Lapsien tekeminen?

Hölmöläinen

Minulla on ollut bipolaarinen mielialahäiriö jo teinistä ja diagnoosi 25-vuotiaasta saakka, ilman lääkitystä olen kuitenkin pärjännyt ihan kohtuu hyvin. Olen pitkässä parisuhteessa ja nyt kun ikää tulee se 30-täyteen ensi vuonna niin alkaisi varmaan olla jo aika tehdä päätöksiä lapsien tekemisestä.

Nuoresta saakka olen tiennyt että päässäni/aivokemiassani on jotain häikkää, sitä on myös äidillä ja vanhemmalla sisarellanikin, joten se on periytyvää. Tästä syystä olen aina ajatellut etten ikinä itse hanki lapsia. Sisareni on hankkinut kolme lasta, eikä ainakaan vielä kenelläkään heistä ole oireita, ovat tosin kaikki alle 10v...

Minulla on hyvä ja vakaa parisuhde miehen kanssa johon luotan ja jota rakasta ja joka tuntee samoin minua kohtaan. Hän on ollut minulle hyvä, tukijalka ja peruspilari tässä maailmassa. Hänen sylistään olen löytänyt iloa ja se on tarjonnut lohtua niin että olen edelleen hengissä ja uskon itseeni ja elämääni. Mies kuitenkin on tehnyt jo vuosia sitten selväksi että haluaa lapsia. Nuorempana ajattelin että ei tuolla asialla ole niin väliä sillä eihän suhteeni ikinä kovin pitkään kestä, mutta toisin kävi. Häät olivat viime kesänä...

Olenkin tässä nyt vähän puun ja kuoren välissä. Tavallaan nyt lasten hankinta ei ole minulle niin iso ei kuin vielä muutama vuosi sitten, mutta en missään nimessä halua siirtää tätä sairauttani lapsilleni. Olen puhunut asiasta mieheni kanssa, mutta hänen suhtautumisensa asiaaan on enemmänkin sellainen ettei sairaus välttämättä periydy ja jos periytyy niin sen kanssa pitää vain oppia elämään tms. Ymmärrän kyllä hänenkin kantansa asiaan.

Nyt olen alkanut miettimään että olisi sellainen asia mahdollista että käyttäisin lahjoitettua munasolua ja se hedelmöitettäisiin mieheni siittiöillä ja istutettaisiin minuun. Kuulostaa vähän hölmöltä, mutta näin voisin välttää sen että huonot geenini periytyisivät eteenpäin ja voisin silti olla äiti lapsilleni.

Onko kellään mitään ajatuksia lasten tekemisestä vuokramunasolulla ihan vain tämän mielialahäiriön periytymisen estämiseksi? En ole vielä uskaltanut tätä asiaa miehelleni esittää. Tuntuu hölmöltä.

34

1530

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pipipää22

      Sanoisin että valintasi kuulostaa melko hyvältä. Voisi laittaa asian korvan taakse itsekin tulevaisuutta varten. Toinen vaihtoehtohan voisi olla adoptio, mikä on toki pitkä ja vaikea projekti. Sitä olen itse miettinyt. Tai ihan vaan lapsettomuutta.
      En näe asiassa mitään hölmöä, koska minimoisit siten sairauden periytyvyyden ja lapsi syntyisi kuitenkin sinusta. Loistava idea, sanoisin. Juttele vaan miehellesi. En näe miten kukaan avoinmielinen ihminen voisi pitää ajatusta hölmönä.
      En tiedä saako "hedelmöityshoitoja" Suomessa hedelmälliset ihmiset tai saako niihin Kelalta tukea tälläisessa tapauksessa, mutta kalliiksi se voi käydä. Toki hoidot voi hoitaa myös esim Virossa, Latviassa ja Venäjällä halvemmalla. Tsemppiä teille sitten vaan lapsen tekoon ja elämään!

      • Hölmöläinen

        Adoptio ei tule kysymykseen, sillä mies haluaa juuri omia lapsia ja itsekin koen vieraan lapsen adoptoinnin vähän minulle sopimattomaksi asiaksi. Ennemmin olisin kokonaan lapseton kuin adoptoisin vieraan ihmisen lapsen itselleni, sillä omat motiivini lapsen hankkimiselle tulevat lähinnä mieheltäni. En kuitenkaan sano ettenkö ihan täysin mitään lapsia halua, mutta jos haluan niin haluan että ne ovat meidän, eikä muiden lapsia jotka kasvatamme ja rakastamme. Ehkä vähän itsekästä sanoa noin, mutta en nyt osaa tuota paremminkaan tähän unenpöpperöissäni muotoilla.

        Olen ihan hyvätuloinen ja mieheni palkka on huomattavasti suurempi kuin minun ja asuntolainammekin on jo ihan kohta maksettu, joten raha ei varmaankaan ole tässä asiassa se kynnyskysymys. Pitääpä alkaa vähän tutkimaan tarkemmin tuota hedelmöityshoitojen myöntämistä hedelmälliselle naiselle ennen kuin asiasta mitään vakavampaa miehelleni mainitsen. Hassua sinäänsä, sillä en edes tiedä olenko hedelmällinen sillä en ole ikinä koettanut edes tulla raskaaksi.


