Parinvuoden päästä isompi juhlatilaisuus, kun Suomi täyttää 100 vuotta itsenäisenä. Jotkut vastusti Suomen itsenäisyyttä Eduskunta äänestyksessä 6.12.1917. Hekin silti tyytyväisiä itsenäisestä maasta, isänmaasta.
"Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Juhlien järjestäjänä toimi tuolloin presidentti K. J. Ståhlbergin tytär Aino. Tilaisuus oli tunnin kestävä vastaanotto iltapäivällä 150 vieraalle. Tarjoilu oli vaatimatonta: kahvia ja makeaa leipää.
Ensimmäinen iltajuhlamuotoinen vastaanotto pidettiin vuonna 1922, kättelyseremonia ja tanssi vakiintuivat ohjelmaan vuodesta 1925. Ensimmäisellä kieltolain kumoamisen jälkeisellä vastaanotolla 1934 alettiin tarjoilla myös alkoholijuomia. Presidentti Kyösti Kallion aikaan uskonnollisuus näkyi juhlissa 1937 ja 1938, jolloin ei tanssittu eikä tarjoiltu alkoholia. Presidentti J. K. Paasikiven aikana juhlissa alettiin tarjota boolia, musiikkia ja tanssia. Juhlista tehtyjä lyhytelokuvia esitettiin elokuvateattereissa ennen varsinaista elokuvan esitystä.
Toimittajat päästettiin raportoimaan itsenäisyyspäivän vastaanottoa ensimmäistä kertaa vuonna 1949. Ensimmäinen suora televisiolähetys Presidentinlinnasta nähtiin itsenäisyyspäivänä 1967.
Presidentti Urho Kekkosen puolison Sylvin vaikutuksesta linnaan kutsuttiin vuonna 1966 kirjailijoita ja taiteilijoita, joiden kanssa hän keskusteli Keltaisessa salongissa. Linnan juhlissa oli kutsuvieraita parhaimmillaan jopa 2 300 henkeä. Vuonna 1968 juhlissa oli erikoisuutena letkajenkka. Kansaa kiinnosti erityisesti vuonna 1978, kenen kanssa neljää vuotta aiemmin leskeksi jäänyt presidentti Kekkonen tanssi (Satu Östring-Procopén).
Mauno Koiviston tultua tasavallan presidentiksi vuonna 1982 linnan juhlia isännöi pitkästä aikaa pariskunta ja myös "tasavallan prinsessa", tytär Assi, joka aloitti muodissa olleen tiputanssin. Presidentin puoliso Tellervo olisi muuttanut iltajuhlan iltapäivän kahvihetkeksi, mutta antoi periksi kohdattuaan vahvaa vastarintaa.
Presidentti Martti Ahtisaaren aikana Keltaiseen salonkiin tuli jazzmusiikki, tarjontaan tulivat suolapalat ja maakuntaruoat sekä viinit.
Vuodet ilman juhlia
Presidentti-instituution ohella eivät juhlatkaan olleet vakiintuneet vielä 1930-luvun alussa. Tästä on osoituksena, ettei vuonna 1931 järjestetty vastaanottoa samalle kuulle osuneen presidentti P. E. Svinhufvudin syntymäpäivän johdosta. Itsenäisyyspäivälle 1932 vuorostaan oli sovittu Ruotsin kruununprinssin valtiovierailu. 1930-luvun lama esti vuonna 1933 juhlimisen tarjottaviksi aiottujen ainesosien niukkuuden vuoksi, vaikka samalla tulikin osoitettua solidaarisuutta laman kanssa kamppaileville tavallisille kansalaisille. Pisin katkos juhlaperinteeseen tuli toisen maailmansodan myötä, kun juhlat jäivät pitämättä seitsemästi 1939–1945. Risto Ryti ja Gustaf Mannerheim eivät koskaan isännöineet juhlia.
Itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa on jäänyt pitämättä:
1926 presidentti Lauri Kristian Relanderin sairaus[4]
1931 presidentti Pehr Evind Svinhufvudin 70-vuotissyntymäpäivän läheisyys (15. joulukuuta)
1932 Ruotsin kruununprinssi Gustaf Adolfin valtiovierailu
1933 talouslama
1939 talvisota
1940 presidentti Kyösti Kallion sairaus[5]
1941–1942 jatkosota
1943 Risto Rytin johdolla juhlat pidettiin Turun palokunnantalolla (nykyään Turun VPK:n talo)
1944 Lapin sota
1945 presidentti Gustaf Mannerheimin sairaus
1952 presidentti J. K. Paasikiven sairaus
1972 Presidentinlinnan korjaustyöt: juhlavastaanotto Finlandia-talossa, isäntänä pääministeri Kalevi Sorsa, vieraana myös presidentti Urho Kekkonen
1974 presidentti Urho Kekkosen puolison Sylvi Kekkosen kuolema 2. joulukuuta
1981 presidentti Urho Kekkosen sairaus: juhlavastaanotto Finlandia-talossa, isäntänä pääministerin sijaisena toiminut sisäasiainministeri Eino Uusitalo, koska vieraana myös ollut pääministeri Mauno Koivisto hoiti tasavallan presidentin tehtäviä
2013 Presidentinlinnan peruskorjaus: juhlakonsertti ja -vastaanotto (ilman tanssiaisia) Tampere-talossa Tampereella."
""Wikistä poimittua.
"Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Juhlien järjestäjänä toimi tuolloin presidentti K. J. Ståhlbergin tytär Aino. Tilaisuus oli tunnin kestävä vastaanotto iltapäivällä 150 vieraalle. Tarjoilu oli vaatimatonta: kahvia ja makeaa leipää.
Ensimmäinen iltajuhlamuotoinen vastaanotto pidettiin vuonna 1922, kättelyseremonia ja tanssi vakiintuivat ohjelmaan vuodesta 1925. Ensimmäisellä kieltolain kumoamisen jälkeisellä vastaanotolla 1934 alettiin tarjoilla myös alkoholijuomia. Presidentti Kyösti Kallion aikaan uskonnollisuus näkyi juhlissa 1937 ja 1938, jolloin ei tanssittu eikä tarjoiltu alkoholia. Presidentti J. K. Paasikiven aikana juhlissa alettiin tarjota boolia, musiikkia ja tanssia. Juhlista tehtyjä lyhytelokuvia esitettiin elokuvateattereissa ennen varsinaista elokuvan esitystä.
Toimittajat päästettiin raportoimaan itsenäisyyspäivän vastaanottoa ensimmäistä kertaa vuonna 1949. Ensimmäinen suora televisiolähetys Presidentinlinnasta nähtiin itsenäisyyspäivänä 1967.
Presidentti Urho Kekkosen puolison Sylvin vaikutuksesta linnaan kutsuttiin vuonna 1966 kirjailijoita ja taiteilijoita, joiden kanssa hän keskusteli Keltaisessa salongissa. Linnan juhlissa oli kutsuvieraita parhaimmillaan jopa 2 300 henkeä. Vuonna 1968 juhlissa oli erikoisuutena letkajenkka. Kansaa kiinnosti erityisesti vuonna 1978, kenen kanssa neljää vuotta aiemmin leskeksi jäänyt presidentti Kekkonen tanssi (Satu Östring-Procopén).
Mauno Koiviston tultua tasavallan presidentiksi vuonna 1982 linnan juhlia isännöi pitkästä aikaa pariskunta ja myös "tasavallan prinsessa", tytär Assi, joka aloitti muodissa olleen tiputanssin. Presidentin puoliso Tellervo olisi muuttanut iltajuhlan iltapäivän kahvihetkeksi, mutta antoi periksi kohdattuaan vahvaa vastarintaa.
Presidentti Martti Ahtisaaren aikana Keltaiseen salonkiin tuli jazzmusiikki, tarjontaan tulivat suolapalat ja maakuntaruoat sekä viinit.
