Joka yrittää myydä yli 25v vanhaa "laatuvenettä" yli 200tuhannella!
Belmontit ja muut uppotukit, kuka hullu alkaisi niitä päivittämään?
Belmontit ja muut uppotukit, kuka hullu alkaisi niitä päivittämään?
Enpä haluaisi olla miehen housuissa
Mielumminuusisaku
42331
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Haluaisit kuitenkin. Hemmohan on selvästi varakas eikä ole pakko saada kauppoja.
Uteliaisuttani kysyn ovatko nuo yli 200.000 euron veneet päivitystä vaativassa kunnossa?
Jotenkin tuntuu, että aloittajan viestistä kuultaa katkeruus ja kateus. Eikö olisi parempi katsella sellaisia käytettyjä veneitä, johon omat rahkeet riittävät?
Vaikka 2huntin veneistä otta 50 pois, kukaan ei ota yhteyttä.
Myyjät ei vaan usko sitä, Blue Oceanilla muutama baltic roikkunut 3v listoilla, ei mene vaikka hinta olis satkun.
Vanhar veneet ja miehet on ylipainoisia!
Katsokaapa minkälaisia yli 25v vanhoja veneitä tuossa hibntaluokassa on tarjolla. En huomannut että vanha Belmont of Finland olisi niiden joukossa.
http://www.yachtworld.fi/core/listing/cache/searchResults.jsp?man=&is=&type=(Sail)&luom=126&fromLength=45&toLength=65&fromYear=1980&toYear=1990&fromPrice=200000&toPrice=250000¤cyid=1004&cint=&Ntt=&searchtype=homepage&cit=true&slim=quick&ybw=&sm=3&Ntk=boatsFI
Swan 51 "Belmont" sillä liiketoimintaa pitänyt yritys on myytävänä nettiveneessä. Sitä kai aloittaja tarkoitti. Monia muitakin Swan 51 on myynnissä ja useimmat ilmeisesti hyvässä purjehduskunnossa ilman hullua päivitystarvetta.
http://www.theyachtmarket.com/boats/sailing-boats/nautor/swan-51/
http://www.nettivene.com/en/purjevene/swan/539814
Tiikit loppu, kone loppu, riki ja vinssit loppu, tyynystö haisee, lämppäri loppu, elektroniikka loppu, ajettu kiville, raskas ohjata, lyhyt puomi, runko haalistunut tai maalattu, purjeet loppu, wc, tankit ja putkistot loppu, sähköjärjestelmä viritys, vaneripaikkoja siellä täällä ja ruuvinreikiä,.......lista on loputon.
Nyt siis ilmeisesti kerrot Belmontin tilasta, etkä muista myyntilistoilla olevista Swan 51:istä?
En itsekään usko, että kukaan maksaa läheskään hp:n mukaista summaa Belmontista enkä itse ymmärrä miten Belmont-veneen mukana kauppaan kuuluva firma vaikuttaa asiaan.
Jos joku hakee 200k euron hintaista käytettyä venettä, hän varmaankin katselee muualta kuin nettiveneestä.
Tunnetko veneen vai heitätkö vaan huvikseen, että on loppu tiikit jne.? On uusittu varmaan kaikki jo ainakin kerran...
Olen purjehtinut ko. Veneellä 2010...olihan mahtava kokemus ja kakki loistavassa kunnossa...tosin on luonnollista,että tämän keskustelun aloittanut on kateellinen ja luultavasti hyvin tietämätön purjehtimisesta yleensä.
Ja tiedoksi...omaisuutta voi myös hoitaa....juuri se säilyttää tämänkin veneen arvoa,ei vanha vittuile...vanha neuvoo
Mikäli et halua pukeutua miehen vaatteisin, pue vaikka hame, mutta se ei purjehtijoita kiinnosta. Ja mikäli et halua ostaa jotain, voisitko vaikka senkin asian pitää omana tietonasi.
Aloittajahan on neiti!
koulutustason näkee viesteistä, jos on akateeminen.
Enpä haluais olla uuden halpisveneen omistaja...
Uutena maksoi kuitenkin lähes yhtä paljon kuin vanha laatuvene.. lisäksi jouduin eri hintaan +25%/k€ varustelemaan kaikkea lämppärista, pohjamaaleista,purjeisiin jotta olisi edes välttävä varustetaso...
Nyt lama iski ja upouusia myydään selvästi alle minun vähän käytetyn pyynnin..
Miksi kukaan ei osta?
Kuka urpo ajattelee venettä sijoituksena? Vene on rahareikä. Lompakosta riippuen isompi tai pienempi.
Eikös talvisäilytyksen, nostojen ja laskujen, konehuollon, vakuutuksien ja pohjamaalin vahojen hinnalla vuokraa jo kuukaudeksi jollan Adrianmereltä tai Airistolta?