      • äläuntanää
        Hölmöläinen kirjoitti:

        Adoptio ei tule kysymykseen, sillä mies haluaa juuri omia lapsia ja itsekin koen vieraan lapsen adoptoinnin vähän minulle sopimattomaksi asiaksi. Ennemmin olisin kokonaan lapseton kuin adoptoisin vieraan ihmisen lapsen itselleni, sillä omat motiivini lapsen hankkimiselle tulevat lähinnä mieheltäni. En kuitenkaan sano ettenkö ihan täysin mitään lapsia halua, mutta jos haluan niin haluan että ne ovat meidän, eikä muiden lapsia jotka kasvatamme ja rakastamme. Ehkä vähän itsekästä sanoa noin, mutta en nyt osaa tuota paremminkaan tähän unenpöpperöissäni muotoilla.

        Olen ihan hyvätuloinen ja mieheni palkka on huomattavasti suurempi kuin minun ja asuntolainammekin on jo ihan kohta maksettu, joten raha ei varmaankaan ole tässä asiassa se kynnyskysymys. Pitääpä alkaa vähän tutkimaan tarkemmin tuota hedelmöityshoitojen myöntämistä hedelmälliselle naiselle ennen kuin asiasta mitään vakavampaa miehelleni mainitsen. Hassua sinäänsä, sillä en edes tiedä olenko hedelmällinen sillä en ole ikinä koettanut edes tulla raskaaksi.

        Sinun on syytä pysyä lapsettomana. Ei ole miuta vaihtoehtoa.
        Ei enenpää hulluja.


      • karseatkokemuksetML

        Se mitä bipolaarisuuteen tulee, niin ei yhtään ainutta muiden elämänsotkijaa kyllä kaivata tänne, on muuten ihan fakta.

        Pysy siis lapsettomana.

        Jos on parisuhde niin se suurella tod näköisyydellä kariutuu jonkin kovan maniakauden aikana. Onhan tiedettyä ja koettua, niin manissa sitten kaikki asiat kuten parisuhde kärsii syrjähyppyjen muodossa. Että siitä kärsii sitten toinen parisuhteen osapuolikin, ei vaan tuleva lapsi omassa bipolaarisuudessaan.


      • psykoottinen-
        karseatkokemuksetML kirjoitti:

        Se mitä bipolaarisuuteen tulee, niin ei yhtään ainutta muiden elämänsotkijaa kyllä kaivata tänne, on muuten ihan fakta.

        Pysy siis lapsettomana.

        Jos on parisuhde niin se suurella tod näköisyydellä kariutuu jonkin kovan maniakauden aikana. Onhan tiedettyä ja koettua, niin manissa sitten kaikki asiat kuten parisuhde kärsii syrjähyppyjen muodossa. Että siitä kärsii sitten toinen parisuhteen osapuolikin, ei vaan tuleva lapsi omassa bipolaarisuudessaan.

        Ja mitä sinäkin LUULET TIETÄVÄSI siellä???

        Kauheeta ihmisten tuomitsemista kaikkia yhteen samaan läjään!

        Onko koskaan tullut mieleen, että jokainen "sairas" on oma YKSILÖ???

        Tiedoksi vain pettäminen ei ole manian kriteeri vaikka jopa lääkärit ja diagnosointikriteerit voisivat niin antaa ymmärtää mutta psykiatrit eivät ymmärrä oikeasta maniastakaan juuri sen mitään! Eihän ne tajunneet edes mua maanikoksi vaikka juuri pahempaa versiota saa hakea! No, ehkä juurikin sen takia, kun en ole pettänyt ketään? Kyllä ne on tyhmiä, ei voi muuta sanoa! Tehkää parannus ja lakatkaa tuhoamasta viattomien ihmisten mainetta!

        Nimimerkillä Bibo 10-vuotiaasta ja nyt jo 32 vuotta sairastelua takana ja ketään en ole pettänyt! Milloinkahan se sitten tapahtuu sinun mielestäsi? Eikä ole muitakaan seksuaalisia hurjasteluja tämän takia.