Vuodet ilman juhlia
Presidentti-instituution ohella eivät juhlatkaan olleet vakiintuneet vielä 1930-luvun alussa. Tästä on osoituksena, ettei vuonna 1931 järjestetty vastaanottoa samalle kuulle osuneen presidentti P. E. Svinhufvudin syntymäpäivän johdosta. Itsenäisyyspäivälle 1932 vuorostaan oli sovittu Ruotsin kruununprinssin valtiovierailu. 1930-luvun lama esti vuonna 1933 juhlimisen tarjottaviksi aiottujen ainesosien niukkuuden vuoksi, vaikka samalla tulikin osoitettua solidaarisuutta laman kanssa kamppaileville tavallisille kansalaisille. Pisin katkos juhlaperinteeseen tuli toisen maailmansodan myötä, kun juhlat jäivät pitämättä seitsemästi 1939–1945. Risto Ryti ja Gustaf Mannerheim eivät koskaan isännöineet juhlia.
Itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa on jäänyt pitämättä:
1926 presidentti Lauri Kristian Relanderin sairaus[4]
1931 presidentti Pehr Evind Svinhufvudin 70-vuotissyntymäpäivän läheisyys (15. joulukuuta)
1932 Ruotsin kruununprinssi Gustaf Adolfin valtiovierailu
1933 talouslama
1939 talvisota
1940 presidentti Kyösti Kallion sairaus[5]
1941–1942 jatkosota
1943 Risto Rytin johdolla juhlat pidettiin Turun palokunnantalolla (nykyään Turun VPK:n talo)
1944 Lapin sota
1945 presidentti Gustaf Mannerheimin sairaus
1952 presidentti J. K. Paasikiven sairaus
1972 Presidentinlinnan korjaustyöt: juhlavastaanotto Finlandia-talossa, isäntänä pääministeri Kalevi Sorsa, vieraana myös presidentti Urho Kekkonen
1974 presidentti Urho Kekkosen puolison Sylvi Kekkosen kuolema 2. joulukuuta
1981 presidentti Urho Kekkosen sairaus: juhlavastaanotto Finlandia-talossa, isäntänä pääministerin sijaisena toiminut sisäasiainministeri Eino Uusitalo, koska vieraana myös ollut pääministeri Mauno Koivisto hoiti tasavallan presidentin tehtäviä
2013 Presidentinlinnan peruskorjaus: juhlakonsertti ja -vastaanotto (ilman tanssiaisia) Tampere-talossa Tampereella."
""Wikistä poimittua.
Vastaukset 19
Vanhimmat
>>juhlavastaanotto Finlandia-talossa, isäntänä pääministerin sijaisena toiminut sisäasiainministeri Eino Uusitalo<<
Oikea mies isäntänä!
Majuri "sai kutsun" juhliin, kesällä majuri "kävi mitalin pokkaamassa", ja keväällä majuri "pyydettiin keskustan vaaliehdokkaaksi". Mitähän muita " "-tilaisuuksia vielä ehtiikään tulla, ennen kuin tämä vuosi on päättynyt...
Voi anteeksi, ihan unohtui majurikin laittaa lainausmerkkeihin.
Muista ottaa eläkkeen suuruus puheeksi, jos juhlissa törmäät Halosen Tarjaan.
vielä koskaan saanut kutsua presidentin juhliin, ja kun tuota ikääkin alkaa tulla niin vuosi vuodelta mahdollisuuteni pienenevät.
En kuitenkaan ole aivan merkityksetön henkilö: Olen saanut tavata 10 - 20 entistä kansanedustajaa ja 10 - 20 nykyistä kansanedustajaa sekä muutamia ministereitä, yhden arkkipiispan ja yhden presidentin sekä muutamia presidenttiehdokkaita.
Vuoden 1974 tilanne oli varmasti hankala monille, kun juhlat peruttiin parin päivän varoitusajalla. Ehkä kutsutut saattoivat hyödyntää hankkimiaan rytkujä (vaatteita) nasvettakamppeina.
