Miksi ilmalämpöpumpun lisäksi talossa pitää olla muu ilmanvaihto? Aivan kuin ulkoa tuotu ilma ei riittäisi! Vai kertyykö talon sisälle painetta, jos jatkuvasti vain ulkoilmaa pumpataan sisälle? Ja sen paineen vuoksi pitää olla venttiilit ulos talosta?
Sitä olen myös miettinyt, että kun pakkasella ulkoilma laskee -20 asteeseen ja pumppu menettää tehoaan, miksi sitä ulkoyksiköön imettävää ilmaa ei johdeta sisältä, jossa on 20 astetta? Ilmanvaihto siinä tietysti kärsisi, mutta ei kaikkea ilmamäärää tarvitse vaihtaa kerralla, osan voisi kierrättää lämpöisemmäksi takaisin.
Sitä olen myös miettinyt, että kun pakkasella ulkoilma laskee -20 asteeseen ja pumppu menettää tehoaan, miksi sitä ulkoyksiköön imettävää ilmaa ei johdeta sisältä, jossa on 20 astetta? Ilmanvaihto siinä tietysti kärsisi, mutta ei kaikkea ilmamäärää tarvitse vaihtaa kerralla, osan voisi kierrättää lämpöisemmäksi takaisin.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Koska ILP ei tuo ulkoa ilmaa, vaan ainoastaa lämmittää talossa jo olevaa ilmaa.
Ei kannata mietiskellä asiaa, jonka voi ostaa lämmöntalteenoton nimellä. Osa ilmanvaihtokoneista toimii ilmalämpöpumpputekniikalla ottaen talteen poistoilmasta lämmön ja siirtäen sen tuloilmaan. Bonuksena on mahdollisuus tuloilman jäähdyttämiseen kuumimpina kesäpäivinä.
Sisältä ei kannata johtaa ilmaa ilmalämpöpumpun kennoon, koska ilmalämpöpumpun ulkoyksikön läpi puhallettava ilmamäärä on niin suuri, ettei sisäilma juuri tunuisi missään. Lisäksi lämpimän sisäilman kosteus jäätyisi samantien ulkoyksikön kennoon ja vaatisi tiheämpiä sulatteluja.
Esim. http://www.fineair.fi on tuosta eri mieltä ainakin siltä osin, että heidän lämöntalteenottonsa toimii juuri tuolla tavalla,
Jos ilmalämpöpumpun läpi johdetaan vain sisältä tuleva ilma ja sillä lämmitetään koko taloa, niin silloinhan lähestyttäisiin ikiliikkujaa. Sisäilam lämpö ei riitä talon lämmittämiseen, koska vaipan lämmönhäviö ja hyotysuhde pitää korvata jotenkin. Tämä korvataan ulkoilmasta saatavalla lämmöllä. Koska ulkoilma sisältää varsinkin talvisin hyvin niukasti hyödynnettävää lämpöä, niin kennon läpi kulkevan ilmamäärän on oltava hyvin suuri. Jos tähän suureen määrään johdetaan suhteessa pieni määrä lämpimämpää sisäilmaa, niin siitä saatava hyöty on marginaalinen.
Poistoilmapumpulla voidaan huolehtia vain pienestä osasta talon lämmityksestä taikka käyttöveden lämmityksestä.
RakMestari on nyt sekoittanut ILP:n ja poistoilmalämpöpumpun ihanasti keskenään. No, sattuuhan sitä, vaikka alan ihmisille ei tällaisia mokia tulekaan.
Poistoilmalämpöpumppu on se, minkä alkuperäinen ihmettelijä tekstissään kuvaa. Kuinka tehdään poistoilmapumppu: otetaan ILP ja käytetään siinä poistoilmaa. Lämmön talteenotto tapahtuu lämpöpumpun avulla.
