Kielipolitiikasta

Asian viereen, mutta lähelle kuitenkin. Jostain silmiini sattui tutkimus, miten opettajan käyttäytymisellä on suuri merkitys oppilaan koulussa viihtyvyyden ja oppimisen kanssa. Usein opettajat kertovat, miten ovat kutsumusammatissa,- mutta omaavatko he kykyjä opettamiseen. Monasti jo persoonallisuus / kasvamattomuus näkyy ja vaikuttaa opetukseen. Ei ihmisen tulisi hakeutua kutsumukseensa,- jos ei omaa kykyjä / lahjakkuutta kutsumustansa kohtaan-
Esim. jos opettajan käyttäytyminen on samalla tasolla kuin murrosikäisen oppilaan, niin lopputuloksen jokainen arvannee. Monasti edes ikä ei muuta persoonallista kieltistä käyttäytymistä.

> Mitä varten tätä ruotsia oikein opiskellaan kun opettajatkaan eivät osaa ja en ole kuullut ruotsinkieltä pohjois-karjalassa kuin viimeksi 80-luvulla Joensuun rautatieasemalla.<

Niimpä. Tuossapa piiiitkään vaivannut asia näillä korkeuksilla. Niin, mitä hyötyä ja kehitystä tukevaa on ruotsinkielen oliskelu Itä--Suomessa? Jos huomioimme tämän ajan ja tulevaisuuden, niin Venäjän kielen opiskelu tukisi jo hyvinvointiamme. Monella alalla Venäjän kielen osaaminen olisi positiivinen tekijä.

Jotenkin tänä aikana on hukassa yhteiskuntamme / elinympäristömme hyvinvoinnin vaaliminen.
Jokainen ymmärtää ja uskoo, miten kehitysmaiden kehityminen alkaa ihmisten kouluttamisen kautta . Tavallaan ymmärrystaso laajenee ja jo tällä on vaikutuksensa hyvinvoinnin lisääntymiseen.
Vaikka maamme ylpeilee koulutustasollaan ulkomaihin verraten, niin tämä tie on katoamassa ja ainut syy ei ole määrärahojen supistamiseen liittyvät tekijät,- vaan sokeus kokonaisuuden näkemisestä. Esim. sillä olisi jo merkityksenä, jos opettajiksi pyrkijöillä olisi sopivuustesti alalle kuten on poliiseilla, lentäjillä ( matkustajakoneen) ja monella muulla alalla. Opettajan opetustehtävään / alueeseen liityy läheisesti ihmisen geneettisyys ( opetettavan) ja yksin tämä tekijä vaatii opettajalta määrätynlaista persoonallisuutta.

Todellisuudessa sukupolvien kehitys vaikuttaa jo maamme kilpailukykyyn. Mitä paremmin koulutettu väestö, sitä parempi kilpailukyky. Väitämpä, miten kouluttamattomuus / väärä koulutus vaikuttaa jo ihmisen stressin tasoon, jolla taas on vaikutuksensa lähes kaikkeen kehitykseen. Tähän aikaan ja tulevaan.

Ei kai niitä pelkän ruotsin kielen opetuksen takia siirretä. Helpommin se ope siirtyy.

Muutokselle aina löytyy vastustusta. Entä, jos ehdotetaan vanhempien viettävän aikaa lastensa kanssa, harrastava yhdessä, valvovan missä ja miten lapset/nuoret viettää aikaa. Vastustetaanko?