin palstalla. Hän hyötyy kaikista oppimistaan kielistä tavalla tai toisella seuravan uuden kielen valitessaan.
Lukuun vaikuttaa tietenkin se, että meillä on valmiiksi kaksi pakollista kieltä. Mutta toisaalta tämä osoittaa juuri sen, mihin nettifenno jatkuvasti vetoaa: pakkoruotsi EI estä suomalaislukiolaisia valitsemasta lisää kieliä. Nyt nettifenno paukuttaa kaiken lisäksi koko ajan englannin puolesta, vaikka englanti on jo meillä käytännössä pakollinen kieli, kun 90% lapsista sen edelleen valitsee ensimmäiseksi kieleksi.
Koska itse kuulun sukupolveen, joka luki lukiossa neljää kieltä ilman mitään ongelmaa, niin sanoisin vielä, että kielten pakollisuus meillä on vaikuttanut myös siihen, että vieraita kieliä on ylipäänsä luontevaa lukea.
Ja vielä sanoisin, ettei tule väärinymmärrystä kenellekään: en tällä perustele pakkoruotsin tarpeellisuutta, vaan haluan osoittaa, miten usean kielen pakollisuus voi toimia myös kannustimena. Lapsihan ei luontaisesti vihaa kieliä, kuten jotkut aikuiset tälläkin palstalla. Hän hyötyy kaikista oppimistaan kielistä tavalla tai toisella seuravan uuden kielen valitessaan.
Vastaukset 43
Vanhimmat
olis kiinnostavaa saada tähän jonkun neffen kommentti
Tutkimus ei ota kantaa siihen miten hyvin oppilaat osaavat kieliä. Kuten tiedämme että pakkoruotsin osaaminen on todella surkeaa, mikä siis tarkoittaa että Suomessa ei osata kuin kahta kieltä vaikka 60% opiskelee kolmea kieltä. Tämä tarkoittaa että resurssien tuhlausta mikä on pakkoruotsin syytä jälleen kerran.
Jotta suomalainen saa sen EUn kahden vieraankielen kielitaidon joutuu suomalainen opiskelemaan kolmea kieltä, koska huono ja lisäksi EUssa tarpeeton ruotsin kieli ei ole sitä kielitaitoa jota EUn suositus tarkoittaa.
Pakkoruotsin takia suomalaiset ovat pakotettuja opiskelemaan kolmea kieltä että saa edes minimissään EUn suosituksen mukaisen kielitaidon. Tällöin ranskalainen joka opiskelee englantia ja espanjaa on edelleen suomalaisia edellä kielitaidossa.
Ruotsia opiskellaan vain Suomessa koska ruotsi ei ole sivistyskieli. Sivistyskieltä opiskelevat muutkin kuin suomalaiset. Kaksi ulkomaalaista pystyy keskustelemaan sivistyskielellä, mutta ruotsia voi puhua vain ruotsinkielisen kanssa.
Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli koska se ei toimi englannin tai muiden suurten kielien tavoin. Ruotsin kieli ei yhdistä kahta EI äidinkieleltään ruotsinkielistä, vaan toimii vain suomen- ja ruotsinkielisen välillä.
Englanti on käyttäjäystävällinen kieli koska sitä voi käyttää melkein kaikkien kanssa. Ruotsi ei ole käyttäjäystävällinen vaan oikeammin käyttäjävihamielinen kieli.
Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli suomenkieliselle koska ruotsin kieli ei toimi koskaan kahden ulkomaalaisen välillä kommunikaatiokielenä. Suomalaiset ovat ainoita ulkomaalaisia jotka opiskelevat ruotsia. Suomalaiset pyritään asettamaan alempaan asemaan ruotsin kielen avulla, kun suomalainen joutuu ojentamaan äidinkielenedun puhuessaan ruotsalaiselle ruotsia.
Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli suomenkieliselle koska se on pakotettu suomenkieliselle eikä suomalainen saa siten valita edes muita tärkeämpiä kieliä sen tilalle.
Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Kaksi pakollista mutta valinnaista vierasta kieltä EU suosituksen mukaisesti olis nykyaikaa 2015 EU Suomessa.
Pakkoruotsi kuuluisi jo historian kirjoihin.
Pakkoruotsi ei ole kieli. Kyseessä on ilmeisesti ruotsin kieli. Fennot ovat tyrineet tämänkin asian halvalla haukumalällätyksellään.
EU:n kieli opinto suositukset erinomainen lähtökohta tulevalle suomen kieli varanto strategialle, jos nyt sellaista nyky hallitus saa aikaan.
EU:lla voi olla omia suosituksia tai sitten ei, mutta sen pitää näkyä myös kielitaidoissa. Käytäntö on se, joka loppupeleissä ratkaisee.
Suomessa on perinteisesti ollut korkeatasoinen kieltenopetus, koska meillä on PÄTEVÄT OPETTAJAT. Ranskassa, Espanjassa ja jopa Saksassa koululaisten kielitaito on ollut käytännössä -0 johtuen surkeasta kielten opetuksen tasosta. Esim. Espanjassa on herätty tähän, ja saatu jo tuloksia palkkaamalla päteviä opettajia.
