Tuntuu, ettei alalla oikein tykätä aloittelijoista, heti kun yrittää kysyä jotain "tyhmää" niin tyrmätään ja kehotetaan katsomaan sieltä "Arkistosta, kohdasta x,y, ja z". Hankala aivan aloittelijana alkaa tutkimaan, kun mitään apua ei tunnu saavan. Vanhat käsialatkin ovat semmoista suttua, ettei niistä kyllä heti saa mitään selkoa. digitoidut kirkonkirjat ovat netissäkin monien mutkien takana. No kaipa se siitä lähtee, itse täytyy kaikki ottaa selvää, sehän se idea taitaa ollakin :)
Sukututkimuksen aloittamisten vaikeus
mistälöytäämitä
462
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuo kokemasi niuva suhtautuminen johtunee siitä, että kukaan ei tykkää sellaisista "harrastajista", jotka odottaa käsi ojossa muiden antavan harrastustyön tulokset hänelle valmiiksi pureskeltuna. Koko harrastuksen idea on siinä, että tutkitaan, kaivellaan, pähkäillään ja löydetään. Toki harrastusta voi tehdä myös yhdessä, ja kysyä apua tiukoissa paikoissa, sitä vartenhan nämä kaikki sukututkimuspalstat, -seurat yms ovat olemassa. Kuitenkin jos haluaa saada ison kasan valmiita tuloksia helposti, voi unohtaa "harrastamisen" ja käyttää maksullisia palveluita.
Liikkeellelähdössä auttaa sukututkimusoppaat (löytyy kirjastosta) ja sukututkimuskurssit. Pienen perehtymisen jälkeen ymmärtää, mitä tarkoittaa kun neuvotaan katsomaan "Arkistosta, kohdasta x,y, ja z". Lisäksi kannattaa aloittaa helpoista kohteista (esim. suomenkieliset selvällä käsialalla kirjoitetut kirkonkirjat 1800-luvun lopulla) ja edetä pikkuhiljaa vaikeampiin juttuihin.
Itse olin käynyt kurssit ja kuluttanut monet vuodet Kansallisarkistossa tutkimassa omaa sukuani, josta kukaan muu sukulaisista ei ollut koskaan kiinnostunut. Naureskelivat vain koko sukututkimusharrastukselle ja sille, että painuin iltaisin arkistoon satoi tai paistoi, enkä istunut kotona telkkaria töllöttämässä. Siihen aikaan kaikki piti tehdä arkistossa mikrofilmejä pyörittämällä.
Jossain sukujuhlissa harrastus tuli taas puheeksi ja vähättelyn aiheeksi. Taas nauraa röhötettiin. Jäi mieleen yksikin ukko, joka touhotti seurueen keskipisteenä ja nauratti koko sukulaislaumaa kommenteillaan tyhmästä harrastuksesta.
Mutta, olipa porukassa myös uteliaisuus herännyt. Meni muutama viikko, niin johan tuli sähköpostissa utelu tyyliin: "sinä kun oot tätä meijän sukua tutkinut, niin sopiiko kuule, että pistät vaikka sähköpostissa, mitä oot saanu selville. Niin että laittaisit sen tänne minun koneelle."
Arvatkaa, laitoinko monen vuoden työpanoksen tuosta vaan sähköpostissa... ;)
Ei tyhmiä kysymyksiä olekaan, anna tulla vaan!
Tässä pari linkkiä, joissa lähtökohtajuttua:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sukututkimus
http://www.tamsuku.fi/mitenaloitan.html
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
http://digihakemisto.appspot.com
Näillä kahdella linkillä pääsee aloittelija hyvin alkuun.