        Sitä paitsi sairaus ei periydy geeneissä vaikka lääketiede luulee niin vaan sosiaalisesti ja johtuu paljon perheen käytöksestä, että ihminen sairastuu, joten siinä ei auta adoptiot eikä siirretyt munasolut itse ongelmaan. Bipo voi saada täysin terveitä lapsia, jos hän itse muuttuu ja hylkää omat perheestä perityt huonot käyttäytymismallit. Ne, jotka sairastuttivat hänetkin aikanaan. Pitää opetella se "normaali" elämä. Ja se miksi toiset perheen sisällä sairastuvat ja toiset ei, siihen on monia selityksiä. Yksi: toisista tulee narsisteja ja he näyttävät terveiltä. Kaksi: Perheen sisällä on erillaista käytöstä lapsia kohtaan. Toisia kohdellaan eri tavalla kuin toisia. Esim. meidän perheessä toisia hemmoteltiin ja niistä tulikin narsisteja ja toisia kuten minua syyllistettiin ja vaadittiin kaikkea ja minusta tuli kaksisuuntainen/skitsofreeninen. Minä olen saanut sen "huonomman kohtelun" ns. orja, joka elää vain narsistin tarpeiden tyydyttämistä varten. Ehkä tällä on myös vaikutusta siihen, että kuitenkin vältin sen narsismin oman päätökseni lisäksi. Että kuitenkin tämä oli parempi loppupeleissä! Narsistit jakaa ihmisiä ryhmiin ja he kohtelevat heitä täysin eri tavalla kuin toisia. Tämähän on silkkaa pahuutta!

        Eli mitään pelkoa ei ole mielenterveysongelmien periytyvyydestä jos olet tajunnut oman menneisyytesi ja päästänyt irti huonoista perityistä käytösmalleista. Mikäli näin ei ole tapahtunut, siirrät sen seuraavaan sukupolveen! Minä uskon, että nämä ovat niitä mistä raamattu puhuu kuinka isien pahat teot siirtyvät kolmanteen ja neljänteen sukupolveen asti kirouksena. Mutta ne päättyy siihen, kun ihminen tulee Jeesuksen luo. Synti jättää aina jälkensä ja narsismi on silkkaa pahuutta! Kaikki oikeat psykoosit ovat narsismin eli pahuuden seurausta elämässä!


      • Ylpeähullu
        psykoottinen- kirjoitti:

        Ja mitä sinäkin LUULET TIETÄVÄSI siellä???

        Kauheeta ihmisten tuomitsemista kaikkia yhteen samaan läjään!

        Onko koskaan tullut mieleen, että jokainen "sairas" on oma YKSILÖ???

        Tiedoksi vain pettäminen ei ole manian kriteeri vaikka jopa lääkärit ja diagnosointikriteerit voisivat niin antaa ymmärtää mutta psykiatrit eivät ymmärrä oikeasta maniastakaan juuri sen mitään! Eihän ne tajunneet edes mua maanikoksi vaikka juuri pahempaa versiota saa hakea! No, ehkä juurikin sen takia, kun en ole pettänyt ketään? Kyllä ne on tyhmiä, ei voi muuta sanoa! Tehkää parannus ja lakatkaa tuhoamasta viattomien ihmisten mainetta!

        Nimimerkillä Bibo 10-vuotiaasta ja nyt jo 32 vuotta sairastelua takana ja ketään en ole pettänyt! Milloinkahan se sitten tapahtuu sinun mielestäsi? Eikä ole muitakaan seksuaalisia hurjasteluja tämän takia.

        Sitä paitsi sairaus ei periydy geeneissä vaikka lääketiede luulee niin vaan sosiaalisesti ja johtuu paljon perheen käytöksestä, että ihminen sairastuu, joten siinä ei auta adoptiot eikä siirretyt munasolut itse ongelmaan. Bipo voi saada täysin terveitä lapsia, jos hän itse muuttuu ja hylkää omat perheestä perityt huonot käyttäytymismallit. Ne, jotka sairastuttivat hänetkin aikanaan. Pitää opetella se "normaali" elämä. Ja se miksi toiset perheen sisällä sairastuvat ja toiset ei, siihen on monia selityksiä. Yksi: toisista tulee narsisteja ja he näyttävät terveiltä. Kaksi: Perheen sisällä on erillaista käytöstä lapsia kohtaan. Toisia kohdellaan eri tavalla kuin toisia. Esim. meidän perheessä toisia hemmoteltiin ja niistä tulikin narsisteja ja toisia kuten minua syyllistettiin ja vaadittiin kaikkea ja minusta tuli kaksisuuntainen/skitsofreeninen. Minä olen saanut sen "huonomman kohtelun" ns. orja, joka elää vain narsistin tarpeiden tyydyttämistä varten. Ehkä tällä on myös vaikutusta siihen, että kuitenkin vältin sen narsismin oman päätökseni lisäksi. Että kuitenkin tämä oli parempi loppupeleissä! Narsistit jakaa ihmisiä ryhmiin ja he kohtelevat heitä täysin eri tavalla kuin toisia. Tämähän on silkkaa pahuutta!

        Eli mitään pelkoa ei ole mielenterveysongelmien periytyvyydestä jos olet tajunnut oman menneisyytesi ja päästänyt irti huonoista perityistä käytösmalleista. Mikäli näin ei ole tapahtunut, siirrät sen seuraavaan sukupolveen! Minä uskon, että nämä ovat niitä mistä raamattu puhuu kuinka isien pahat teot siirtyvät kolmanteen ja neljänteen sukupolveen asti kirouksena. Mutta ne päättyy siihen, kun ihminen tulee Jeesuksen luo. Synti jättää aina jälkensä ja narsismi on silkkaa pahuutta! Kaikki oikeat psykoosit ovat narsismin eli pahuuden seurausta elämässä!

