En ole juuri kirjoitellut sitten teinivuosien. Nyt olisi halua kokeilla kirjoittaa tarinoita, esim. novelleja tai pidempää proosatekstiä, mutta en millään pääse hommaan kiinni. Päiväkirjamainen omien ajatusten kirjoittelu sujuu, mutta kun tahtoisin kirjoittaa jotain fiktiivistä, tulee ongelmia, ja tekstin teko on tosi työlästä.
Romaaneja luen kun ehdin. En ole mikään laatukirjallisuuden suurkulutta, karsastan kyllä koko termiä, koska ei mielestäni kovin huonoa kirjallisuutta edes julkaista. Luen sekä finlandiavoittajia että viihteellisempiä teoksia. Ymmärrän kuitenkin hieman eri kerronnan tyylilajeista, jos siitä luulisi olevan apua kirjoittamisessa.
Kaikki vinkit uuteen harrastukseen on siis paikallaan. Luovan kirjoittamisen oppaita olen lukenut, mutta ne eivät oikein puhuttele.
Haluaisin oppia kirjoittamaan luovasti,I need help
24
258
Vastaukset 24
- ehkä.tämä
Mitä sulla nyt on ikää, oletko yli 75? Seniorikirjoittajaryhmässä on hyvä kirjoittaa mainitsemaasi päiväkirjatyyppistä minä-minä, näin-se-oikeasti-tapahtui -kerrontaa.
- Sanaton
Ylläri, olen alle kolmekymppinen ;) ja muistikuvat penskana kirjoitetuista tarinoista on vielä sen verran tuoreessa muistissa, että tiedän kirjoittamisen olleen parasta mitä tiedän. Sepä tässä nyppiikin kun en enää osaa >:(
- febastar
Aloita vaikka kirjoituskurssilla, ei ole väliä onko paikallisen kansanopiston vai mikä. Pointtina on lähinnä se, että pääset taas kirjoittamisen makuun, joku pari tuntia viikossa on pitkän tauon jälkeen jo hurjasti.
Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla. Kuivilta on hankala lähteä liikkeelle, mutta kyllä se siitä. Kannattaa ottaa alkuun pieniä tavoitteita. Kirjoittaa ihan vaan vaikka 15 min kerrallaan ja lyhyitä juttuja.
- Superlatiivimiinusmiinus
Soat loppuu sotimalla ja kirjoittamaan oppii kirjoittamalla.
- Sanaton
Hahaa, no näinpä kai se on! Ja sotimaan oppii sotimalla...
Kirjoittamallahan se kirjoittaminen tosiaan kehittyy, tosin kirjoittamista voi tukea monella eri tavalla. Kirjoitin jokunen aika blogipostauksen omista ajatuksistani asiaan liittyen, niin linkkaan suosiolla siihen sen sijaan, että toistaisin tässä kaiken uudelleen: http://kirjailijana.varjohovi.net/2015/06/haluan-kirjoittaa-kirjan-mita-teen.html
- Sanaton
Kiitos asiallisista viesteistä! Tosiaan siihen kirjoittamisen imuun olis hyvä päästä, ja tuntuu, etten oikein pääse kelkkaan mukaan. Mutta luovuta en! :)
Olen ihan hemmetin itsekriittinen. Pää ei millään usko, että ei voi tehdä hyvää tekstiä, jos ei ole kirjoittanut kymmeneen vuoteen.
Olisko vielä vinkkiä noihin lyhyisiin kirjoitelmiin? Mistä aloitan ja mitä opettelen kuvailemaan? Tarvitseeko tähdätä valmiiseen, eheään kokonaisuuteen?- febastar
Tsekkaa lähikirjastostasi kirjoitusoppaat. On joitain, joissa on ihan konkreettisia kirjoitusharjoituksia. En nyt muista ulkoa oliko esim. Natalie Goldberg tai Julia Cameronin kirjoissa tällaisia.
- tulppaanihop
En suosittele tähtäämään valmiiseen tekstiin. Toki saa hioa ja editoida, mutta alkuun pääsemiseksi olisi ehkä olennaisempaa vain kirjoittaa ja keskittyä siihen, että saa sisäisen kriitikon hiljaiseksi. Vaativammaksi kannattaa ryhtyä vasta, kun joku teksti alkaa kasvaa pidemmäksi ja tuntuu, että siitä voisi tulla muutakin kuin sormiharjoitusta.
