Kirkkovuoden toiseksi viimeisenä sunnuntaina Raamatun sanassa kehotetaan meitä varautumaan viimeisen tuomion varalle. Jeesuksen sanoihin sisältyy myös viesti, että monelta tämä varoitus jää huomaamatta. Jeesus opettaa valmiina olemista Nooan ja vertauksen avulla.
Tulva yllätti
Nooan aikana suuri tulva yllätti ihmiset niin, että vain kahdeksan pelastui. Nooa alkoi hyvissä ajoin julistaa parannuksen tarvetta ja Jumalan puoleen kääntymistä. Häntä ei kuunneltu. Kuurotkin olisivat voineet nähdä varoituksen, sillä Nooa alkoi rakentaa valtavaa laivaa kuivalle maalle. Mutta kuurot ja kuulevat kulkivat ohi. Nauru saattoi maistua, kun Nooa noin hulluksi ryhtyi. Varoitukset kaikuivat kuuroille korville ja lopulta tullessaan tulva yllätti ihmiset.
Lopun ajallakaan uskovaisen lähellä oleminen ei auta, jos omasta sydämestä puuttuu usko. Jeesus puhuu erikseen miehille ja naisille: Pellolla työskentelevistä miehistä toinen pääsee taivaaseen, toinen ei. Samoin voi käydä viljaa jauhaville naisille. Omakohtainen usko ratkaisee.
Varas ei ilmoita tulostaan
Jeesus vertaa toista tulemistaan varkaan tuloon. Hän ei tule pahoin aikein kuin varas, mutta kumpikin tulee ilmoittamatta. Varas ei julkaise ryöstösuunnitelmiaan ennakolta, mutta jos alueella on tapahtunut toistuvia murtoja, on kaikkien syytä olla valppaina. Jeesus ei liioin julkaise Raamatussa eikä muutenkaan viimeisen päivän ajankohtaa. Hän sanoo, ettei tiedä sitä itsekään. Kuitenkin jokaisen tulee olla siihen valmiina. Silloinkin, jos se ei tule omana elinaikana.
Viimeisellä tuomiolla saa kuulla hyvän viestin, jos maallisen elämän päättyessä on ollut uskomassa. Kuoleman päivää me emme tiedä, ja siksi on syytä olla aina valmiina. ”Valvokaa siis” (Matt. 25:13).
Mitä valvominen on?
Nooan aikana valvominen unohtui, kun keskityttiin liikaa arkipäivän kiireisiin. Nooan varoitukset ja parannuskehotukset eivät siihen sopineet. Valvomista olisi ollut se, jos olisi kuunneltu, mihin Jumala Nooan kautta opastaa, ja seurattu neuvoja. Silloin olisi ollut paikka arkissa. Jos hyvin monet olisivat tehneet parannuksen, koko tulva olisi saattanut peruuntua.
Varasvertauksessa valvominen on kirjaimellisesti unesta pidättäytymistä. Kaikkia öitä ei voi valvoa, mutta jos tietää, milloin varas aikoo iskeä, silloin voi. Varkaan tihutyö estyy, jos isäntä on valveilla. Isännän tulee olla valppaana päivälläkin, jotta hän voisi aavistaa, milloin vaara on suurin. Tähän Jeesus tähtää. Koko ajan kannattaa kuunnella Jumalan sanan ohjeita ja varoituksia.
Arkinen elämä sinänsä ei ole taivaaseen pääsemisen este. Pellolla oli töissä sekin mies, joka otettiin Jeesusta vastaanottamaan, samoin jauhamassa se nainen, joka vastaavasti kelpasi Jeesukselle. Olennaista on se, mihin ihmisen sydän on kiintynyt. Ovatko ajallisen elämän asiat tärkeämpiä ihmiselle kuin omakohtainen usko?
Tulva yllätti
Nooan aikana suuri tulva yllätti ihmiset niin, että vain kahdeksan pelastui. Nooa alkoi hyvissä ajoin julistaa parannuksen tarvetta ja Jumalan puoleen kääntymistä. Häntä ei kuunneltu. Kuurotkin olisivat voineet nähdä varoituksen, sillä Nooa alkoi rakentaa valtavaa laivaa kuivalle maalle. Mutta kuurot ja kuulevat kulkivat ohi. Nauru saattoi maistua, kun Nooa noin hulluksi ryhtyi. Varoitukset kaikuivat kuuroille korville ja lopulta tullessaan tulva yllätti ihmiset.
Lopun ajallakaan uskovaisen lähellä oleminen ei auta, jos omasta sydämestä puuttuu usko. Jeesus puhuu erikseen miehille ja naisille: Pellolla työskentelevistä miehistä toinen pääsee taivaaseen, toinen ei. Samoin voi käydä viljaa jauhaville naisille. Omakohtainen usko ratkaisee.
