Ja varmasti kohta lähden täältä kymmenennen kerran.
Kyllä tämä palstaelämä on vaiherikasta ja monimuotoista toimintaa.
Jos ajat, et ota mutta jos ajattelit ottaa, ota pelkkä kanta ja jätä loput leivästä sitä tarvitseville.
Hepskukkuu!
Taas mennään!
Mutta minä tulen, vaikken mennyt minnekään.
Kyllä tämä palstaelämä on vaiherikasta ja monimuotoista toimintaa.
Jos ajat, et ota mutta jos ajattelit ottaa, ota pelkkä kanta ja jätä loput leivästä sitä tarvitseville.
Hepskukkuu!
Taas mennään!
Mutta minä tulen, vaikken mennyt minnekään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensimmäistä kertaa minäkin.
Ihan vaan tulin katsomaan, että mikäs tämä tällainen palsta. Koskaan ennen huomannutkaan...
Minä taas olen pyörinyt täällä hamasta nuoruudestani asti, aikanani vain lueskelin iltasatujen sijasta mitä tänne kuuluu ja nyt huomaankin olevani yksi näistä tarinoitsijoista. "juuri sellainen joille nuorempina naurettiin", lainatakseni Anssi Kelaa.
"Meist on tullut juuri sellaisii, joille nuorempina naurettiin" noinhan Anssi lauloi.
Joo meikä kävi 60 palstalla jo 60 -luvun alussa kun tuli vierailtua vaivaistalossa eli vanhainkodissa tsiikaamassa 60 ikäloppuja vanhuksia. Näät sanokoon ken mitä tahtoo, mutta siihen aikaan 60 ja jatkovuosilla olivat jo "vanhuksia" ihan oikeasti; naamat kuin Vili Vesterisen haitari, kulkivat koukkukeppien tai selkänojallisten puutuolien varassa, rollaattori ei ollut edes usvakuvana kellään.
Oma senaikainen suku kuoli jaloilleen, eivät ehtineet vaivaistaloihin joka olisi ollut jopa noloa ja häpeällistä.
60 luvulla ei kyl ollut tällaisia palstoja mut totta turiset, tuolloin 60 ikäiset oli todellakin jo "vanhuksia" ainakin meidän 15v silmin katsottuna ja kyl mummojen ja pappojen naamat oli ruttuisia, johtuneeko rankasta elämästä sodasta ja erittäin raskaasta työstä.
Kun ajattelee esim. maanviljelijöitä sen mitä ennen teki "jussi ja kuokka" tekee nykyään koneet, mummot pesi pyykit ja astiat käsipelillä nykyisin koneet hoitaa kaiken, perheet oli todella suuria lapsia saattoi olla kymmenkunta, ei siinä äidit kerenny paljon itseään hoitamaan, puhumattakaan kauneuden hoidosta, kyllä vetää hiljaiseksi ja nöyräksi mielen kun oikein ajattelee.
Mut sit toisaalta ihmiset olivat (ehkä) onnellisempia ja tyytyväisempiä kuin nykyisin.
Jos ihan rehellisiä ollaan aika on ollut meille huomattavasti armollisempi kuin esiisillemme.
Mää oom ollu poissa ja pysynki poissa.