- lähikirjastoista
febastar kirjoitti:
Tsekkaa lähikirjastostasi kirjoitusoppaat. On joitain, joissa on ihan konkreettisia kirjoitusharjoituksia. En nyt muista ulkoa oliko esim. Natalie Goldberg tai Julia Cameronin kirjoissa tällaisia.
Miksi pitää tsekata oppaat nimenomaan lähikirjastosta?
Ensinnäkin kirjoittaja saattaa asua Lapin korvessa, jossa lähin kirjasto on kymmenien tai satojen kilometrien päässä.
Toiseksi kirjoittaja ei välttämättä ole liikuntarajoitteinen ja tarjonta voi olla muiden paikkakuntien kirjastoissa parempi.
Miksi tällä palstalla toistuvasti oletetaan, että kirjoittavat ihmiset ovat sidottuja turpeeseen kotimaassa? Ulkomailla kyllä reppureisssataan, mutta kotimaassa ei voi käydä työssä muutamaa kymmentä kilometriä kauempana asuinpaikassa, jossa on ehkä asuttu koko ikä. - Sanaton
No nyt on todettava, että näin pienen lapsen äitinä on huomattavasti helpompaa käydä tuossa lähikirjastossa parin kilometrin päässä. Mut hyvä huomio.
- Heheheheheh
:D :D :D
Kaikki kirjastot ovat nykyään verkottuneet alueellisesti, ja kullakin verkolla on yhteinen hakusivusto, jonka kautta voi kaukolainata muista alueen kirjastoista :D - luonnonoikkuko
Heheheheheh kirjoitti:
:D :D :D
Kaikki kirjastot ovat nykyään verkottuneet alueellisesti, ja kullakin verkolla on yhteinen hakusivusto, jonka kautta voi kaukolainata muista alueen kirjastoista :DOnko sinulla kolme rintaa? Eikö ole vaikea löytää liivejä ja vieläpä D-kupilla?
- kuloinen65
Paras oppi kirjoittamisesta mitä olen saanut on se, että tekstin ei tarvitse olla kerralla valmis. Parhaatkin kirjoittajat muokkaavat tekstejään useita kertoja joten se on varmasti sallittua myös aloittelijalle.
- Sanaton
Kiitos teille paljon kannustavista kommenteista! Pelkäsin jo, että Suomi24:n trollidemonit hyökkää tänne viisastelemaan, mutta täällähän on ihmisiä, jotka tajusivat.
Hoksasin, että on tosiaan aloitettava pienestä. En tiedä vielä, päädynkö vielä mihinkään, mutta löysin kirjastosta oppaita, jossa aloitetaan ihan pienestä. Esim. Curt Jonsson, Luova kirjoittaminen, on simppeli, vaikkakin vanha teos.
Täytyy vain yrittää muistaa, että kun on vielä "lapsen kengissä", ei pidä sekoittaa päätä ammattimaisella kirjoittamisella.
Omituista, miten ongelmat alkoivat kun siirryin nuorten kirjoista aikuismaiseen kertomakirjallisuuteen. Vaikea ymmärtää, mikä siinä sitten tuli. - cinerbycrox
Liiallinen itsekriittisyys, tai liiallinen järkevyys voi olla esteenä luovalle kirjoittamiselle. Kokeile kirjoittaa jotain absurdia runoa, missä ei välttämättä ole hirveästi järkeä, mutta tunnetta sitäkin enemmän. Se voi avata luovaa puolta. Rautalankamainen raportointi on todella puisevaa lukijan näkökulmasta.
- aprikoosi__
Minkälaisiin ongelmiin törmäät, kun alat kirjoittaa tarinaa?
Etkö saa tarinaa keksittyä?
Etkö osaa kertoa tarinaa, jonka olet keksinyt?- Sanaton
Yksi ongelma on se, että ideat tarinoihin ei lähde elämään edes oman pääni sisällä. Minun on hankala nähdä hahmoja, paikkoja, tilanteita kunnolla, siis mielikuvituksessani! Se voi helpottaa välillä, jos vain alkaa raa'asti kirjoittamaan, mutta työlästä se on. Sitten siihen väsyy koko hommaan.
Runoissa ei niinkään ole samaa ongelmaa, niitä on lyhyen muotonsa vuoksi helpompi tehdä. Mutta kun haluaisi tehdä pidempää tekstiä, homma takkuaa. - Sanaton
Lisään vielä, että voin siis hahmotella tarinaan muutaman elementin hyvinkin nopeasti, esim. Tarina sijoittuu kuvitteelliseen suomalaiseen maisemaan, ja siellä asuu henkilö x ja se tapaa tyypin y, ja sitten on joku ongelma. Sitten tulee se "hiljentyminen" mielikuvituksessa. Loppu on väkisin vääntämistä, ja vastavan tässä ensimetreillä ollaan.
