Haluaisin oppia kirjoittamaan luovasti,I need help

Sanaton

En ole juuri kirjoitellut sitten teinivuosien. Nyt olisi halua kokeilla kirjoittaa tarinoita, esim. novelleja tai pidempää proosatekstiä, mutta en millään pääse hommaan kiinni. Päiväkirjamainen omien ajatusten kirjoittelu sujuu, mutta kun tahtoisin kirjoittaa jotain fiktiivistä, tulee ongelmia, ja tekstin teko on tosi työlästä.

Romaaneja luen kun ehdin. En ole mikään laatukirjallisuuden suurkulutta, karsastan kyllä koko termiä, koska ei mielestäni kovin huonoa kirjallisuutta edes julkaista. Luen sekä finlandiavoittajia että viihteellisempiä teoksia. Ymmärrän kuitenkin hieman eri kerronnan tyylilajeista, jos siitä luulisi olevan apua kirjoittamisessa.

Kaikki vinkit uuteen harrastukseen on siis paikallaan. Luovan kirjoittamisen oppaita olen lukenut, mutta ne eivät oikein puhuttele.

24

138

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ehkä.tämä

      Mitä sulla nyt on ikää, oletko yli 75? Seniorikirjoittajaryhmässä on hyvä kirjoittaa mainitsemaasi päiväkirjatyyppistä minä-minä, näin-se-oikeasti-tapahtui -kerrontaa.

    • Sanaton

      Ylläri, olen alle kolmekymppinen ;) ja muistikuvat penskana kirjoitetuista tarinoista on vielä sen verran tuoreessa muistissa, että tiedän kirjoittamisen olleen parasta mitä tiedän. Sepä tässä nyppiikin kun en enää osaa >:(

      • febastar

        Aloita vaikka kirjoituskurssilla, ei ole väliä onko paikallisen kansanopiston vai mikä. Pointtina on lähinnä se, että pääset taas kirjoittamisen makuun, joku pari tuntia viikossa on pitkän tauon jälkeen jo hurjasti.

        Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla. Kuivilta on hankala lähteä liikkeelle, mutta kyllä se siitä. Kannattaa ottaa alkuun pieniä tavoitteita. Kirjoittaa ihan vaan vaikka 15 min kerrallaan ja lyhyitä juttuja.


    • Superlatiivimiinusmiinus

      Soat loppuu sotimalla ja kirjoittamaan oppii kirjoittamalla.

      • Sanaton

        Hahaa, no näinpä kai se on! Ja sotimaan oppii sotimalla...


    • Kirjoittamallahan se kirjoittaminen tosiaan kehittyy, tosin kirjoittamista voi tukea monella eri tavalla. Kirjoitin jokunen aika blogipostauksen omista ajatuksistani asiaan liittyen, niin linkkaan suosiolla siihen sen sijaan, että toistaisin tässä kaiken uudelleen: http://kirjailijana.varjohovi.net/2015/06/haluan-kirjoittaa-kirjan-mita-teen.html

    • Sanaton

      Kiitos asiallisista viesteistä! Tosiaan siihen kirjoittamisen imuun olis hyvä päästä, ja tuntuu, etten oikein pääse kelkkaan mukaan. Mutta luovuta en! :)

      Olen ihan hemmetin itsekriittinen. Pää ei millään usko, että ei voi tehdä hyvää tekstiä, jos ei ole kirjoittanut kymmeneen vuoteen.

      Olisko vielä vinkkiä noihin lyhyisiin kirjoitelmiin? Mistä aloitan ja mitä opettelen kuvailemaan? Tarvitseeko tähdätä valmiiseen, eheään kokonaisuuteen?

      • febastar

        Tsekkaa lähikirjastostasi kirjoitusoppaat. On joitain, joissa on ihan konkreettisia kirjoitusharjoituksia. En nyt muista ulkoa oliko esim. Natalie Goldberg tai Julia Cameronin kirjoissa tällaisia.


      • tulppaanihop

        En suosittele tähtäämään valmiiseen tekstiin. Toki saa hioa ja editoida, mutta alkuun pääsemiseksi olisi ehkä olennaisempaa vain kirjoittaa ja keskittyä siihen, että saa sisäisen kriitikon hiljaiseksi. Vaativammaksi kannattaa ryhtyä vasta, kun joku teksti alkaa kasvaa pidemmäksi ja tuntuu, että siitä voisi tulla muutakin kuin sormiharjoitusta.