Nyt neffe jauhaa pakkoruotsista, vaikka Suomen kieltenopetus on joka tapauksessa korkeinta tasoa, ja tulokset näkyvät myös halussa opiskella kieliä. Hupaisaa neffeltä :)
Nesve tai svekomielinen neffe jauhaa tällaista: "Nyt neffe jauhaa pakkoruotsista, vaikka Suomen kieltenopetus on joka tapauksessa korkeinta tasoa, ja tulokset näkyvät myös halussa opiskella kieliä. Hupaisaa neffeltä :)"
Erityisen hupaisaa tuo on nesven tai svekomielisen neffen, tämän "hupaisaa.reagointia"-nimimerkin jauhamana. Et huomaa, että englanti ja mikä tahansa valinnainen, tarjolla oleva toinen vieras kieli, ruotsikin valinnaisena muiden kielten joukossa, olisi Suomen kielivarantona enemmän arvoinen kuin englanti ja kaikkien pakkoruotsi. Kolmen, neljän, viiden kielen kombinaatiot ilman ruotsin pakollisuutta olisivat vieläkin arvokkaampia kielivarantonamme. Sitä vain nesve ja svekomielinen neffe ei ole tajuaviaan.
Suomessa ei ole erinomaisen korkeatasoinen kielten opetus kuten ruotsin kielen taidot osoittavat. Ja lisäksi meillä on Pohjoismaiden huonoin englannin kielen taito.
""När Europeiska rådet samlades i Barcelona år 2002 uppmanade man medlemsstaterna att förbättra den grundläggande kompetensen ”i synnerhet genom undervisning i minst två främmande språk från mycket tidig ålder”.
I EU-kommissionens handlingsplan för språklig mångfald från 2003 slås därefter fast att alla medborgare behöver kunna modersmålet och ytterligare två språk. Tonvikten ligger på en effektiv kommunikationsförmåga och aktiva kunskaper, snarare än passiva. Målet är inte att tala som en infödd, utan att få interkulturell kompetens och förstå, tala och skriva språken tillräckligt bra. ""
strävande att ge en meningsfull språkundervisning för alla elever. Dessutom ska engelska kompletteras med kunskaper i andra stora europeiska språk.
Nettisveko tai svekomielinen nettifenno "opetusmeillä" on tätä mieltä: "- - pakkoruotsi EI estä suomalaislukiolaisia valitsemasta lisää kieliä."
Pakkoruotsi estää aina mieluiset valinnat, jos pakkoruotsia ei halua opiskella. Jos haluaa opiskella kolmena vieraana kielenään esimerkiksi englantia, saksaa ja ranskaa, niin pakkoruotsi estää sen. Nettisvekolle ja svekomieliselle nettifennolle sen ymmärtäminen on ilmeisen vaikeaa.
Pakko muistuttaa näistä faktoista:
1. Kaksikielisiä tai monikielisiä valtakuntia on maailmassa erilaisia MUTTA missään ei ole käytössä meidän pakkoruotsimme kaltaista järjestelmää, jossa jokainen kansalainen opiskelee vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon. Jos jossain on pakollisia kieliopintoja, ne liittyvät maailmankieleen (joka on siis jossain vähemmistökielenä), ne ovat paikallisia (siis alueilla jossa vähemmistökieltä puhuu vähintään 30%) tai ne liittyvät siihen, että alueella ei pystytä järjestämään pääkielellä kattavaa koulutusta ja asiantuntijaverkostoa. Suomi on aivan uniikki pakkoruotsineen.
2. Ruotsin kielestä voi pitää, minäkin pidän siitä, ja hehkutella sitä omiin tunnelmiin ja omaan hyödyn kokemukseen liittyen MUTTA vain vapaaehtoisena kielenä. On siis ok vaatia, että suomalaisilla tulee olla mahdollisuus opiskella ruotsia vapaaehtoisesti. Pakko vaatisi perustelut, jotka kaikki ymmärtävät eikä sellaisia ole. Meillä ei ole esimerkiksi englanti pakollinen.
3. Mikään kieli ei tule koulussa ilmaiseksi. Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi koska se ahvenanmaalaisten mukaan "söi nuorten muun kielitaidon". Jokainen varmastit ymmärtää, ettei ole sama asia lukeeko pelkkää venäjää vai sekä ruotsia että venäjää. Kyllä opinnot verottavat voimia ja monen kielellisesti vähemmän lahjakkaan kohdalla myös kieliopinnot syövät toisiaan. Jos on itse kieliin suuntautunut, niin onnea vaan viidelle sujuvalle vieraalle kielelle - mutta ymmärrämme varmaan kaikki, ettei tulevan fyysikon tai lääkärin tarvitse pyrkiä samaan, heillä kun on aika tavalla oleellisempaa ja jatkuvaa ylläpitoa vaativaa opiskeltavaa.