- kuohu
Luetko miten paljon ja millaista tekstiä? Laaja-alainen lukeminen ja erityisesti omalla äidinkielellä ruokkii myös kirjoittamista.
Helpoin kaava juonen kirjoittamiseen on kai tämä:
päähenkilö haluaa jotain (tai haluaa estää jonkin muutoksen elämässään), ei voi saada sitä (vastavoima/antagonisti), ponnistelee saadakseen sen, vajoaa syvemmälle suohon, lopulta onnistuu.
Jokaisen kohtauksen alussa kannattaa aina miettiä millä tavoin hahmo yrittää tällä kertaa ratkaista ongelmaansa tai päästä kohti tavoitettaan. Loppu onkin näiden kohtausten ketjuttamista. Sivujuonet on erikseen. - Sanaton
Luen kyllä viikottain jotakin, en välttämättä esim. kirjastosta lainattuja saa kokonaan luetuksi, mutta silmäilen tekstejä. Jotkut kirjat ahmin parissa päivässä sivumäärästä riippumatta.
Ööh, mitähän mä nyt yleensä luen... Sofi Oksasta, Katja Kettua, joku Anja Snelman on tullut luettua, aika naispainotteista itse asiassa. Ulla-Leena Lundbergin Jää on "työn alla". Paheenani on viihteellisemmät kertomukset, Coco Moyersin Kerro minulle jotain hyvää oli herkullinen lukuelämys. Käännöskirjallisuuden hyvä puoli, ettei se ole turhan abstraktia, kielellä kikkailu on jätetty yleensä vähemmälle.
Jooh, myönnän, en suosi mitään korkealaatuista kirjallisuutta. Enemmän pidän vain hyvistä tarinoista, jotka kerrotaan sen kummemmin konstailematta. - kuohu
Ei tarvitse olla korkeakirjallisuutta (eikä kielellä kikkailu ole itseisarvo), mutta esim. eri genrejä olisi hyvä kokeilla. Nuorten kirjoja, dekkareita, näytelmiä, kauhua, komediaa jne. Käännöskirjallisuus nytkäyttää aivoja eri kulttuurierojen vuoksi mielenkiintoisille urille.
Viihde ei ole mikään pahe. Tuskin kukaan haluaa lukea kirjoja, joiden parissa ei viihdy. Kokeilu pitää kuitenkin virkeänä. ;)
Joillain tuttavillani runous on ollut erittäin hyödyllistä kielen monipuolistamisessa. Ahkeroilla lukijoilla on laajempi sanavarasto myös kirjoittamiseen. - Sanaton
Voi olla, että "hyvän kirjallisuuden" peikko myös rajoittaa kirjoittamistani. Jostakin helkutista on pinttynyt ajatus, että kaikki muu on täyttä roskaa. Vaikka järki sanoo ihan toista.
- Olen_sitä_miel-
tä, että kirjoja ei kannata kirjoittaa lainkaan. On paljon helpompaa ostaa ne valmiina.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pyhäjärvi syvällä kusessa
Pyhäjärvi ei tule selviämään millään tästä alhosta. Ollaan aivan liian syvällä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pyha1281106- 1471043
Miten voi sinun
tunteet yhtäkkiä kuolla kuin napista painamalla? Et enää vilkaisekaan minuun päin vaan jos vahingossa näet minut käännät63778PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VALTIOVARAINMINESTERIÖN ARVIOINTIMENETTELYYN..TE
...siinä se nyt on, mitä tässä enää vikistään. Uutiset Yle, 14.8. Klo 20.30, ei tunnu mukavalta.49567- 42529
Missä vaiheessa
Unohdit minut? Onko sinulla oikeasti mies jota rakastat? Tiedän että möhlin ja odotin liikaa. Ei tarvitse vastata jos et33511- 63483
- 22437
- 13431
Ernest Lawson rehellisenä vaikeasta TTK-tilanteesta: "Vain harvan ja valitun henkilön tiedossa"
Tanssii Tähtien Kanssa tulee syksyn iloksi ja tiedossa on suosikkisarjan 19. kausi. Tulevalla kaudella nähdään iso uudi7401