Erittäin hyvä pointti. Tottakai vuokraa. Jos tarve on vain päästä kuukaudeksi purjehtimaan joka vuosi, ei todellakaan ole mitään mieltä ostaa omaa venettä.
Aika monelle, kuten minullekin, oma vene on kuitenkin muutakin kuin kuukauden purjehdus. Sillä seilataan joka viikonloppu, joskus iltaisinkin. Lisäksi sitä rakennellaan ja kunnostetaan, ihan harrastusmielessä. Puhumattakaan siitä, että sillä haaveillaan, joskus toteutetaankin, pitkiä merimatkoja kauas ulkomaille.
Eli mitä ne harrastukset nyt sitten kenelläkin maksavat? Minulla tämä veneharrastus maksaa varmaan 3000--4000 euroa vuodessa. Käsittääkseni samaa luokkaa kuin moni muukin harraste, jonka parissa vietetään kaiket lomat ja iso osa viikonlopusta.
Tuottamaton rahanreikä? Tottakai! Ei kai kukaan vakavissaan mitään muuta väitäkään?
Olen täysin samaa mieltä. Nytkin minä täällä googlaan tietoja eräästä vanhasta veneestä jonka ostamista harkitsen. Vene on ollut joskus laadultaan ehdotonta huippua - 30 vuotta sitten. Kun sitä vertaa nykyisiin kulmikkaisiin liukuhihna veneisiin, niin onhan se sisätiloilta pieni ja istumalaatikko on kapea, mutta tässä on aivan sama, kuin vertaisi E-Type Jaguaria ja uutta Opel Corsaa.
Opel on takuulla parempi ajaa ja toimii paremmin kaupungissa jne. Mutta purjevene ei ole tarkoitettu siihen, että sillä päästään mahdollisimman nopeasti paikasta a paikkaan b - ilman mitään hässäkkää tai tekemistä. Tärkeätä on matka kuten siinä E-typessä. Osa tämän tajuaa osa ei ja jokainen saa tehdä omat valinnat.
Esim. vanha Baltic tai Swan on aina kuin E-type jagge, mutta Hanse, Dufour, Jenny tai Bava ei ole koskaan muuta kuin tusina vene. Ihan kuin sillä Opelillakaan ei ole 20 vuoden kuluttua sen kummempaa muuta kuin käyttöarvoa. Swanilla tai Balticilla on aina myös muuta kuin käyttöarvoa - edellyttäen, että vene on kunnossa.
Jos matka on tärkein, on E-type vertaus täysin pielessä. Vanhojen ns. arvoautojenkin ajo-ominaisuudet ovat surkeat verrattuna nykyisiin prenium-luokan autoihin. Niiden käyttöarvo on melko tarkkaan nolla. Niiden kolariturvallisuus on huono ja ruostuneet rakenteet arveluttavia. E-typellä ei minun silmässäni ole mitään arvoa. Nuo vanhat arvoveneet näen valtavina projekteina. Jos ne haluaa palauttaa alkuperäiseen loistoonsa, joutuu kukkaroaan raottamaan toisenkin kerran. Uhrauksista huolimatta niiden tilat ovat menneiltä ajoilta.
No problem, osta sinä se Opel, minä jatkan purjehtimista yli 70 vuotta vanhalla veneellä, jossa ainoa rakenne sisällä on pinnamiehen penkki.
Mielestäni Tallinna ei nyt mikään pitkä merimatka tai haaveilun aihe.
Kuulut siis siihen porukkaan joka koneella ajelee vkl Suokkiin tai kaunissaareen vetämään jurrit.
Sähkömies tuttavani joka käynyt useimmissa veneissä pursiseurassamme, kertoi yli 90% purjehtijoistq olevan n. 2 viikkoa reissussa lomalla ja 1-6 vkl kaudessa, tämän vahvisti puuseppäni he harrastavat lokikirjojen lukemista, samaa tukee AIS-tiedot kavereiden veneistä.
Mitä avomeripurjehdukseen tulee, mitä järkeä on viettää 3 viikkoa pienessä purkissa yhtäjaksoisesti? Uusavuttomat merkonomit kuvittelee olevansa skönäreitä plottereiden myötä.
Entisajan jermut oli oikeesti kovia kundeja ja ansaitsivat gloriaa radiosuuntimilla, sextantilla ja merkintälaskulla löysivät caribialle, tosin ei oikeaan saareen.
Nykyiset kovat kundit flygaa caribialle, lammikkolaivurit viettää täällä kysellen miten 8 mm reikä porataan happolevyyn/pitääkö akkuja latingissa koko talvi.
Fiksumpaa on vuokrata, ja kaikki murheet pois kun heittää koukut tiskiin.