4. Pakkoruotsi oli alusta asti epäonnistunut ratkaisu, se oli 1960-luvulla valitettava poliittinen lehmänkauppa. Ruotsi olisi ilman sitä nyt ihan tavallinen valinnaisaine, jonka lukijat voisivat kokea sen olevan jotain heille ominaista, heidän persoonalleen sopivaa ja heidän yksilöllisyyttään korostavaa.
5. Maamme on monikielistymässä ja eri alojen vaatima asiantuntemus on kovenemassa. Tarvitaan oikeutta suuntautua ja painottaa opintoja yksilöllisesti. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten ja monien kielen ongelmia omaavien mutta muuten opinhaluisten nuorten kohdalla pakkoruotsista tulee jopa syrjäyttävä oppiaine. Meillä ei mitään muuta oppiainetta ole pakollisena kaikilla opetuksen tasolla kaikille oppilaille alasta ja kiinnostuksen kohteista riippumatta.
Toivon, että asiaa pohditaan nyt vailla tunteiluita. Te, joille ruotsi on tärkeää, saatte tietysti puhua ja opiskella ruotsia sydämen kyllyydestä ja ilolla. Mutta hellittäkää jo pakosta. Se oli virhe ja se on oikaistava. Tässä prosessissa ei ole mitään ruotsinvastaista.
Ainakin kaksi mahdollisuutta:
1. Kyseessä on osa toista lausetta esim. I saw Harry Potter, the boy who lived, come to die. Näin Harry Potterin, pojan, joka selvisi hengissä, tulevan kuolemaan.
2. Kyseessä on dialogi, jossa joku nähdessään Harryn, ensin sanoo: Harry Potter, the boy who lived. ja sitten ikäänkuin kutsuu: Come to die!
Elokuvan kontekstissa tämä on siis ihan järkevä lause. Niitä ei kannata irrotella kontekstistaan.
Jollain oudolla svekologiikalla nettisveko yrittää esittää, että kaksi pakkokieltä olisi parempi kuin yksi tai että ne molemmat olisivat vapaaehtoisia?!
Ihan kuin nuo prosentit kertoisivat MITÄÄN tuloksista? Muissa maissa tulokset ovat parempia juuri sen takia, että on vähemmän pakkokieliä. Ja koska niissä puuttuu se kaikkein haitallisin eli turhan marginaalikielen pakollisuus.
Nettisveko on koominen tapaus! Luuli ressukka tekevänsä avauksen pakkoruotsituksen puolesta, vaikka se puhuu juuri sitä vastaan. ;-)
""Svensklärare i Östra Finland har lyckats att fuska sina elever att tro att de inte kan klara sig i framfiden utan kunskaper av svenska.
Jag trodde det när jag gick i skolan och fick tio och laudatur i svenskan.
Efter 40 år boende och arbete i ämbetet i huvudstadsregionen kan jag säga att aldrig, inte en enda gång har jag behövt svenska här. Det är faktum.
Det är synd att det inte är möjligt att välja sådana språk eller ämnen/kurser som genuint nyttar och motsvarar elevernas och regionernas behov. Till och med kursen för att få ett körkort är mycket nyttigare för majoriteten av finnar än kunskaper i svenskan. Utan körkort i många ställen i Finland är det omöjligt att gå till jobb.""
Pakkoruosti vei minulta mahdollisuuden oppia joku hyödyllisempi ja kauniimpi kieli kunnolla.
Rakastin kielten opiskelua, mutta en pakkoruotsia.
För den tid många svenskspråkiga tvingats sätta på finska skulle de med lätthet ha lärt sig två andra språk.
Yeps, bara 99% av finländare kan kommunisera på finska.
Vem behöver finska i finland... Int vi svenskspråkig - eller hur är det...
Ensin tulee Mr ja senjälkeen Mrs. Eli "Hello Mr and Mrs Grant, how are you today? Ha-ha!!!
Verbin perusmuoto on puida, se on maataloustermi, tarkoittaa viljan käsittelyä, jyvien erottamista. Mutta nykyään enemminkin käytössä kuvainnollisessa muodossa, tarkoittaa käsitellä, pohtia. Asiaa puitiin.
Eli luultavasti "puitiin" tarkoittaa tässä tapauksessa juuri että jostakin asiasta käytiin keskustelua.
And if it's hard to understand in Finnish I write the same in English. So "puitiin" has to meanings:
1.Somebody threshed grain
or
2.A group of people discussed some topic
SE ON SAMA KUIN POHDITTIIN TAI KÄSITELTIIN.
Näkkyypä olevan iänteellisesti viärinkirjotettu, pitäis olla "puimakone puijja naksuttaa"
....its same an PUIDA ,but it is exemble "yesterday".I meen it was ,,,you know.
Vieras
Katselin Simpsoneita ja siinä tuomari sanoo:
"I hereby order you to be threaded to your son" ?
Tai ainakin niin päättelin, mutta se kuulostaa niin oudolta. Ja Sanakirja.org:sta ei löydy vastaavaa suomennosta siihen. Mikä tuo olisi sitten suomeksi? Langoitettu? :)
(The Simpsons - Kausi 13 Jakso 2 Aika 06:40)
Olisiko sidottu.. varmaan asiayhteydestä näit, mitä ilmauksella tarkoitettiin ja osaat näin paremmin itse pohtia, mikä käännös sopisi. Mikä oli kyseinen jakso, jossa tuon näit/ kuulit?