        Sul on taas toi vaihe... onhan se tutkimuksissa todettu että sairausalttius kulkee suvussa. Sairauden puhkeaminen johtuu monesta tekijästä tämän hetken olettamuksen mukaan.

        Kun niin varmana väität asioita niin olisi kiva saada jotain taustatietoa väitteillesi. Mäkin voi väittää että kuu on juustoa ja sun täytyy uskoa mua ku sanon niin.


    • 12345123451234512345

      Ymmärrän ap:n logiikan tosi hyvin, sillä itsekään en halua tätä aivokemian häiriötä kenellekään tietoisesti antaa, joten päätin jo vuosia sitten etten lapsia hanki. Mutta tuolla ap:n lahjoitusmunosolun käyttämiskikalla kyllä voisin lapsia hankkia, jos olisin sellaisessa parisuhteessa missä ne olisivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Onneksi ei ole sellaista ollut näkyvissä, tai jos on ollut niin olen ehtinyt sen jollain tapaa tuhota ennen tuota vaihetta. :/

    • Turhia-murheita

      Jos sinä ja miehesi haluatte lapsia, niin tehkää niitä. Ei se välttämättä lapsille periydy. Ja joa periytyy niin lapsella on tukena äiti joka on sairaudestaan huolimatta selvinnyt ja pärjännyt elämässä, joten lapsikin siitä selviää.

      • spot666112

        Olet idiootti. On bipoja, joilta on otettu lapsi huostaan, koska ovat olleet sekopäisiä.

        Bipot antavat hyväksyttäviä vastauksia vakavien asioiden edessä. Kuulkaas nyt,...kaksisuuntainen mielisairaus on hyvin vakava mielisairaus. Aiemmin oltiin sen verran fiksuja, että steriloitiin kaikki bipot alta aikayksikön. Nyt kun bipot saa tehdä lapsia niin kärsiviä tulee lisää.

        Ei muuta kuin putket poikki!!!!


      • Pipo_silmilläkö
        spot666112 kirjoitti:

        Olet idiootti. On bipoja, joilta on otettu lapsi huostaan, koska ovat olleet sekopäisiä.

        Bipot antavat hyväksyttäviä vastauksia vakavien asioiden edessä. Kuulkaas nyt,...kaksisuuntainen mielisairaus on hyvin vakava mielisairaus. Aiemmin oltiin sen verran fiksuja, että steriloitiin kaikki bipot alta aikayksikön. Nyt kun bipot saa tehdä lapsia niin kärsiviä tulee lisää.

        Ei muuta kuin putket poikki!!!!

        Lasten huostaanotto johtuu vanhempien toiminnasta, ei mielikuvituksellisesta sairaudesta. Monet bipolaarisen häiriön leiman saaneet käyttävät huumeita, jotka sekoittavat kyllä kenen vaan käytöksen ja ajattelun. Usein huumekäyttö ja lastenhoito eivät mene hyvin yhteen, mikä näkyy huostaanottona. Ihmisten sterilointi vastentahtoisesti on ihmisoikeusrikos ja valtava häpeä pilkku länsimaiden historiassa, kaiken lisäksi vielä keksityn sairauden perusteella.


      • nobipotäällä
        Pipo_silmilläkö kirjoitti:

        Lasten huostaanotto johtuu vanhempien toiminnasta, ei mielikuvituksellisesta sairaudesta. Monet bipolaarisen häiriön leiman saaneet käyttävät huumeita, jotka sekoittavat kyllä kenen vaan käytöksen ja ajattelun. Usein huumekäyttö ja lastenhoito eivät mene hyvin yhteen, mikä näkyy huostaanottona. Ihmisten sterilointi vastentahtoisesti on ihmisoikeusrikos ja valtava häpeä pilkku länsimaiden historiassa, kaiken lisäksi vielä keksityn sairauden perusteella.

        Jaaha,...olekto sitten itse bipo kun noin kauniita virsiä veisailet. Kun on itse joutunut saamaan bipodiagnoosin niin on katkeruutta ja kaikkea sellaista. Puhut ihan hullujasi. Vaiko sitten olet lääketehtaiden sponsori? Mitä enemmän bipoja maailmassa sen enemmän sitten niitä mielialalääkkeitä ja mielentasaajia saadaan kaupaksi.

        Bipon geenit saaneena, lapsi mitä suuremmalla todennäköisyydellä on jonkin asteen bipo. Ei muuta kuin pipolakki päähän ja mielialat heilahteluun, on siis sinun mielipiteesi.

        Kasisuuntainen mielialasairaus on hyvin vakava-asteinen psykiatrinen sairaus.