Voi teitä höpönassut, muka "purjehtijoita".
Lennokkaasti ja osuvasti kirjoitit.
En kuitenkaan huomannut ko. nimimerkin ("tuottamatonrahanreikä") erityisesti olevan ironiasi kohde. Hänhän kertoi seilaavansa joka vkl, hoitavansa ja varustelevansa venettään haaveilemaansa pitkää reissua varten.
Puolustan siksi, että aikanaan tein saman. Käytännössä vietin kaiken vapaa-aikani veneessä, yli 30 v. ikäisessä, Pietarsaaressa rakennetussa klassikossa. Sinä päivänä, kun duuniin ei enää tarvinnut mennä, irroitin köydet ja seilasin rouvan kanssa Kanarian kautta Panamaan. Sieltä Tyynenmeren saarien kautta Uuten-Seelantiin, josta Australian, Kapkaupungin ja Etelä-Amerikan kautta kotiin. Samalla veneellä tuli tehtyä pari Atlantin ylitystä pallonkierron lisäksi.
En kylläkään vertaisi avomeripurjehdukseen suunniteltua ja rakennettua klassikkovenettä Jaguar E-typeen enkä muuhunkaan autoon niinkuin "tuottanmatonrahanreikä" teki. Ainoa klasikkkoveneen ja -auton yhtymäkohta lienee jonkinlainen entisöintiharrastus.
Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että reiän poraamista tai akkulatausta kyselevien onkin parasta pystytellä niiden rajojen sisällä, jotka kerroit. 1980-luvun alussa tehtiin stadilaisten purjehtijoiden gallup. Vain 10% heistä oli omalla veneellään käynyt Hgin kasuunilla asti. Nykyisin luku olisi varmaankin hiukan korkeampi, koska venekanta on muuttunut. Ehkä pitäisi kysyä moniko on purjehtinut vaikkapa Kieliin asti, jos halutaan selvittää avomerellä liikkumista kesäloman aikana.
Kasuunilla näkyy tosiaan paljonkin suomalaisveneitä, koska Tallinnaan matkustaminen on vapaata ja veneet ovat vuosien varrella hieman kasvaneet. Oma epätieteellinen havaintoni on kuitenkin, että Kielistä eteenpäin ei kauheasti Suomen lippuja huviveneiden perässä enää näy.
En verrannut veneitä autoihin. Misä sellaisen käsityksen sait?
Kuinka monta kertaa olet mennyt omalla veneelläsi Tallinnaan ja minkälaisissa keleissä?
Pahoittelen erehdystäni. Se olikin "Jeppes" joka sinun viestiisi vastatessaan jostain syystä vertasi Balticia tai Swania vanhaan Jaguarin E-tyyppiin. Ehkä auto oli hänelle läheisempi ja tutumpi?
Aika monta HTR , pläkän ja 24 m/s välillä enemmän kuin kuvitteletkaan!
Monta HTR, pläkässä/24 ms keli vaihdellut.
Lopetin laskemisen kun 100 tuli täyteen
En minä mitään kuvittele. Pitkän viestisi uhoamisesta tuli vain mieleen kysyä omia kokemuksiasi. Useimmat tuntemani kokeneet purjehtijat eivät nimittäin reuhaa tuolla tavalla.
Miten muuten päädyit purjehtimaan 24 m/s kelissä?
Mistäs keksit tuon Tallinnan?
Toki ole sinne purjehtinut, turhankin usein, mutta en nyt sentään ajatellut Suomenlahden ylitystä, kun kirjoitin pitkistä merimatkoista haaveilemisesta. ;-)
Mietipä montako HTR kaikkiaan on ollut ja laske Tallinnan retkesi uudelleen. Mikä yli "100" käynnissä kiehtoo?
Kun itse osallistuin ekoihin Hki-Tallinna kilpailuihin Neuvostoliiton aikana, AK-47:llä osoittelevat maahatulotarkastajat uhkasivat takavarikoida kamerani (yritin ottaa kuvia veneeni tarkastuksesta). Nyt tietysti on helppoa ja leppoisaa, mutta en ymmärrä jonkun viitsivän purjehtia Tallinnaan yhtenään. Ehtiihän vkl retkillä seilata muuallakin ja kesällä paljon kauemmaksi...
30v pari kertaa keväällä ja pari kertaa syksyllä tekee jo pelkästään 120 kertaa.
Minulla ei koskaan ollut vaikeuksia ryssän tai virolaisten kanssa kun leimoja kerättiin neljään paperiin, päin vastoin pojat pummasi Coca Colaa.
100 käyntiä Tallinnassa on monelle kiehtovaa, samalla tavalla kuin 100 kertaa ruotsinlaivalla, 100 kertaa Kanarialla tai vaikka 100 kertaa lätkämatsissa. Pelkkä tuollainen elämänsä mittaaminen "suorituskertoja" laskemalla kertooaika paljon, etenkin kun "suoritukset" ovat tuota lajia.