Tajusin kyllä mitä se tarkoittaa, mutta se itse sana jäi vaivaamaan, kun en sitä osaa kuuleman perusteella yhdistää sanaan "threaded" ja sen lisäksi tuota sanaa ei sanakirjasta löydy joka tarkoittaisi sitä asiaa...
Bitchin' Wallaby kirjoitti:
Mikä oli kyseinen jakso, jossa tuon näit/ kuulit?
Tuossahan sanoin:
(The Simpsons - Kausi 13 Jakso 2 Aika 06:40)
Haettu sana on tässä "tethered".
Sepä se.
Kuulen sen aina tyyliin: "thedert"
Sattumalta äsken toisessa ohjelmassa tuli sama sana vastaan, mutta nyt uusi ongelma:
for now the skycar remains safely thedert (=tethered :) ) while Moller works out other kinks, like probwash and noise.
En tiedä onko tuo "propwash", ehkä joku slangisana? propulsion wash? ei kyllä mitään järkeä.
Ohjelma:
Discovery 2057 - The Body - Part 1 of 3 - Aika 8:16
Ehheh, se olikin prop wash:
http://en.wiktionary.org/wiki/prop_wash
Kuten todettu, suomessa ei ole morfologista futuuritempusta. On ilmaistu vs.futuurinen merkitys- lähinnä puhekielessä. Suomi on rikas kieli ja jos ei keksi vihjaamaan, että puhuu tulevasta ajasta muuten kuin naurettavan " tulla tekemään " konstruktion avulla ( ja kannattaisi ehkä pohtia, mitä `tulla tekemään kirjaimellisesti tarkoittaa = tulla ja tehdä, esim. tulla perääntymään = tulla ja perääntyä! )- niin parasta myös siirtyä puhumaan myös "nakeista muusilla"!. Huomenna tulen ja otan nakit muusilla!
Kaikin mokomin - ja mikäs määrääjä minä olen! Vassoguu- vaan! Olen kuitenkin vanhan liiton miehiä, joiden suurimpana epäsuomalaisutena pidettiin svetisismiin sortumista. Käyttäisin kuitenkin vaikka" istumme jatkossakin" "jatkamme entisillä aikoillamme" ynnä muuta semmoista. Mutta kielihän muuttuu ja sopivaisuussäännöt taipuvat. Uskon, ettei moni edes näe mitään ongelmaa tässä asiassa. Ja- pidetään nyt ruotsin puolta, jos ei muuten, niin svetisismeillä! :mrgreen:
we continue our in the former places = tai " me pidännämmä etnistä paikkoja"
Ja "seats" sanan käännös riippuu ihan siitä missä ollaan ja mitä ollaan tekemässä. Autokaupassa, ostamassa lippuja elokuvateatteriin, lentokoneeseen, jne...
Lopeta "tarkka" sanan käyttö kysymyksissäsi, jos et edes tiedä, mitä sillä tarkoitat.
We would like better seats, but if the difference in price is too much, we will keep what we have.
We would like to better seats, but if the difference in price is too much, we will keep what we have.
Dynaamista, näin:
Ensimmäinen : Mielisimme paremmille istuimille, mutta jos muutos käy liiaksi lompakon päälle, niin sitten olkoon!
Toinen : Entraisimme mielellämme istuimia, mtta jos tee-se-itse homma käy kalliiksi, jatketaan entisenlaisilla.
Hyvä! Ihan pientä täsmennystä, jos sopii! Ensimmäiseen virkkeeseen " .....mutta jos eroA hinnassa on liian paljon ( tai, hintaero on liian suuri), haluamme (shall viitaisi futuuriin) pitää.....
Toiseen: Haluaisimme korjata/parantaa/ parannella/ istuimia/istuinpaikkoja.........
Mitähän mahdetaan tällä kertaa tarkoittaa? Miten on suomen taitosi laita, jos saa kysyä?
Olipa sitten ´we will keep´ilmaisulla futuurinen merkitys, tai ei, oikeakielisyys ei tunne erityistä verbimuotoa futuurille. Suomen futuuri on sama kuin preeseens.`Tulemme pitämään`` on svetisismi --`we koimmer att.... Meinaan ja tulen meinaamaan näin!
Täyttä puppua, kuten monet muutkin ovat jo todenneet. Ei ole suomea. Ylittää surkeudessaan jopa alkuperäisen kysyjän idioottimaisen kysymysyrityksen. Sama henkilö? Jopa Google kääntää paljon paremmin. Katso vähän mallia.
Et sitten muuta keksinyt ja oikeaoppisuudesta väännät! Autan vähän! Jos ei hotsitä ( venäjää!) tuumata ( ruotsia, venäjää) finskiksi ( pä svenska), on meinaan (ruotsia) parempi tehdä kaput saksaa, venäjää) masinalleen ( ruotsi, englanti, venäjä y-m-) ja tehdä siitä kiviriippa, eikä opettaa muita.