      • psykoottinen-
        Pipo_silmilläkö kirjoitti:

        Lasten huostaanotto johtuu vanhempien toiminnasta, ei mielikuvituksellisesta sairaudesta. Monet bipolaarisen häiriön leiman saaneet käyttävät huumeita, jotka sekoittavat kyllä kenen vaan käytöksen ja ajattelun. Usein huumekäyttö ja lastenhoito eivät mene hyvin yhteen, mikä näkyy huostaanottona. Ihmisten sterilointi vastentahtoisesti on ihmisoikeusrikos ja valtava häpeä pilkku länsimaiden historiassa, kaiken lisäksi vielä keksityn sairauden perusteella.

        Aivan oikein! Se on se käytös eikä mikään sairaus, että lapset kärsii! Ihmisten tulee ottaa vastuu tekemisistään!

        Täällä on ihan hirveän suuri porukka väärin diagnosoitu Bipoksi vaikka ole Bipoa nähnytkään koska psykiatrit eivät erota oikeaa Bipopäätä kaiken maailman riehujista ja vastuuttomista päideongelmaisista! Tämä on jopa muokannut diagnoosikriteereitäkin ihan väärään suuntaan! Tällä tietysti saadaan isompi joukko lääkitykselle ja lääkeyhtiöt tästäkin vääristymästä hyötyy! Maniaksi laitetaan melkein mikä tahansa "huono käytös" nykypäivänä! Ihan niinkuin se olisi manian olemus! Eikä sillä ole mitään tekemistä itse sairauden oikean ilmentymän kanssa, joka on TODELLISUUDEN TAJUN MENETYS!

        Tämä tietysti tuhoaa oikeiden Bipopäidenkin maineen sekä lääkityksellä on ihan turhaan ihmisiä, jotka eivät lääkitystä edes TARVITSE! Käytösterapiaa ja vastuun ottamista senkin enemmän! Ja hulluinta tässä on se, että se myös estää oikeiden Bipojen diagnoosin saamisen, koska he eivät välttämättä käyttäydy noin kuin luullaan, eli oikeat eivät ole vieläkään kaikki hoidon piirissä vaan heitteillä. Tätähän jo yritettiin korjata, kun tutkimuksien mukaan aiemmin meni keskimäärin 7 vuotta, että tajutaan kyseessä olevan Bipo (tapahtui mun aikana ja meni 10 vuotta mun kohdalla ja silloinkin mun piti auttaa heitä näkemään, että olen se, muuten sitäkään diagnoosia ei olisi vielä tänäkään päivänä! Minä itse tajusin oman sairauteni ennen psykiatria! Ei pitäisi olla näin päin!) mutta niinkuin nykyään on huomattavissa korjausliike on vain pahentanut tilannetta, että paljon enemmän on kyllä Bipoja mutta ei oikeita sellaisia! Tämä siis johtuu psykiatrien EPÄPÄTEVYYDESTÄ, he eivät ymmärrä edes maniaa vielä tänäkään päivänä mistä siinä on oikeasti kyse!

        Jos ihmisiä arvioidaan pelkästään ulkoisten tekojen perusteella on väistämätöntä, että porukkaan tulee niitä, jotka eivät ole sairautta nähneetkään. Sen sijasta pitäisi mania määritellä sisäisten motiivien perusteella, jotta nähtäisiin onko tekojen taustalla todellisuuden tajun menetystä vai eikö ole? Tätähän ei pysty määrittelemään ilman potilaan yhteistyötä ja rehellisyyttä. Kukaan muu sitä ei voi tietää. Mutta eiväthän nämä psykiatrit osaa edes kysyä oikeita kysymyksiä! Niin, että joku potilas voisi antaa oikeita vastauksia! Kaikki psykiatrien haastatteluthan ovat pääosin täyttä ajelehtimista, että potilas saa puhua katsomakseen tärkeitä asioita vastaanotolla ja riippuen mitä hän sattui puhumaan niinä vähinä kertoina lääkärin vastaanotolla se määrittää minkä diagnoosin hän saa otsaansa. Nämä vielä lääkäri tulkitsee parhaaksi katsomallaan tavalla, joka monesti on väärä! Miten ihmeessä tällä tyylillä edes voisikaan tulla oikeita diagnooseja? No, eihän sillä voikaan!

        Ei voida olettaa, että ihminen, joka sairastaa jotakin psyykkistä sairautta osaisi kertoa tilanteestaan niinkuin se sairaus on. Hänhän on monesti jo täysin sopeutunut tilanteeseensa, että ei tajua edes siinä mitään epänormaalia. Voi olla että on niin sopeutunut, että se on normaalia hänelle! Miten normaalista kukaan alkaa valittamaan? Oletetaan, että ihminen on ensin normaali ja sitten sairastuu ja osaa valittaa muutoksesta. Tämä ei pidä paikkaansa. Moniin mielenterveysongelmiin kasvetaan lapsesta asti, joten ei ole edes tietoa normaalista ollenkaan! Psykiatrin pitäisi sen tähden osata johdattaa keskustelua ja kysyä oikeita kysymyksiä asioiden selvittämiseksi. Tätähän he eivät osaa tehdä.

