Eli oon 15 vuotias tyttö. Mua ahistaa aivan koko ajan, jopa nytten ku tätä kirjotan. Oon saanu nyt kaks paniikki kohtausta kuukauden sisällä ja molemmat ovat tulleet koulussa. Mutta välillä ihan vapaa-ajallakin saattaa kädet alkaa tärisemään ja sydän lyömään todella nopeaan. Myöskin kuukautisenki ovat nyt 4 kuukautta myöhässä stressin takia. Olen myös bi-seksuaali ja ihastunut täysheteroon tyttöön, ainakun tämä tyttö tulee vastaan ni alan ahistumaan ja panikoimaan aivan hirveästi:/ (hän on siis mun kaveri) Myöskin opiskelu on todella hankalaa, koska ahistaa koko ajan että en opi ja joudun kaupan kassalle enkä pärjää elämässä. Olen myös huomannut, että aina ennen paniikki kohtausta musta tuntuu, että jokin perus taito katoaa (esim kuulo, muisti, tunto yms). Ekan kerran ku sain paniikkikohtauksen musta tuntui etten kuule mitään. Tokalla kerralla musta tuntui että muisti katosi kokonaan.... Onko kelläkään yhtään mitään vinkkiä mitä tehdä, mä oon oikeesti iha hukassa, koko ajan itkettää ja ahdistaa, haluan vaa pois
Voiko joku ihana auttaa
Todellahukassaolevatyttö
3153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Psykologille pitää mennä niin sinua voidaan hoitaa ja määrätä ehkä jotain lääkettäkin. Kouluterveydenhoitajalle sanot tämän:
"Olen myös huomannut, että aina ennen paniikki kohtausta musta tuntuu, että jokin perus taito katoaa (esim kuulo, muisti, tunto yms). Ekan kerran ku sain paniikkikohtauksen musta tuntui etten kuule mitään. Tokalla kerralla musta tuntui että muisti katosi kokonaan."
Eiköhän se sua usko ja pääset käymään lääkärissä joka sitten osaa auttaa.
Sinä tarvitset lääkitystä ahdistukseen, auttaa kehonkin oireisiin mitä sinulle ilmenee.
Sinun olisi hyvä myös mennä koulupsykologille, usko tai älä niin kaikesta vuolaasti avautuminen helpottaa. Pyydä vaikka kaveri tai opettaja saattamaan sinut sinne, ettet lähde karkuun.
Sinulla saattaa olla masennuksen ja ahdistuksen lisäksi ihan kunnon burn out, kun et pysty keskittymään mihinkään ja sinua ahdistaa ihan mielettömän paljon. Siitä toipumiseen tarvitsee ihan sairaslomaa, että ota tosissasi oma henkinen terveydentilasi ja hae apua. Älä tukeudu siihen että vanhempasi tai muut ymmärtäisivät tilannettasi sillä se on yksin ammattilaisen tehtävä eikä muiden arvostella sinun kokemiasi tunteita.
Todella paljon voimia sinulle. Itsellä alkoi pitkät masennuskaudet juuri noin ja kun en hakeutunut ajoissa ammattilaiselle hoitoon niin tilanne meni niin pahaksi etten enää uskaltanut ihmisiä kohdata ja syrjäydyin. Sinulla on mahdollisuus välttää paljon pahaa oloa ja tuskaa kun vaan annat itsellesi luvan etsiä ja ottaa kaiken avun vastaan.
Et arvaakkaa paljon täst vastauksest on mulle apuu, kiitos!