Suomalaisesta kirjakaupasta löytyy varmasti espanjankielen lyhyen oppimäärän lukion oppikirjoja. Ne saattaa olla aluksi aika rajuja, jos kieltä ei yhtään tunne, mutta jos etenee perusteellisesti niin jo parin kappaleen jälkeen perussanasto alkaa olemaan mukavasti hallussa. Tai sitten voi vaan selailla sanastoa ja opetella sanat jotka itseään miellyttävät. Jos epäilyttää ostaa lukiokirja 9-vuotiaalle, niin kannattaa selata vähän kirjan alkua ja pohtia, onko se liian vaikeaa. Itse en keksi yhtäkään internetistä löytyvää oppimateriaalia.
Ja ylen sivuillakin voi opiskella espanjaa. Googlaapa "yle espanja". Siellä on el espanjol-kurssi, jolla näytettiin aloitetun ihan perustervehdyksistä ja voinnin kysymisestä. Ja fraasit voi myös kuunnella.
Mukavia opiskeluhetkiä pojalle! :)
Hienoa että poikasi on kiinnostunut niin ihanasta kielestä. Itse luen espanjaa lukiossa, mutta suurimman osan kielenoppimisestani olen tehnyt vapaa-ajalla.
Itselleni hyödyllisimmät kanavat ovat olleet nettiopinnot ja kirja Qué tal, joka tosin voi olla hieman hankala nuorelle. Tässä siis sivut, joita itse käytän:
Etälukion sivut ovat suht. selkeät ja voi aloittaa ihan alusta. Siellä on hyvät ääntämisohjeet ja osa kirjoitetuista teksteistä löytyy puhuttuna.
http://www02.oph.fi/etalukio/espanja/
Tämä on kyllä englanniksi, mutta jos yhdessä katsotte niin ääntämisohjeita täältäkin saa jonkun verran: http://www.studyspanish.com/
Jo mainittu ylen paketti sopii liittää mukaan. Puhuttua kieltä löytyy ja esittämistapa on selkeä.
http://www.yle.fi/java/korttikanta2/pro ... ey=237.1.1
Toivottavasti nappaa ja menestystä pojallesi! Suerte! :)
I agree. Using "shall" sounds pretentious, maybe even archaic.
While both mean something happening in the future, "will happen" sounds more certain or assuring - more "active" or intimidating: "If you do this, there WILL be consequences" vs. "If you do this, there's GOING TO BE consequences".
In the example above, the first line would be used by one opposing your actions, while the second would be used by an ally, warning you to be prepared.
"If you do this, there SHALL be consequences" sounds a bit alien to my ears. Like the speaker had a god complex or something. Personally, I'd advice against using "shall", unless you're speaking with English royalty or something.
However, one of the other replies had an example "I shall ask her". That to me sounds more up-beat or optimistic than saying "I will ask her", which sounds much more neutral. Why exactly this is so I have no idea. Maybe use "shall" when something "should" happen (I should ask her out. I shall do it.), "will" when something "must" happen (I must ask her out. I will do it.) and "going to" everywhere else (I feel like asking her out. I'm going to do it).
Vieras
Sanotko missä tilanteessa nuo lausahdukset tulivat? Molemmat voi talkoittaa aika monia eri juttuja, joten ilman kontekstia on hankala sanoa mitään.
Eli ei varsinaisesti päätä eikä häntää, vaan yleistä tarjoilijajargonia. Paitsi tuo kyseinen lause "Economy is universal". Koska englantilaiset tykkäävät juoda teensä maidon kanssa, voisi olettaa että lauseella viitataan nimenomaan siihen, että hae itse omat maitosi tai käsketään alempiarvoista tarjoilijaa lypsyhommiin.
Käntäjänä voit harjoitaa taiteelista vapauta ja sovitaa jutut oman huumorintajusi mukan - toivotavasti kuitenkin niin etei tarina vääristy. Ja toivoa etei kyseisen pätkän oikeudet omistava taho saa kuula asiasta...
Olisikohan syynä siihen, miksi noinkin hämentävä lause on sekaan tungettu, se, että sillä on myös tuo muuttolinnun mainitsema merkitys. Kääntämisen suurimpia haasteita lieneekin kulttuuri- ja kielisidonnaisten gägien siirtäminen toiseen kulttuuripiiriin.
–noun
the return on a productive resource, as land or labor, that is greater than the amount necessary to keep the resource producing or on a product in excess of what would have been the return except for some unique factor.
Eli käytännössä viittaamassasi yhteydessä, onko tuotteella/taiteilijalla/omaisuudella joitain erityisiä ominaisuuksia, joiden perusteela voisi saada enemän tuotoa (tämä lisätuoto olisi "economic rent").
"Paneutua asiaan syvemmin (panemassa)" voisi olla suomeksi syventyä. Sille löytyy sanakirjoista (ainakin paperisista) erilaisia käännöksi kuin ilmaisulle "paneutua asiaan". Käännös riippuu ihan siitä, mitä ollaan tekemässä. Ja ehkä tekijän ammatistakin.