        Ja ne kysymykset mitä he kysyvät ovat yleensä vääränlaisia. "Mikä päivä tänään on?", ei kerro vielä onko potilas menettänyt todellisuuden tajunsa vai eikö ole! Silti tätäkin käytetään sen määrittämiseksi. Minä olen ollut psykoosissa osastolla ilman, että psykiatri on edes tajunnut sitä, koska hän ei kysynyt oikeita kysymyksiä ja minä en pitänyt itseäni sairaana silloin niistä asioista. Eikö tämä ole täysin naurettavaa? Potilaskertomuksessa lukee: ei psykoottista! Ja samaan aikaan luulen, että minua tarkkaillaan ja jossakin on salakuuntelulaitteita, että kaikkea mitä sanon kuunnellaan yms. No, minä pääsin osastolta nopeasti pois! Hyvä vain! Onneksi ovat niin tyhmiä! Määhän näytän niin normaalilta ja kykenen kaikkeen normaaliin psykoosini ohessa. Nämä eivät ole mitenkään poissulkevia asioita, toisin kuin siitäkin luullaan. Lähes kaikki arjessa osaamisen hankaluudet tulee itse lääkkeistä eikä sairaudesta ja tätähän ei haluta sitäkään myöntää. Antipsykootit tuhoaa sen kaiken hitaasti mutta varmasti!

        Psykoosin aiheuttamat arjen ongelmat ovat aina todellisuuden tajun menetyksestä johtuvia kuten pelkäät jotakin pahaa tapahtuvaksi, jonka tähden et uskalla suorittaa sitä. Osaat kyllä. Tai luulet itsestäsi asioita mitkä eivät pidä paikkaansa ja toimit niiden pohjalta esim. suuruusharhat. Perustat jotakin mutta se on irti todellisuudesta ja siis ei kestä sen tähden.

        Miten siis puolison pettämisestä on tullut maanikon kriteeri? Siihenhän tarvittaisiin jotakin psykoottista esim: luulet, että puolisosi onkin piru ja muutat pois hänen luotaan.


    • Maintena

      Ne periytyy käyttäytymisen malleista jne. Vaikka adoptoisit niin se on periytyvää hänellekkin.

      • pöllököolet

        Valehtelet,...kaikki asiat eivät ole niin yksinkertaisia.


      • 222122213

        Geenitutkimus genetiikka on muuten kehittynyt hurjaa vauhtia, etkö ole tietoinen asiasta??????!!!!!

        On olemassa geeni, joka siirtyy vanhemmalta lapselle.


    • defdgfgfdshfhhdh

      Vaikea sanoa, mikä on peräisin geeneistä ja mikä kasvuympäristöstä. Oletan, että ainakin adoptiossa diagnoosisi liene este. Sitä en tiedä, miten lapsettomuushoitoja tarjoavat klinikat suhtautuvat asiaan (eli toimivatko vain markkinatalouden periaatteilla vai onko heillä eettisiä periaaatteita).

      Jos käyt ulkomaisella hedelmöitysklinikalla, niin epäilen, onko munasolun luovuttajan taustoja selvitetty kovinkaan tarkaan. Voi olla, että ulkonäköasiat ja fyysiset periytyvät ominaisuudet ja -sairaudet ovat etusijalla (luovuttajalle munasoluista saatu korvaus voi olla tärkeä tulo, jolloin hän ei ole täysin rehellinen).

      Sinun on mietittävä asia aivan itse, eikä pidä altistua toisten mielipiteille. Loppumetreillä olet itse mahdollisista lapsista vastuussa. Avioliitot saattavat purkautua, puoliso voi sairastua tai kuolla yllättäen. Eli et tee lapsia miehellesi, vaan sinun on pystyttävä huolehtimaan heistä itse, oli tilanne mikä tahansa.

      Itselläni on persoonallisuushäiriö ja olen lapseton. Pitäisin epäeettisenä tehdä tieten tahtoen lapsia, kun en pystyisi tarjoamaan heille parasta mahdollista kasvuympäristöä.

    • Hjddo

      Sinun sairautesi on todella lievää laatua, jos pärjäät ilman lääkkeitä eikä sinulla ole psykoottisia manioita kuukausien sairaalajaksoilla. Siskosikin on ilmeisesti voinut olla raskaus- ja imetysajan ilman neuroleptejä.

      Pärjäät siis hienosti ja sinulla on ihan tuiki tavallisia, jokaiselle tuttuja mielialanvaihteluja ja ajoittaisia ahdistuksia. Kenelläpä ei!
      En siis näe mitään syytä pohtia lasten"hankkimista" tältä kantilta. Muut syyt ovat sitten erikseen.

      • klölk

        Olen ihan samaa mieltä. Kaikilla ihmisillä viiraa päässä, kenellä enemmän ja kenellä vähemmän. "Terveitä" on ne jotka tiedostavat ja omilla valinnoillaan vaikuttavat omaan hyvinvointiinsa ja ottavat siten vastuuta omasta elämästään. Mikään sairaus ei periydy 100 prosenttisesti vaan sairastuminen on monen tekijän summa.


