Professori: Jos mitattaisiin toisin, Suomi olisi maailman 7. varakkain valtio
Perjantai 13.11.2015 klo 20.50
Jos IMF sitoisi valtionvelan nettovelkaan eikä nykyisellä tavalla bruttovelkaan, Suomi ei hipoisi EU:n velkarajoja, kirjoittaa taloustieteen professori Roope Uusitalo.
Professori Roope Uusitalon mukaan nettovelkaa on vaikea laskea, koska valtion varallisuutta on vaikea arvioida.
Professori Roope Uusitalon mukaan nettovelkaa on vaikea laskea, koska valtion varallisuutta on vaikea arvioida. (LAURI OLANDER / KL)
LUE MYÖS
Synkeät talousluvut: Suomi pudonnut jo Kreikan perään
Suomen velka on mittaustavasta kiinni. Jos Suomen valtionvelka mitattaisiin toisella tavalla, Suomi ei olisikaan lähellä ylittämässä EU-sääntöjen 60 prosentin velkarajaa vaan maailman seitsemänneksi varakkain ja vähiten nettoveloissa suhteessa bruttokansantuotteeseen oleva valtio. Näin kirjoittaa taloustieteen professori Roope Uusitalo kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa.
IMF:n lokakuussa julkaiseman nettovelkataulukon mukaan varakkain, eli valtio jolla on vähiten nettovelkaa suhteessa BKT:hen, on Norja. Viimeisenä on Kreikka. Suomi on kuuluisan öljyvaltio Saudi-Arabian jälkeen seitsemäntenä.
Nettovelkataulukolla Suomen julkisella sektorilla on nettovelkaa vähemmän kuin millään muulla EU-maalla.
- Jos EU:n velkarajat olisi kiinnitetty nettovelkaan, ei Suomella olisi julkisen sektorin velkaantumisen kanssa ongelmia pitkään aikaan. Suomen julkisella sektorilla on nettovelkaa vähemmän kuin millään muulla EU-maalla, Uusitalo kirjoittaa.
Uusitalon mukaan julkisen velan vastineeksi julkisella sektorilla on suuri määrä varallisuutta, pääosin eläkerahastoissa. Suomen varallisuus on kiinni esimerkiksi yhtiöissä. Uusitalon mukaan EU:n velkarajat on sidottu bruttovelkaan ilmeisesti siksi, varallisuuden arvottaminen voi olla vaikeaa.
- Nettovelkaan sidottu velkaraja olisi muutenkin ainakin Suomen kannalta bruttovelkarajaa fiksumpi vaihtoehto.
Uusitalon mukaan IMF:n laskelmissa finanssivarallisuuteen ei lasketa hankalasti arvotettavia eriä kuten sairaaloita, maanteitä ja puistoja, vaan ainoastaan arvopaperit, jotka olisivat myytävissä ja joilla julkisen sektorin velan voisi periaatteessa kuitata.
- Ongelmana nettovelkaan sidottujen velkarajojen kanssa olisi, miten velkaraja pitäisi valita. Tosin bruttovelkaa koskevien rajojen perusteleminen on ainakin yhtä vaikeaa.
ELLI HARJU
[email protected]
Perjantai 13.11.2015 klo 20.50
Jos IMF sitoisi valtionvelan nettovelkaan eikä nykyisellä tavalla bruttovelkaan, Suomi ei hipoisi EU:n velkarajoja, kirjoittaa taloustieteen professori Roope Uusitalo.
Professori Roope Uusitalon mukaan nettovelkaa on vaikea laskea, koska valtion varallisuutta on vaikea arvioida.
Professori Roope Uusitalon mukaan nettovelkaa on vaikea laskea, koska valtion varallisuutta on vaikea arvioida. (LAURI OLANDER / KL)
LUE MYÖS
Synkeät talousluvut: Suomi pudonnut jo Kreikan perään
Suomen velka on mittaustavasta kiinni. Jos Suomen valtionvelka mitattaisiin toisella tavalla, Suomi ei olisikaan lähellä ylittämässä EU-sääntöjen 60 prosentin velkarajaa vaan maailman seitsemänneksi varakkain ja vähiten nettoveloissa suhteessa bruttokansantuotteeseen oleva valtio. Näin kirjoittaa taloustieteen professori Roope Uusitalo kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa.
IMF:n lokakuussa julkaiseman nettovelkataulukon mukaan varakkain, eli valtio jolla on vähiten nettovelkaa suhteessa BKT:hen, on Norja. Viimeisenä on Kreikka. Suomi on kuuluisan öljyvaltio Saudi-Arabian jälkeen seitsemäntenä.
Nettovelkataulukolla Suomen julkisella sektorilla on nettovelkaa vähemmän kuin millään muulla EU-maalla.
- Jos EU:n velkarajat olisi kiinnitetty nettovelkaan, ei Suomella olisi julkisen sektorin velkaantumisen kanssa ongelmia pitkään aikaan. Suomen julkisella sektorilla on nettovelkaa vähemmän kuin millään muulla EU-maalla, Uusitalo kirjoittaa.
Uusitalon mukaan julkisen velan vastineeksi julkisella sektorilla on suuri määrä varallisuutta, pääosin eläkerahastoissa. Suomen varallisuus on kiinni esimerkiksi yhtiöissä. Uusitalon mukaan EU:n velkarajat on sidottu bruttovelkaan ilmeisesti siksi, varallisuuden arvottaminen voi olla vaikeaa.
- Nettovelkaan sidottu velkaraja olisi muutenkin ainakin Suomen kannalta bruttovelkarajaa fiksumpi vaihtoehto.
Uusitalon mukaan IMF:n laskelmissa finanssivarallisuuteen ei lasketa hankalasti arvotettavia eriä kuten sairaaloita, maanteitä ja puistoja, vaan ainoastaan arvopaperit, jotka olisivat myytävissä ja joilla julkisen sektorin velan voisi periaatteessa kuitata.
- Ongelmana nettovelkaan sidottujen velkarajojen kanssa olisi, miten velkaraja pitäisi valita. Tosin bruttovelkaa koskevien rajojen perusteleminen on ainakin yhtä vaikeaa.
ELLI HARJU
[email protected]
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miksi tähän ei ole kukan ottanut kantaa? Onko niin, että vain Sipilän totuus on tällä palstalla ainoa totuus? Jokainen kuitenkin tietää, että se Sipilän kanta on tullut EK:lta ja on kaukana totuudesta.
Jokainen vähääkään asioita seurannut, tietää, että EK:n Häkämies valehtelee kurjistaa huipputasoisia työläisiä ammatikseen ja on saanut siitä jo tuhansien palkankorotuksenkin.