      • lähikirjastoista
        febastar kirjoitti:

        Tsekkaa lähikirjastostasi kirjoitusoppaat. On joitain, joissa on ihan konkreettisia kirjoitusharjoituksia. En nyt muista ulkoa oliko esim. Natalie Goldberg tai Julia Cameronin kirjoissa tällaisia.

        Miksi pitää tsekata oppaat nimenomaan lähikirjastosta?

        Ensinnäkin kirjoittaja saattaa asua Lapin korvessa, jossa lähin kirjasto on kymmenien tai satojen kilometrien päässä.

        Toiseksi kirjoittaja ei välttämättä ole liikuntarajoitteinen ja tarjonta voi olla muiden paikkakuntien kirjastoissa parempi.

        Miksi tällä palstalla toistuvasti oletetaan, että kirjoittavat ihmiset ovat sidottuja turpeeseen kotimaassa? Ulkomailla kyllä reppureisssataan, mutta kotimaassa ei voi käydä työssä muutamaa kymmentä kilometriä kauempana asuinpaikassa, jossa on ehkä asuttu koko ikä.


      • Sanaton

        No nyt on todettava, että näin pienen lapsen äitinä on huomattavasti helpompaa käydä tuossa lähikirjastossa parin kilometrin päässä. Mut hyvä huomio.


      • Heheheheheh

        :D :D :D

        Kaikki kirjastot ovat nykyään verkottuneet alueellisesti, ja kullakin verkolla on yhteinen hakusivusto, jonka kautta voi kaukolainata muista alueen kirjastoista :D


      • luonnonoikkuko
        Heheheheheh kirjoitti:

        :D :D :D

        Kaikki kirjastot ovat nykyään verkottuneet alueellisesti, ja kullakin verkolla on yhteinen hakusivusto, jonka kautta voi kaukolainata muista alueen kirjastoista :D

        Onko sinulla kolme rintaa? Eikö ole vaikea löytää liivejä ja vieläpä D-kupilla?


    • kuloinen65

      Paras oppi kirjoittamisesta mitä olen saanut on se, että tekstin ei tarvitse olla kerralla valmis. Parhaatkin kirjoittajat muokkaavat tekstejään useita kertoja joten se on varmasti sallittua myös aloittelijalle.

    • Sanaton

      Kiitos teille paljon kannustavista kommenteista! Pelkäsin jo, että Suomi24:n trollidemonit hyökkää tänne viisastelemaan, mutta täällähän on ihmisiä, jotka tajusivat.

      Hoksasin, että on tosiaan aloitettava pienestä. En tiedä vielä, päädynkö vielä mihinkään, mutta löysin kirjastosta oppaita, jossa aloitetaan ihan pienestä. Esim. Curt Jonsson, Luova kirjoittaminen, on simppeli, vaikkakin vanha teos.

      Täytyy vain yrittää muistaa, että kun on vielä "lapsen kengissä", ei pidä sekoittaa päätä ammattimaisella kirjoittamisella.

      Omituista, miten ongelmat alkoivat kun siirryin nuorten kirjoista aikuismaiseen kertomakirjallisuuteen. Vaikea ymmärtää, mikä siinä sitten tuli.

    • cinerbycrox

      Liiallinen itsekriittisyys, tai liiallinen järkevyys voi olla esteenä luovalle kirjoittamiselle. Kokeile kirjoittaa jotain absurdia runoa, missä ei välttämättä ole hirveästi järkeä, mutta tunnetta sitäkin enemmän. Se voi avata luovaa puolta. Rautalankamainen raportointi on todella puisevaa lukijan näkökulmasta.

    • aprikoosi__

      Minkälaisiin ongelmiin törmäät, kun alat kirjoittaa tarinaa?

      Etkö saa tarinaa keksittyä?
      Etkö osaa kertoa tarinaa, jonka olet keksinyt?

      • Sanaton

        Yksi ongelma on se, että ideat tarinoihin ei lähde elämään edes oman pääni sisällä. Minun on hankala nähdä hahmoja, paikkoja, tilanteita kunnolla, siis mielikuvituksessani! Se voi helpottaa välillä, jos vain alkaa raa'asti kirjoittamaan, mutta työlästä se on. Sitten siihen väsyy koko hommaan.

        Runoissa ei niinkään ole samaa ongelmaa, niitä on lyhyen muotonsa vuoksi helpompi tehdä. Mutta kun haluaisi tehdä pidempää tekstiä, homma takkuaa.