Varas ei ilmoita tulostaan
Jeesus vertaa toista tulemistaan varkaan tuloon. Hän ei tule pahoin aikein kuin varas, mutta kumpikin tulee ilmoittamatta. Varas ei julkaise ryöstösuunnitelmiaan ennakolta, mutta jos alueella on tapahtunut toistuvia murtoja, on kaikkien syytä olla valppaina. Jeesus ei liioin julkaise Raamatussa eikä muutenkaan viimeisen päivän ajankohtaa. Hän sanoo, ettei tiedä sitä itsekään. Kuitenkin jokaisen tulee olla siihen valmiina. Silloinkin, jos se ei tule omana elinaikana.
Viimeisellä tuomiolla saa kuulla hyvän viestin, jos maallisen elämän päättyessä on ollut uskomassa. Kuoleman päivää me emme tiedä, ja siksi on syytä olla aina valmiina. ”Valvokaa siis” (Matt. 25:13).
Mitä valvominen on?
Nooan aikana valvominen unohtui, kun keskityttiin liikaa arkipäivän kiireisiin. Nooan varoitukset ja parannuskehotukset eivät siihen sopineet. Valvomista olisi ollut se, jos olisi kuunneltu, mihin Jumala Nooan kautta opastaa, ja seurattu neuvoja. Silloin olisi ollut paikka arkissa. Jos hyvin monet olisivat tehneet parannuksen, koko tulva olisi saattanut peruuntua.
Varasvertauksessa valvominen on kirjaimellisesti unesta pidättäytymistä. Kaikkia öitä ei voi valvoa, mutta jos tietää, milloin varas aikoo iskeä, silloin voi. Varkaan tihutyö estyy, jos isäntä on valveilla. Isännän tulee olla valppaana päivälläkin, jotta hän voisi aavistaa, milloin vaara on suurin. Tähän Jeesus tähtää. Koko ajan kannattaa kuunnella Jumalan sanan ohjeita ja varoituksia.
Arkinen elämä sinänsä ei ole taivaaseen pääsemisen este. Pellolla oli töissä sekin mies, joka otettiin Jeesusta vastaanottamaan, samoin jauhamassa se nainen, joka vastaavasti kelpasi Jeesukselle. Olennaista on se, mihin ihmisen sydän on kiintynyt. Ovatko ajallisen elämän asiat tärkeämpiä ihmiselle kuin omakohtainen usko?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kerrankin asiaa!
Pika pikaa lukien, näkemyksesi on todella hyvä.
Näin se Jumalan Sanassa menee.
Käyn kuitenkin läpi, niitä kohtia jotka tulivat esille, että on hyvä tarkistaa.
Jeesuksen yksi suurin sanoma pelastuksen jälkeen on valvoa ja kilvoitella.
Paras kertomus on viisaista j tyhmistä neitseistä, jotka odottivat kihlattuaan juutalaiseen tapaan, noin vuoden verran ja yleensä kihlattu pääsi perille vasta yöllä.
Matt 25: 4 Viisaat sitä vastoin ottivat lampun lisäksi mukaansa öljyastian.
Tämä kertoo vertauksen omaisesta, että valo loppuu, jollei ole kaiken kattavaa Uskoa Jeesukseen.
Se riittää myös silloin kun ihminen nukkuu, mutta usko ei nuku.
Meidän pitää myös uskoa Häneen ja seurata, vain Häntä.
Taas tulva, joka oli tuhansia vuosia aikaisemmin oli kuuliaisuutta Israelin ja Jaakobin Jumalalle, ei muille jumalille, joita silloin riitti.
Silloin oli valat Jumalalla, nyt Jeesuksella.
Yllätys oli kuitenkin sama, tietoisuus annettiin, mutta piittaamattomuus voitti, paitsi Noan jengin.
Noa oli sen ajan sananjulistaja, nyt niitä on kristityt Ihmiset.
Se, ettei kaikki pelastu, ainoastaan uudestisyntyneet, on pelloilla olleet miehet hyvä esimerkki.
Molemmathan olivat juutalaisia ja kaiketi seurakunnan jäseniä, ellei niin sitten toinen ortodoksi juutalainen, joka ei ollut ottanut Jeesusta vastaan Messiaana.
Siksi hieman ihmetyttää, että VL ihmisillä on enemmän uskoa Jumalaan, mitä poikaan, mutta kuitenkin kaikkein eniten SRK;ta kohtaan.
Vain Jeesuksen antama öljy pelastaa.
Kertomus varkaasta kuvaa ainoastaan yllätyksellisyyttä, kukaan ei tiedä, milloin Jeesus tempaa meidät uudestisyntyneet.
Aikaa ei tiedetä, ainoastaan ajan merkit, jotka on helpoimmin ja selvimmin Matteus 24 luvussa.
>>Kuoleman päivää me emme tiedä, ja siksi on syytä olla aina valmiina. ”Valvokaa siis” (Matt. 25:13). ** Ei yksin kuoleman päivää, jota Jeesus ei tarkoita vaan tempausta, jossa Pyhät otetaan pois ennen vaivan aikaa.
>>Jos hyvin monet olisivat tehneet parannuksen, koko tulva olisi saattanut peruuntua.** Ei olisi. Jumala olisi sen kertonut. Se on olettamus, mutta jotain olisi heidän, parannuksen tehneiden osalta tehty, etteivät he olisi hukkuneet.
Hyvä kirjoitus, kiitos.
Kes.