      • hyväkohtelu9990
        klölk kirjoitti:

        Olen ihan samaa mieltä. Kaikilla ihmisillä viiraa päässä, kenellä enemmän ja kenellä vähemmän. "Terveitä" on ne jotka tiedostavat ja omilla valinnoillaan vaikuttavat omaan hyvinvointiinsa ja ottavat siten vastuuta omasta elämästään. Mikään sairaus ei periydy 100 prosenttisesti vaan sairastuminen on monen tekijän summa.

        joops sairausko aina monen tekijän summa niin ei pidä paikkansa. On tiettyjä sairauksia, jotka lapsi saa geeneissä. Noihin sairauksiin ei tarvita mitään erikoista ympäristötekijää. Kyllä kaksisuuntaiseen mielisairauteen sairastuu paljon sellaisia ihmisiä, joilla on ollut mallikelpoinen niin sanotusti täydellinen kasvuympäristö.

        Mielen häiriöihin sen sijaan vaikuttavat ympäristötekijät, esim. läheisen kuolema tai jokin onnettomuus ym.

        Kaksisuuntaisuutta ei kannata esittää ympäristötekijöillä se vaan on syyllistämistä turhaan. Syy on geneettinen.

        Psykiatrisilla potilailla on tapana hakea syyllinen omasta perhepiiristä, vaikka sairaus on geeniperäinen.

        Skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielisairaus ovat geeneissä, ei kannata syyttää vanhempia niistä saaduista geenien aiheuttamista sairauksista.

        Tämä vaan siksi, koska olen useamman skitsofreenikon niin kuin kaksisuuntaisenkin kuullut ahkeraan syyttävän omia vanhempiaan kasvatuksesta ja omasta kohtelustaan. Lopettakaa vanhempienne kasvatuksen syyllistäminen silloin, kun teillä on geneettisesti periytynyt sairaus.


      • klölk

        Lähipiirissä tapahtunutta. Ulkonaisesti normaalista perheestä, oireilut koko nuoruutensa ja varhaisaikuisuutensa. Pystynyt ulkonaisesti aika tavalliseen, perus suorittavan tason elämään, ei elänyt yhteiskunnan rahoilla mutta ei pystynyt myöskään opiskelemaan vaativampia opintoja eikä perustamaan perhettä.

        Oireilut vähenivät kun pystyi muistamaan varhaislapsuudessa tapahtuneen seksuaalisen hyväksikäytön perheen sisällä. Diagnooseja oli monenlaisia mm. bipo 2, syömishäiriötä, masennusta jne. Vai muka kaikki geeneissä? Geenit tällä tyypillä on keskivertoa paremmat mitä tulee ulkonäköön, somaattiseen terveyteen, älyyn ja luovuuteen. Tosin kaikki on jäänyt kehittymättä siitä tasosta mihin tämä tyyppi olisi ilman psyykkistä oireilua pystynyt.

        On oikeasti paskoja vanhempia joiden ei olisi koskaan pitänyt hommata lapsia. Psykiatriset sairaudet eivät koskaan ole yksistään geeneissä vaan ovat todellakin monen tekijän summa. Sama pätee moniin somaattisiinkin sairauksiin.


    • Ylpeähullu

      Netistä löytyy ihan asiallist tietoa sairaudesta ja periytyvyydestä. Googlea kehiin. Itse sairaus suoraan ei periydy, vaan alttius sairastua suotuisissa olosuhteissa. Suurin osa riskiryhmään kuuluvista ei koskaan sairastu. Elämä ei ole riskitöntä, eikä mikään ole kiveen hakattua. Jos aihe vielä epäillyttää, ota yhteyttä asiaan perehtyneeseen lääkäriin.

    • kitooooooooooooooos

      Onkohan aivokemiani ihan viturallaan jos arvelen että ap on itse mies ja puppugeneraattori olisi taas kybällä käynnistynyt.

      Korjaa ap toki jos lasipullossa korkki päällä oleva glögi olisi jotenkin sekoittanut tämän hämärän lauantai-illan aivotoimintaani.
      Edelleen näyttäisi että ap keskustelee itsensä kanssa myös eri nimimerkeillä avaamassaan ketjussa.

      • olehyväääää

        itselläkin tulee aina välillä sama ajatus lukiessa joitakin ketjuja ettei niissä ole muita keskustelijoita kuin ap ja sitten itse, tosin ne on yleensä noita "bipo jätti ja petti" -ketjuja

        ehkä tässä sinulla on foliohattu vähän liian kireällä, tai no itse en ainakaan usko että kukaan mies tuollaisia ajatuksia päässään pyörittelisi, mutta mistä sitä tietää kun hulluja on monenlaisia


      • hormoonihäiriö.kai
        olehyväääää kirjoitti:

        itselläkin tulee aina välillä sama ajatus lukiessa joitakin ketjuja ettei niissä ole muita keskustelijoita kuin ap ja sitten itse, tosin ne on yleensä noita "bipo jätti ja petti" -ketjuja

        ehkä tässä sinulla on foliohattu vähän liian kireällä, tai no itse en ainakaan usko että kukaan mies tuollaisia ajatuksia päässään pyörittelisi, mutta mistä sitä tietää kun hulluja on monenlaisia