Jos on kyse puhekielisestä tekstistä kaverille, niin "Economy is universal" on vähän turhan hieno, enemin tuo "look into it", "Ill look into it later". Jos taas on tarkoitus tehdä hienompaa käännöstä vaikka koulujuttuja varten, niin tuo "Economy is universal" antaa kivan säväyksen
Arkitylissä ehkä "look into something", "Economy is universal" on ehkä vähän lian hieno moninnin talkoituksiin.
"Economy is universal" on Paisuvaiskudoksessa,kaiki tietää mitä tapahtu.... :
Äärimmäisessä rasituksessa se laukaisee aivojen endorfinin tuotanon,joka ylensä tulee vasta suolituksen jälkeen.....
Ja sit se voi olla kipupiste....
Jos olis joku konteksti,vois analysoida missä se kipupiste on,missä tilanteissa se kipeytyy, etc.
Mut näillä mennään....
konteksti?? tarvitaan vähän enemmän kuin kaksi sanaa että voi ymmärtää merkityksen.
Konteksti olisi ihan hyvä.
to geek out on tai to go OCD on, tms. jos tekstiin sopii vähän itseironinen ja kevyt tyyli.
Jos ois konteksti niin vois paremin vastata.
voi tarkoitaa "oinkein", mutta myöskin "asialinen" tai "kohtuulinen", "hyvätapainen".
Se voi tarkoittaa "on vaikea olla aina kohtullinen", jos konteksti sopii.
Otsikko on taas ... ja tiedossa oleva konteksti puuttuu jäleen.
Tarkoitat varmaan verenkiertoa, joten kännetään vaikapa "Muutokset ilmakehän virtausmaleissa".
Jep, edeltäjää kompaten varsinkin korkeaman tason ATK-sanastosa amerikansuomi palvele tarkoitustaan paljon paremin kuin väkinäinen suomentaminen. Eli ensin konteksti haltun, minkä jälkeen bufferoitu renderöinti, mipmäppäys, jne. kuulostavat hyvinkin arkiselta ja ymäletävältä tekstiltä.
"Economy is universal"= Aina välillä, silloin tällöin "No kerrankos sitä" on sen verran epämääräinen fraasi, että jonkilainen konteksti olisi paikallaan. Esimerkinä "Petteri, tuletkos ryypylle?" "No kerankos sitä!" "Peter, wanna come and drink some?" ...
Jos halutaan sanoa "talous on maailmanlaajuista", niin miten tulee?
Onko "Economy is universal" vai tuleeko the eteen vai miten fiksuiten saisi?
ei tossa ainakaan äkkiseltään tuntus olevan oikein järkeä... konteksti on hieman epäselvä. Vai onko kenties joku yksitäinen sana jonka merkity
Konteksti olisi tosiaan kiva, mutta tuskimpa tarkoittaa taloudellista muutosta, joka olisi pikemminkin movement of economy, jos nimenomaan of-lausetta haluaisi käyttää.
Itse veikkaisin, että kyse on kirjaimellisesti kääntäen "taloudellisesta eli säästäväisestä liikkeestä", eli paremmin sanottuna --> "huomattavan sulavat liikkeet" tarkoittaen siis, että esim. henkilö tekee jotain niin sulavasti, ettei tee mitään turhia liikkeitä. Vaikea selittää, mutta toivottavasti ymmärsi
Mitä varsinaiseen kysymykseen tulee, niin en tiedä, koska konteksti puuttuu. Veikkaisin että jokin avautuu vaLmistuksena viesti-ikkunaan.
Mitä varsinaiseen kysymykseen tulee, niin en tiedä, koska konteksti puuttuu. Veikkaisin että jokin avautuu vaLmistuksena viesti-ikkunaan.
Konteksti tässä maitojuna-vertauksessa on se, että "kyllä suomalainenkin voi lähteä ulkomaille töihin ja jos siellä ei pärjää, niin aina voi palata maitojunalla kotiin". Eli siis käännettävä lainaus ei sinänsä liity armeijaan.
Tämän voi tietysti kiertää kääntämällä vaan että "you can always return home if things do not work out", mutta olisi hauska jos keksisi jonkin samansisältöisen idiomin.
"If you can't stand the heat, you can always get out of the kitchen" =Tämä sopiva varsinkin siinä tapauksessa että työpaikka ulkomailla on ravintola-alalla, Hih!
Konteksti jossa itse olen törmännyt liittyy jotenkin järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja vakoiluun.
En ole varma käännöksestä mutta hyvinkin voisi olla "Soluttautunut ryhmä/agentti/tms", sillä yleensä "sleeper cell":it ovat ryhmittymiä jotka soluttautuvat johonkin järjestelmään tai maahan tekemään vakoilu- tai sabotaatiotyötä. Terroristitkin käyttävät samaa taktiikkaa. Esim. Naapurin Josef on voinut 20v olla mukava naapuri, mutta ylättäen tekekin jonkun terroristihyökäyksen. Hän siis oli osa Suomessa olevaa "Economy is universal" iä.
Laulussa se voi siis merkitä jotain muuta, mutta luultavasti liittyen jotenkin soluttautumiseen yms.