      • Sanaton

        Lisään vielä, että voin siis hahmotella tarinaan muutaman elementin hyvinkin nopeasti, esim. Tarina sijoittuu kuvitteelliseen suomalaiseen maisemaan, ja siellä asuu henkilö x ja se tapaa tyypin y, ja sitten on joku ongelma. Sitten tulee se "hiljentyminen" mielikuvituksessa. Loppu on väkisin vääntämistä, ja vastavan tässä ensimetreillä ollaan.


      • kuohu

        Luetko miten paljon ja millaista tekstiä? Laaja-alainen lukeminen ja erityisesti omalla äidinkielellä ruokkii myös kirjoittamista.

        Helpoin kaava juonen kirjoittamiseen on kai tämä:
        päähenkilö haluaa jotain (tai haluaa estää jonkin muutoksen elämässään), ei voi saada sitä (vastavoima/antagonisti), ponnistelee saadakseen sen, vajoaa syvemmälle suohon, lopulta onnistuu.

        Jokaisen kohtauksen alussa kannattaa aina miettiä millä tavoin hahmo yrittää tällä kertaa ratkaista ongelmaansa tai päästä kohti tavoitettaan. Loppu onkin näiden kohtausten ketjuttamista. Sivujuonet on erikseen.


      • Sanaton

        Luen kyllä viikottain jotakin, en välttämättä esim. kirjastosta lainattuja saa kokonaan luetuksi, mutta silmäilen tekstejä. Jotkut kirjat ahmin parissa päivässä sivumäärästä riippumatta.

        Ööh, mitähän mä nyt yleensä luen... Sofi Oksasta, Katja Kettua, joku Anja Snelman on tullut luettua, aika naispainotteista itse asiassa. Ulla-Leena Lundbergin Jää on "työn alla". Paheenani on viihteellisemmät kertomukset, Coco Moyersin Kerro minulle jotain hyvää oli herkullinen lukuelämys. Käännöskirjallisuuden hyvä puoli, ettei se ole turhan abstraktia, kielellä kikkailu on jätetty yleensä vähemmälle.

        Jooh, myönnän, en suosi mitään korkealaatuista kirjallisuutta. Enemmän pidän vain hyvistä tarinoista, jotka kerrotaan sen kummemmin konstailematta.


      • kuohu

        Ei tarvitse olla korkeakirjallisuutta (eikä kielellä kikkailu ole itseisarvo), mutta esim. eri genrejä olisi hyvä kokeilla. Nuorten kirjoja, dekkareita, näytelmiä, kauhua, komediaa jne. Käännöskirjallisuus nytkäyttää aivoja eri kulttuurierojen vuoksi mielenkiintoisille urille.

        Viihde ei ole mikään pahe. Tuskin kukaan haluaa lukea kirjoja, joiden parissa ei viihdy. Kokeilu pitää kuitenkin virkeänä. ;)

        Joillain tuttavillani runous on ollut erittäin hyödyllistä kielen monipuolistamisessa. Ahkeroilla lukijoilla on laajempi sanavarasto myös kirjoittamiseen.


      • Sanaton

        Voi olla, että "hyvän kirjallisuuden" peikko myös rajoittaa kirjoittamistani. Jostakin helkutista on pinttynyt ajatus, että kaikki muu on täyttä roskaa. Vaikka järki sanoo ihan toista.


    • Olen_sitä_miel-

      tä, että kirjoja ei kannata kirjoittaa lainkaan. On paljon helpompaa ostaa ne valmiina.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nykynuoret puhuu nolosti englantia suomen sekaan, hävetkää!

      Kamalan kuuloista touhua. Oltiin ravintolassa ja viereen tuli 4 semmosta 20-25v lasta. Kaikki puhui samaan tyyliin. Nolo
      Maailman menoa
      198
      4666
    2. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      274
      2750
    3. 134
      1707
    4. Luovutetaanko nainen?

      En taida olla sinulle edes hyvän päivän tuttu. Nauratkin pilkallisesti jo selän takana.
      Ikävä
      67
      1401
    5. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      203
      1357
    6. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      84
      1156
    7. Miten olette lähestyneet kiinnostuksen kohdettanne?

      Keskusteluita seuranneena tilanne tuntuu usein olevan sellainen, että palstan anonyymit kaipaajat eivät ole koskaan suor
      Ikävä
      64
      1124
    8. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      74
      1077
    9. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1057
    10. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      76
      1051
    Aihe