E-typen hinnalla saat ainakin 10 uutta preniun olympia ooppelia jossa päästöt ovat luotettavat kuin laminaatin paksuus mikrometreinä...
"enkä itse ymmärrä miten Belmont-veneen mukana kauppaan kuuluva firma vaikuttaa asiaan."
Firma voi vaikuttaa ihan ratkaisevasti asiaan. Se voi nostaa tai yhtä hyvin laskea kaupan arvoa riippuen veloista, vastuista ja velvoitteista ja yhtä hyvin varoista, asiakaskunnasta ja omaisuudesta.
Firmalla voi olla vaikkapa kiista ylitöiden maksamisesta oikeudessa, jonka seurauksena saattaa tulla kymmenien tuhansien laskut. Toisaalta yrityksellä voi olla toimiva liiketoiminta, joka tuottaa vuodessa 50.000 voittoa.
Tällä taustalla alkaa varmaan muutkin ymmärtämään, että firmalla on ratkaiseva merkitys kaupan arvolle. Kun käydään kauppaa yrityksistä, niin veneet ja autot ovat yleensä vain sivujuonne. Ne ovat pikemminkin riesoja kuin resursseja, miten sitten tässä on, en tiedä.
Firman piikkiin menee kaikki kulut, jos firman toimialaan sattuisi kuuluman charter.toimintakin ja muualta tulisi voittoa, siis verottajalta pois!
Näin voisi kuvitella, ja moni, jotka eivät tunne lakeja kuvittelevatikin. Typerimmät niistä vielä avaavat suunsa ja todistavat osaamattomuutensa.
Tulonlähteiden menoja ei saa vähentää toisistaan eli veneen, vaikka oliskin chartertoiminnassa, menoja ei saa vähentää osakekaupan tai hevostallin tuloista tai toisinpäin.
Veneen menoja saa vähentää vain sen tuottamista tuloista, mikä on tietenkin ihan normaalia. Jos tuloja ei ole tai menoja on enemmän kuin tuloja, ei erotusta voi vähentää. Verottaja on myös hyvin tarkka yrityksen omaisuuden, auton, veneen tai kesämökin omasta käytöstä.
Sitten vielä vinkki: jos kaverin tuttu ainakin vähentää oman mökin firmalta, niin joku valehtelee. Syynä valehtelulle voi olla ihan vain herraviha tai kuvitelma, että niin voi tehdä.
Well, jos monialayrityksen chartertoiminta tuottaa tappiota, se kirjataan voitto-ja tappiotilille, vene on poistettu 4 vuodessa kalustosta ja myydään halvalla henkilökunnalle ja kirjataan poistetuksi kirjanpidosta, uuden omistajan ei kannata myydä venettä voitolla samana verotusvuonna.
Taas kusetettiin verottajaa.
Et ole kummonen konsultti, mutta ymmärrän hyvin, etä kouluttamattoman kansan keskuudessa siskiää mitä ihmeellisimpiä keinoja tehdä varmasti rahaa.
Tuossa oli pari virhettä. Ensinnäkin tappiota ei voi tehdä jatkuvasti koska yritys kaatuu. Kaikki raha menee kassasta ja jos sitä ei siellä ole, niin sitä ei sinne synny itsestään. Yrityksien lainan saanti on nykyään tiukemmassa kuin yksityisten. Lainaa saa vain ne, jotka eivät sitä tarvitse :)
Toiseksi verottaja ei ole niin tyhmä, että ei ymmärrä eroa kirjanpitoarvon ja käyvän arvon välillä. Ei ole mitään merkitystä sillä, miltä jonkun arvo on kirjanpidossa. Jos se myydään osakkaalle tai muulle alihintaan, verottajapuuttuu siihen.
Huomaahan sen tekstisäsi, että hädintuskin amis käyty, jos on?
Ymmärrät verosuunnittelusta näköjään yhtä paljon, kuin lehmä postilaatikosta.
Verottajalla ei ole mitään käsitystä mitä 30v vanha uppotukki oikeesti maksaa. 50-80t realistinen hinta.
:D
Korjaus edelliseen, kyllä tuo kirjoittaja taitaa olla oikeasti konsultti.
Ne tekee, jotka ei osaa.
Ne, jotka ei osaa tehdä, opettaa
Ne, jotka eivät osaa opattaa, konsultoivat.
Selvästi kyse ei ole kenestäkään, joka osaisi tehdä itse eikä opetuskaan pidä paikkaansa. Jäljelle jää siis konsultti
Nykyään suvaitaan monenlaista. Moni ei edes huomaa, jos laitat jalkaan naisten housut.