Minulla ei sinänsä ole mitään rakennusmestareita vastaan, mutta minä olen kyllä opiskellut ns. "tappiin" asti. Se taas ei mitenkään vaikuta ns. kädentaitoihin tai käytännöllisyyteen.
Mitä sitten tulee ilmamääriin, niin raitisilma = jäteilma. Poistoilman lämpötila on aika tarkkaan 20 C ja raitisilman taas se, mitä ulkoilma sattuu olemaan.
Jos on kiinnostunut hyötysuhteesta, niin tuon aiemmin mainitsemani laitteen laskurin voi ladata http://www.fineair.fi/tekniset-tiedot
Olen ajatellut mitata muutamasta kohteesta sen, pitääkö tuo laskuri ja mutaman muun pumpun speksit paikkansa.
Lue tuo aloitus uudestaan niin ymmärrät, että aloittaja ei tarkoittanut PILPpiä.
Joko aloitus oli provo, tai jonkun ei niin älykkään kirjoitus.
Muuhun kirjoukseesi omasta ylivoimaisuudestasi mitenkään ottamatta kantaa.
Hyvä tietää että täällä onkin Tekniikan Tohtori rakennusalalta. Nyt uskomme Herraan joka asiassa.
Olisikohan mahdollista keskustella asiasta, ei tutkinnoista eikä arvostella alkuperäistä kysyjää?
Mielelläni olisin "ylivoimainen", mutta esimerkiksi eilinen ja tämä sunnuntai menivät suurimmaksi osaksi rakennusvirheitä korjaten. Kovin mielelläni olisin "ylivoimaisena" tehnyt jotain mukavampaa.
"... minä olen kyllä opiskellut ns. "tappiin" asti."
Tästä saa hölmömpi sen käsityksen että on opiskellut. Siis ei sitten todellisuudessa olekaan ollut opintoja. On ollut vain verbaalista mielikuvitusta. No, hyvä sekin.
Ilpit ei vaihda ilmaa poikkeuksena ilppien kunkku Daikin ururu sarara joka sekin vaihtaa vain n. 50m2 tarpeiksi ilmaa. Ilmanvaihtokone pitää olla aina erikseen koska normi pumput vain kierrättää ilmaa ,lämmittäen tai jäähdyttäen.
Lyhyt pikaopas ILP:ntoimintaan
Ilmalämpöpumppu hyödyntää ulkoilmaan sitoutunutta lämpöä.
Ilmalämpöpumppu koostuu kahdesta yksiköstä: Sisä- ja ulkoyksiköstä. ulkoyksikössä sijaitsee kompressori sekä höyrystin / lauhdutin, sisäyksikössä höyrystin / lauhdutin ja ohjauselektroniikka. Yksiköt liitetään toisiinsa putkistolla jossa virtaa paineistettu kylmäaine. Lämmityksessä ulkoyksikön lamellien läpi virtaavasta ilmasta kylmäaine kerää ilmaan sitoutunutta lämpöä. Kylmäaineen välityksellä kertynyt lämpö siirretään höyrystimestä sisäyksikköön, jossa lämpö siirtyy lauhduttimesta huoneilmaan ja jäähtynyt kylmäaine palautuu takaisin ulkoyksikköön.
Daikinin lisäksi ainakin vanhemmissa ”panoissa” otetaan hitusen mukaan ulkoilmaa:
”Lainaus”
Panasonic joissain ilmalämpöpumpumalleissa on mm. happirikastin!
Oxygen
“Oxygen”
Ainutlaatuinen happirikastin tuo ulkoyksiköltä ohuen letkun kautta happipitoista ilmaa ja se sekoitetaan tasaisesti sisäilmaan. Näin saadaan sisäilman happipitoisuus nostettua samalle tasolle kuin raikkaassa ulkoilmassa.
Olen lainannut Panan sivuilta tekstiä v 2007
”Ulkoilmaa suodatetaan
lämpöpumpun ulkoyksikön
happirikastimen lävitse.
