19v poju uudeltamaalta tässä. Olen kärsinyt ihmispelosta aina. Ongelmastani on tullut täysin lamauttava kun olen tajunnut kuinka paljon se vaikuttaa tulevaisuuteeni. Asiaa tutkimalla olen ajanut itseni nurkkaan. Jos annan tilanteeni vain olla: jään tällaiseksi ja koen vaisun elämän jälkeen katkeran kuoleman. Kukaan ei suojele heikkoja miehiä. Ajatus on todella ahdistava, mutta se motivoi.
Monta vuotta vihasin kaikkia. Mielessäni he olivat manipuloivia petoja jotka yrittivät saada puolustukseni alas vain satuttaakseen minua. Olin törkeä ystävällisiä ihmisiä kohtaan. Odotin että "hyvyyden maski" lipsahtaa ja heidän todellinen minä paljastuu. Ainahan se paljastui, vaan en tajunnut sen johtuvan omasta röyhkeydestäni. Kylmyyteni takaa viimesen vuoden aikana olen löytänyt paljon pelkoa. Mielessäni pelkään sanovani jotain väärää, joka laukaisee tuhoisan ketjureaktion eikä mikään ole enää ennallaan. Tämän ajatuksen uskon piilevän kaikkien sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivien mielessä. Aion mennä tilanteisiin joita pelkään. Aion luoda mielipiteitä, jotta voin oppia niiden todellisen arvon. Teen itsestäni naurunalaisen ja oudon. Menen puhumaan vieraille ihmisille vaikka tiedän jäätyväni. Pudotan ryysiksessä 1000x kolikoita. Mieli on rakennettu sopeutumaan, joten ainoa lääke mitä kenenkään pitäisi tähän ottaa, on siedätyksen karvas lääke.
Jonkin aikaa harrastaneena voin sanoa että yksin tätä on todella vaikea tehdä. Jos ketään kiinnostaa liittyä vertaistueksi tai vaan kysyä kysymyksiä niin sähköposti on paras. amazuunas (at) outlook.com
Pahoittelen autistista kirjoitustyyliä.. Työn alla.
Siedätyshoitoa??
3
145
Vastaukset
- voimattakaisin
Vaikeetahan tuo skarppaaminen on. Ja vielä yksin. Ja sitten kun saa kestää pettymyksiä. Olisi itsekin mukava saada tietää, miten realistisesti tilanteesta nousta ja ns. pienillä kivuilla ja traumoilla, jos kerran on pohjalla ja omaa pelkoja. Ihmiset sanovat usein, että pitäisi olla oma itsensä, mutta jos ei tiedä kunnolla mitä se on... Kun jännittää ja on altis pettymyksille. Ihminen kestää niitä vain tietyn määrän.
- täälläOllaan_
Moikka!
Täällä olen juuri pohdiskellut tätä omaa sosiaalista ahdistusta ja jähmettymistä erilaisissa sos. tilanteissa ja kuinka se vaikuttaa niin paljon omaan elämään. Tällä hetkellä tunnen olevani melkein umpikujassa, väsynyt kaikkeen, masentunut. Olen vuosikausia tapellut sosiaalisen fobian kanssa, en ole luovuttanut vaan tehnyt kaikenlaista asioiden eteen. Nyt ollut taas huonompi kausi meneillään mutta välillä on tullut hyviäkin juttuja elämään. Luin tekstisi ja samaistun täysin kertomaasi. Asun Helsingissä, olen tosin nainen ja 29v, mutta jos se ei haittaa, niin ota yhteyttä: syysillassa(at)suomi24.fi. Muutkin ihmispelosta kärsivät saa ottaa yhteyttä, vertaistukea kaivataan ainakin täällä!
Yt. Eräs ihmiskammoinen, joka ei kuitenkaan luovuta - Hyvännäköinenkö
Moro! Joo täällä samaa paskaa. 23v mies. Olen työelämässä, tosin työssä josta en erityisemmin pidä, mutta työ on työ. Koitan vapaa-ajallani tehdä asioita joista oikeasti pidän. Tämä ei ole mulle mikään itsestään selvyys vaan yksinäisyydessä helposti tulee alakuloiseksi ja sitten ei tuu oikeen tehtyä mitään sivistävää vaan sitä kuuluisaa sohvalla makaamista. En oikeen oo nyt huolehtinut itsestäni, kun se oman ajan virikkeellistäminen on kuitenkin omalla vastuulla.
Huono itsetunto niin en oikeen tunne kykeneväni mihinkään siis yleisesti on sellanen olo ja sitten kun en kykene niin se vaan voimistaa sitä tunnetta, että paska kierre. Oon sillä tasolla jännittäjänä, että pystyn hyvin toimimaan ihmisten kanssa, mutta pitkäkestoinen sosialisointi ja kaverisuhteiden luominen ei tunnu luonnistuvan. Nyt kun kirjotan niin tää auttaa tosi paljon, tottakai pettymyksiä tulee mutkun tiedän että se on kuiteki vaa siitä kiinni että meen tarpeeks monta kertaa samaan paikkaan kohtaamaan samat ihmiset ja osallistun keskusteluun. Se mahdollistaa kaiken!
Voimia hei! Vahvistetaan sitä hyvää meissä. Se on saatavilla, mutta se täytyy itse kaivaa esiin. <3
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2217462
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s454850- 594752
- 753418
Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko162005Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗301870- 311819
Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹441667- 371578
- 1481337