        Tiedän tuon kirjoittajan ja hänen valtiosalaisuutena piilottelemansa bibolaarinen juttu.
        Nettiaddiktina hän paljastuu tämän tämän kun ei malta olla poissa netistä pimeimpinä aikoinaan.
        Täysi tuhatvarmaa sekoilua, jopa palstojen härskiä häiritsemistä. On tavallista että hän esiintyy murrosikäisenä tyttönä, myös aikuistuvana naisena.
        Annan esimerkin ilmaisutyyleistään; Olen 11v. tyttö. Minulla on ihan liian suuri clitoris. Auttakaa.
        Pian setä lohduttamaan "tyttöä"; sinähän olet vielä kasvava. Kyllä kaikki menee hyvin


    • Läpinäkyvää

      Mä olen bipo I ja mulla on 3 lasta. Ei ole ollut mitään ongelmaa, ja lapsetkin terveitä.

      • hienohomma

        Hyvä, jos olette pärjänneet ja joku on hoitanut lapset kun olet ollut sairaalassa.
        (vai onko sinulla sittenkään ykköstyypin sairaus?)
        Tämähän myös puhkeaa vasta 20-30-vuotiaana, lapsuusiän kaksisuuntainen on todella harvinainen.


      • Lapsellista

        Älä alennu tuolle tasolle että kyseenalaistat toisen sairautta tai vertaat sitä johonkin mielestäsi hyväksyttävään standardiin.


      • saakkonää
        Lapsellista kirjoitti:

        Älä alennu tuolle tasolle että kyseenalaistat toisen sairautta tai vertaat sitä johonkin mielestäsi hyväksyttävään standardiin.

        Saako kuitenkin keksityn sairauden kyseenalaistaa?


    • 30kymppinennainen

      Ei kannata tehdä lapsia jos niistä ei ole valmis kantamaan vastuuta loppu elämäänsä.

      Ulkomailla ainakin onnistuu lahjoitetulla munasolulla hedelmöittäminen, eräs ystävättäreni kävi Intiassa tuon hoitamassa ja ihan rahalla siitä selvisi eivätkä ne mitään lapsettomuustutkimuksia alkaneet tekemään. Riitti kun vain sanoi suoraan että haluaa keinohedelmöityksen lahjoitetulla munasolulla, joka muuten maksoi aika paljon.

    • tuomyösonse

      Eiks olis hyvä pistää putket poikki. Moni bipo on joutunut antaa lapsensa pois sairauden takia. Et taida tietää, niin periytyy ja on kova sairaus, jota ei kelleen toivos.

    • Pipo_silmilläkö

      Mikään mielikuvitteellinen sairaus ei ole eikä voi olla periytyvä. Niiltä osin voit olla huoletta.

      Toinen asia on sitten oma jaksamisesi ja muut tekijät elämässäsi. Käyttänet jotakin huumausainetta, koska niitä mieli(kuvitus)sairauksiin todella auvoisasti jaetaan. Huumeilla saa päänsä sekaisin ja kyky huolehtia omasta elämästä heikkenee usein viimeistään pitkällä aikavälillä.

      • kukkama

        Neurolepteihin enkä masennuslääkkeisiin en koske mut kannabista vedän joka päivä ja lsd välillä kans enkä kuvittele mitään ihme mielensairauksia. Hyvin menee ja just perustin uuden yrityksenkin. Edellinen meni konkkaan kun ei kukaan ymmärtäny mun ideaa. No mut ei se mitään. Tälläkertaa räjäyttän pankin ja musta tulee miljonääri. Vuoden päästä sit eläkkeelle rahojen kans ja jonnekkin aasiaan lepoilee. Tosiaan elämä hymyilee kun ei lääkkeisiin koske.


    • 090990900909

      Kyllä lapsia kannattaa tehdä olipa bipo diagnoosi tai ei, mutta vain siinä tapauksessa että niitä itse aidosti haluaa ja oma sairaus on siinä tilassa että kykenee huolehtimaan niin itsestäään kuin tulevastakin lapsesta. Lapsia ei kannata tehdä jos oma mielentila on sellainen että tuntuu siltä ettet edes itsesi kanssa pärjää. Toki hyvä ja tukeva puoliso on aina iso apu, mutta ensin pitää itsensä kanssa pärjätä ennen kuin alkaa lasta tekemään ja uutta alkuun sinusta täysin riippuvaa ihmistä elämään kasvattamaan.

      • Pipo_Kirsi

        Ei lisää Kirsejä Maailmaan kiitos.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      145
      8720
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      47
      2529
    3. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      40
      2330
    4. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      28
      2327
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      193
      1802
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      97
      1797
    7. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      22
      1660
    8. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      109
      1177
    9. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      28
      1112
    10. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1106
    Aihe