Happirikastimen toimintaperiaate
Rikastimen ohut kalvo läpäisee happea
herkemmin kuin esim. typpeä tai muita
ilmakehän kaasuja. Tämän ansiosta
saavutetaan jopa 30% happitaso, joka
sisälle pumpattuna leviää tasaisesti ja
kohottaa sisäilman happipitoisuuden
ihanteelliselle sekä terveelliselle tasolle”
Ja sitten jotkut oikeasti uskovat näihin.
Ja lopuksi linkki sähköallergioihin, koska se on kirjoitettu, niin se on totta.
Kai se happirikastin poistaa samalla radoninkin.
Joku vois helposti keksiä lähes ikiliikkujan, pitäis vaan keksiä lämmösta sähköä laite, joka muuttaisi esim 5kwh lämpöä 2kwh sähköä, ja lämpö tehtäis ilpillä joka kuluttaa 1kwh ja tuottaa 5kwh lämpöä. Näin tulisi voittoa 1kwh. Ihme ettei kukaan ole vielä tehny, aika tyhmiä on inssit.
Suljetussa järjestelmässä tuo ei toimisi, mutta avoimessa kyllä, eli erittäin hyvä idea! Talohan on juurikin avoin järjestelmä, koska ulkoyksikköön tulee aina uutta ilmaa, jota virtaa talon ympäristöstä. Viilennyt ilma kulkeutuu pois samalla, kun tilalle tulee ympäristöstä lämpimämpää ilmaa. Sähkö on sen verran kallista, että täysin sähkön suhteen omavaraisen lämpöpumpun kehitys ratkaisisi monta ongelmaa, mutta turha kuvitella, että ilmaista lämmitystä on olemassakaan, Valtio nappaa osansa muina maksuina, jos ei saa enää energiaverotuloja. Hulevesimaksut nousisivat, samoin lämpöpumppuihin tulisi vuotuinen vero, pahimmassa tapauksessa jopa sen mukaan , kuinka paljon lämpöä sähkön suhteen omavarainen ILP on tuottanut.
Jos edes 2 kwh lämpöä voitaisiin muuttaa 1 kwh sähköä, se olisi mullistavaa. Mutta kuinka se onnistuisi? Korkeammissa lämpötiloissa turbiinien avulla toki, mutta ILP ei pääse kuitenkaan kovin korkeisiin lämpötiloihin. Tarvitaab jokin helposti kaasuuntuva aine, jota ILP lämmittää, jokin kaasu, joka käyttäytyy ILP:in tuottamassa 30 asteen lämpötilassa samoin kuin vesihöyry höyrykattilassa. Höyry johdetaan turbiinin läpi, jolloin saadaan sähköä. Turbiinin hyötysuhteen pitäisi olla se 50%. Turbiinin läpi virrannut, lämmin kaasu voidaan ohjata talon lämmitykseen ja näin viilennyt kaasu johdetaan uudelleen ILP:in lämmitettäväksi ja turbiiniin tuottamaan sähköä, joka pyörittää ILP:iä, joka lämmittää kaasua, joka kulkee turbiinin siipien ohi.
Niin ja tuo lämmön muuttaminen sähköksi vaatii lämpötilaeron turbiinin molemmille puolille. Esim 20 asteen pakkasella huoneilman ja ulkoilman ero olisi noin 40 astetta. Voipi olla, ettei turbiini innostu pyörimään noin pienellä lämpögradientilla.
Daikinissa on muuten oma ilmanvaihtoyksikkö itse lämpöpumppuosion päällä. Se myös kostuttaa tai kuivaa sisäilmaa tarpeen mukaan.
Aivan varmasti on. Kostuttamista vartenhan siihen tulee liitäntä vesijohtoverkosta. Halvimmissa malleissa ei liitäntää ole, vaan ulkoyksikköön kaadetaan ämpärillä vettä pari kertaa päivässä.