Vaikka en olekaan koskaan ollut kommunisti, mieleeni on jäänyt Claes Anderssonin lausuma juhlista: "Täällä on kuuma!".
Matti Nykänenkin on nyt saanut kurtsun juhliin. Matti Nykänenhän on muuten apukoulutasoinen täysi paska, mutta nuoruudessaan hän hallitsi mäkihypyn, vaikka en ymmärräkään, miksi mäkihyppy on tärkeä. Matista sekoiluineen on ollut suurta hyötyä hätää kärsivälle lehdistölle, joka voi elää Matin avioeroilla ja muilla hörhäilyillä. Matin läsnäolo Linnan juhlissa selvästikin kohottaa johlien tasoa. Matti on siis siellä valioporukan joukossa. Minä en :-(
Niitähän on viitisen miljoonaan muutakin suomalaista, jotka koskaan eivät ole saaneet kutsua linnan juhliin.
Laitappas tänne kuva kutsustasi. Ei sinua muuten tässäkään asiassa kukaan usko.
Et ole muuten vieläkään pannut sitä "videota" vappupuheesta, josta olet vuosikausia meuhkannut.
Ei sinulla ole kutsua eikä videota.
:) :) :)
***********Et ole muuten vieläkään pannut sitä "videota" vappupuheesta, josta olet vuosikausia meuhkannut.**********
Pankkomajuri kiljupäissään on keksinyt päästä jo linnanjuhlille.
Tulkaa kanssamme Helsingin Kansalaistorille (rautatieaseman vieressä) Suomen itsenäisyyspäivänä juhlimaan rakasta isänmaatamme ja vaatimaan toimia Suomen pelastamiseksi!
Vastustamme: Hallitsematonta maahanmuuttoa.
Kannatamme: Suomen eroa EU:sta.
Vaadimme: Muutosta hallituksemme Suomen kansaa kurjistavaan politiikkaan.
Joko Res-maj olet löytänyt kaikki saamasi mitalit? Olisihan perin noloa mennä presidentin eteen ilman varsinkaan hänen itsensä vastikään myöntämää mitalia.
Ja muistathan, että etiketin mukaan mitalit kiinnitetään rintaan numerojärjestyksessä pienimmästä suurempaan. Eihän niitä mitaleja ole turhan päiten numeroitu.
Vedin sitten homo-Ossia vastapalloon!
https://scontent-ams2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xfp1/v/t1.0-9/12308703_10153798548304182_7505801660239566004_n.jpg?oh=69438a8fe3ebddab6161534e1fdcb9cd&oe=56E5F70B
muistathan, että etiketin mukaan mitalit kiinnitetään rintaan numerojärjestyksessä pienimmästä suurempaan. Eihän niitä mitaleja ole turhan päiten numeroitu.
Muista sitten ottaa se Halosen eläkkeen verottomuus puheeksi. Lisäksi voisit jutella Ville Niinistön kanssa siitä Vuotoksesta, "kuusi, tikkaat, vesiämpäri -menetelmällä" ja tietysti inssi- hahmollasi.
Saitkos "majuri" tänään lisää kunniamerkkejä. Kyllähän sinun pitäisi vähintään 1 luokan ritarmerkki saada ettei tällaiset Suomen Leijonan ansioristin saaneet ala hyppimään silmille, vai mitä?
kutsun johdosta. Muista vilkuttaa kameralle sopivan tilaisuden tullen.
Se on tätä nykypäivää, että te homoparitkin voitte mennä linnanjuhliin ihan reilusti. Ei muutakuin pahvista tekemäsi kunniamerkit rinnuksille ja juhlimaan.
Laitatko kenttäpuvun, vesivärikullatun pahvimitalin ja kadonneet rintamamiehen tammenlehvät rintapieleen että tunnistammme?
Korjaatko samalla käydessäsi pressanlinnan rännit kun myrsky on niitä vähän murjonut?
Varo sitten sitä linnan boolia, se nousee päähän vielä nopeammin kuin kilju jota yleensä kittaat.