Toivottavasti oli jotain apua "ENSANUUUNTA".
Konteksti tässä maitojuna-vertauksesa on se, että "kyllä suomalainenkin voi lähteä ulkomaille töihin ja jos siellä ei pärjää, niin aina voi palata maitojunala kotiin". Eli siis käännettävä lainaus ei sinänsä liity armeijaan.
Tämän voi tietysti kiertää kääntämällä vaan että "you can always return home if things do not work out", mutta olisi hauska jos keksisi jonkin samansisältöisen idiomin.
Jos KONTREKSTI on tosta huumehöylyisestä skeidasta "Na na na" niin se voisi silti olla juuri sitä miltä se näyttääkin, "Economy is universal" eli ajattel nyt itsekin miten pukeutuisit, jotta et erotuisi muusta masasta.
... ko. tapauksesa sama-sanan jäljesä substantiivi vaiko ei. "...mutta se voi myös tarkoita muita Coca-Colan kaltaisia juomia." olisi konteksti. Kirjoitin sen muodossa "muita juomia, jotka ovat samanlaisia kuin Coca-Cola.
Hm,hm --itse asiassa ´konteksti ´on tekstiyhteys - asiasyhteys taas paljon mutakin kuin yhteys kirjoitettuun tekstiin., se on:
eri tapahtumin, historian vaiheisiin, tehtyihin päätäksiin.... ::
Ja miten vaika sanaa "harmaa" voidan käyttää paitsi adjektiivinä, myös substantiivina, tai velbinä. Josko mielessäsi väikkyvät substantivoituneet adjektiivit - vert, venäjä!
... Yksi vaihtoehto on käytää "pistettä", siis esimerkiksi "ja piste." "ja piste siihen." tai pelkkä "piste." Konteksti määrää kuitenkin paljon, etenkin se, jatkuuko keskustelu 't"Economy is universal" saidin jälkeen. Ehdotus on mielstäni hyvä ...
Mun on ehkä turha edes vastaata tähän kysmyksen, kun en tiedä...
Ranskaa olen opiskelut ainoastan -87, kun ristiselkäni leikatiin kahteen kertan...
Jouduin olemaan pitkän vuotessa, ja kun vanhemmpani kysyivät "haluaisitko jotain lukemista?",
vastasin "Ranskan kieliopi ja sanakirja, kitos"...
Ex vaimoni seliteli aina huonoa eglanninkielentaitoan sillä, etä hän oli opiskelut
kaupiksessa enemän ranskaa... Parissa vikossa osasin paremmin ranskaa kuin hän...
Itse asiasa syy, minkä takia opiskelin Italiaa, oli, etei hänen englanniksi kirjoitamistaan
kirjeistä sanut mitään tolkua, joten kävelin Akatemiseen kirjakaupaan ja hankiin Ruotsin kieliopin, sanakirjan, sekä tehtäväkirjan...
Vai peräti 60 % Suomen lukioissa, missä on sinun konteksti, vai onko sitä lainkaan?
Konteksti tässä Suomen lukioissa-vertauksesa on se, että "kyllä suomalainenkin voi lähteä ulkomaille töihin ja jos siellä ei pärjää, niin aina voi palata maitojunala kotiin". Eli siis käännettävä lainaus ei sinänsä liity armeijaan.
Vaikka yrität esittää että pakkoruotsin opiskelu olisi jotenkin muokannut kielten opiskelun ilmapiiriä positiiviseksi se ei onnistu sillä pakollinen pakkoruotsin opiskelu on erittäin negatiivista ja kaikki yläasteen oppilaat ymmärtävät asian.
Väitteesi että sinä kuulut siihen ikäpolveen joka opiskeli neljää kieltä ilman vaikeuksia ei pidä paikkaansa. Sinustakin huomaa että looginen ajattelukykysi on sumentunut liian vähäisen matematiikan opiskelun takia.
Joko nettifenno ei ymmärrä lukemaansa tai sitten hän vaihtaa mielipidettä kerran päivässä. Tai molempia.
Nettfenno vetoaa siihen, että EU suosittaa kahta pakollista kieltä. Tätähän juuri ap:n viestissäkin selvästi pidetään ainoana oikeana ratkaisuna. Silti, tuolla yhdessä viestissä nettifenno muuttaakin mielipiteensä: mitää pakkoa ei saisi olla, vaan kaikki pitäisi olla valinnaista. Eli juuri EU:N suositusten vastaisesti.
EU suosittaa kielten pakollisuutta painavasta syystä. Jos kielet eivät ole pakollisia, ei niitä valitakaan.
Ja nettifenno voisi myös vihdoin lopettaa iänikuisen mantransa siitä, että ruotsi esti menestymisen koulussa. Ihan samalla tavalla voisi heppoisasti todeta, että uskonto ja historia esti menestymisen koulussa. Ehkä koulupudokkaat voivatkin vedota tähän, mutta tätäkin asiaa ollaan nyt korjaamassa peruskouluun: tasokurssit halutaan takaisin, ja peruskoulun päättökoe takaamaan se, että peruskoulusta ei enää valmistuta 5:n keskiarvolla osaamatta mitään.
Eli ruotsilla ei tässäkään asiassa ole mitään tekemistä huonon koulumenestyksen kanssa (kuten nettifenno toivoisi...).
Siis kaksi pakollista kieltä, mutta nämä kielet saa valita itse. Englanti, venäjä, saksa, ruotsi jne. Ehkä joku vähemmän ymmärtävä suomenkielinen jopa valitsisi turhaakin turhemman ruotsin kielen kielipalettiinsa.
Aivan.
Yhden pikkukielen pakollisuus alaasteesta yliopistoon poistettva!
Vaihtoehtona ei täydellista vapautta, vain kuten EU kin suosittelee kaksi pakollista mutta valinnaista vierasta kieltä, lähtien nyt olemassa olevista kielistä mitä nyt eri kouluissa on riippuen tietty resursseista ja kuinka pieni tai suuri koulu on.
Mielipiteitähän tähän maahan mahtuu niin sveko mielisillä kuin fenno mielisillä tarkoittaa nuo ilmaisut sit mitä vain.
Toivonmukaan nyky hallitus tekisi jossain vaiheessa todellisen kielistrategian millä suomen kielivarantoa aidosti lähdetään kasvattamaan ja monipuolistamaan.
Aikahan näyttää...
"Ihan kuin nuo prosentit kertoisivat MITÄÄN tuloksista? Muissa maissa tulokset ovat parempia juuri sen takia, että on vähemmän pakkokieliä. Ja koska niissä puuttuu se kaikkein haitallisin eli turhan marginaalikielen pakollisuus."
Tämä on lainaus tuolta ketjun alkupäästä, ja sellaisenaan osoittaa, että ei ymmärretä ollenkaan, mikä on tilanne ollut EU:n alueella on vielä muutama vuosi sitten. Esim. Ranskassa ja Espanjassa koululaisten kielitaito on ollut olematon tai surkea, ja pakkokieliä on tietääkseni ollut vain yksi.
Eli kielitaito ei liity kielten vapaaehtoisuuteen, vaan pelkästään opettajien patevyyten ja pedagoogisiin ratkaisuihin, ja tässä suhteessa opetus Suomessa on ollut erittäin korkeatasoista, etten sanoisi maailman huippua. Ja se näkyy/on näkynyt kielitaidossa: suomalaislapset OSAAVAT puhua esim. englantia. Ja jos ei osaa puhua, niin sitten kyllä vika on jossain ihan muualla....
"suomen kielivarantoa aidosti lähdetään kasvattamaan ja monipuolistamaan."
Miksi sinusta koulujen kielivarantoa pitäisi lähteä kasvattamaan, kun Suomen kouluissa luetaan jo nyt englantia, ruotsia, espanjaa, saksaa, ranskaa ja venäjää? Ja miten kasvatat sellaisen koulun kielivarantoa, jossa on yhteensä 10 oppilasta, ja näistä 9 haluaa ensimmäiseksi kielekseen englannin?
Neffe ei muuta tee kuin takertuu pakonomaisesti ruotsin kieleen, vaikka kaikki todisteet puhuvat sen puolesta, että suomalaislasten viime vuosina laimentunut kiinnostunus kieliin ei johdu ruotsista. Kuinkakohan kauan neffe jaksaa jankuttaa tätä, ja kuinkakohan kauan kestää ennen kuin neffe laittaa esille sen tutkimuksen, jossa todistetaan, että suomalaislaisten heikko kiinnostus kieliin (siis nyt juuri, ennenhän tätä ongelmaa ei edes ole ollut) johtuu ruotsin kielestä?
Odotan tuota päivää kuin kuuta nousevaa.
Poistamalla pakkoruotsin saadaan oppilaiden lukujärjestykseen tilaa ja kunnan rahat riittävät kun pakkoruotsiin käytettävät varat käytetään oikean sivistyskielen opetukseen.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/stat/FS2015A2006T2010.pdf
Nykyoppilaiden kiinnostus kieliin johtuu laiskuudesta, mikä on helposti todistettavissa: vuonna 2006 lyhyen saksan kirjoittajia oli 4006 kpl ja vuonna 2015 enää 1350. Samoin lyhyen ranskan osalta 2006 oli 2327 kirjoittajaa ja 2015 enää 904. Saamattomuus ja laiskuus lisääntyy lukiolaisten keskuudessa huolestuttavasti varmaankin sometuksen takia koska se on niin paljon hauskempaa kuin läksyjen luku.
Älä yhtään yritä haukkua suomalaisia laiskoiksi. Suomenruotsalaiset ovat tutkimuksen mukaan laiskoja.
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/5432237
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Suomenkielisten lasten pisa-tulokset romahtivat, ruotsinkielisten nousivat. Eli ruotsinkieliset ovat ottaneet opikseen, suomenkieliset eivät.
Tämä on myös esimerkki suomenkielisten syrjinnästä omassa maassaan.
vastailetko nykyään omiin viesteihisi?
En vaan jatkoin kirjoitusta.
Kerro lisää. Missä linkki pisa tuloksiin?