Kirjoitin joskus vuosi sitten tänne, että olen tieni päässä. Tuolloin kerroin, kuinka olen päättänyt lopettaa itteni. Kavereiden nähden uhmasin henkeäni mm. roikkumalla parvekkeen kaiteelta, tasapainoittelemassa paikoissa, joihin en normaalisti uskaltaisi jne. Tuolloin myös hakkasin itseäni ja revin nahkaani jalkapohjistani... Kuten olen nyt taas alkanut tekemään. Kädessäni on naarmuja yms.
On eletty vuosi eteenpäin. Samoissa vaikeuksissa kompuroihin yhä, jopa paljon vaikeammissa. En ole saanut tarpeeksi tiivistä apua. Itsetuntoni on tällä hetkellä pohjamudissa. En uskalla, enkä välitä toimia enää kavereiden nähden itsetuhoisesti. Olen käpertynyt itseeni. Olen vaimentunut. En jaksa puhua. Joudun pienestäkin asiasta ihan lukkoon. Ja tästä on seurannut lisävaikeuksia. En jaksa kertoa tässä sen kummemmin, mihin kaikkeen tämä lukkoon joutumiseni on vaikuttanut. Näen tulevaisuuteni todella huolestuttavana, enkä usko enää, että pääsisin enää jaloilleni edes parhaallakaan hoidolla. Jumala loi minusta hylkiön.... Niin huonon, etten enää jaksa luottaa Jumalaan, saatikka uskoa siihen. Olen ihan hakoteillä.
Ja nyt olen ajautunut todella tukalaan tilanteeseen. Heikon päätöksentekokykyni vuoksi olen tehnyt sopimuksia, jotka olen jumittavan pääni vuoksi unohtanut, tai olen suoriutunut niistä todella surkeasti. Olen alkanut toimimaan vastuuttomasti ja nyt saan maksaa siitä kovaa hintaa. En usko enää, että selviän näistä kaikista, kun aivotkin ovat ihan jumissa. Ja seuraava aika psykiatriselle sairaanhoitallekin vasta kahden viikon kuluttua. Edellisestä on kuukausi aikaa.
Sanokaa te, onko minun järkevää jatkaa enää elämää. Olen huomannut, että tukalissa ja vaikeissa tilanteissa olen paennut todellisuutta musiikkiin. Raskaaseen musiikkiin, mutta mitä enemmän jätän asioita hoitamatta, sitä suuremman kaaoksen tulen edestäni löytämään. Ja se edessäni oleva kaaos on jo melkoisen valtava vuori.....
Jos aivoni olisi aina toimineet hyvin, olisin eteen tulevista ongelmista selvinyt paljon paremmin. Jos aivoni toimisivat tilanteessa, kuin tilanteessa, ei mun tarvitsisi paeta vaikeita asioita... Nyt näen edessäni suuren suuren vuoren. Ylitsepääsemättömän. Olisi vain helppo edelleenkin ottaa ne luurit korvaan, sulkea silmät ja jäädä kuuntelee musaa. Mutta kun vastuu on otettava elämästä! En ole tahallani itseäni tähän jamaan päästänyt. Mulla ei ole ollut välineitä ratkoa ongelmiani... Ja ammattiapuakin liian vähän tarjolla.
Tänään on tuhannen taalan paikka!!! Teenkö sen lopullisen paon todellisuudesta??!!! Jos turruttais ensin tajunnan johonkin litkuun ja sitten jättäis lopulliset jäähyvästit tälle ajalle...
Tulevaisuuteni on yhä toivoton!!!
6
83
Vastaukset
- mars.lääkäriin
Voisiko sinulla olla aivosairaus? Jos olet nuori (15-40 vuotias) sinulla voi olla esim. MS-tauti, joka on suomalaisilla nuorilla yleinen aivosairaus. Se aiheuttaa vaurioita, jotka taas aiheuttaa sen, etteivät viestit kulje normaalisti, vaan viestin kulkeminen jää ikään kuin kesken. Älä mene psykiartille, vaan lääkärille, miel. neurologille ja kerro oireistasi esim. muistihäiriöistä. Joskus MS oireilee lähes pelkästään kognitiivisesti. Oletko myös väsynyt ilman syytä?
- KroonistunutDebis
Olen ottanut puheeksi psykiatrisella lääkärillä sen, että voitaisko selvittää mahdolliset aivosairaudet. Psykiatrinen sairaanhoitajani totesi, että mulla voisi olla ADD, jota olen itekkin epäillyt pitkään tämän hajamielisyyteni vuoksi. No Lääkäri oli sitä mieltä, että ainahan voi yrittää tutkimuksiin, vaan sinne on vain niin valtavat jonot. Laitettiin lähete HUS:iin....
Ja se tuli bumerangina takaisin. Selityksenä oli, että kuvauksen mukaan vaikuttaisi, että asiakkaalla on normaali debressio ja sitä kannattaa ensisijaisesti hoitaa perinteisellä terapialla.. Joo-o, mutta kun nämä todella harvassa olevat käynnit eivät ole vieneet asiaa yhtään mihinkään suuntaan. Yritin kinuta lääkäriltä B-lausuntoa, että pääsisin yksityiselle... mutta kun ei. Se on kokonaan poissuljettu vaihtoehto köyhiltä ja työttömiltä.. Lääkäri sanoi, että meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta nyt, kuin, että käyt hakemassa määräämääni Sepramia apteekista!!
Itku kurkussa tulin lääkärin pakeilta.... Kunnes soitin sitten taas päivystykseen ja sanoin, että jumalauta minä en jaksa enää tätä elämää!!!! Olen ihan saaterin rikki ja kaiken avun ulkopuolella! Ei auttanut itkut. Sieltä vain todettiin, että tämä tilanne on nyt vain tämä ja vetosi resurssipulaan.
Soitin sitten sossuun.... Sossuntätit laitto vähän vipinää näihin terveysaseman mammoihin ja sain akuuttiajan.... Ja sen jälkeen olen käynyt kolme kertaa käyntivälien ollessa kuukausi tai enemmänkin.....
Voiskohan nyt korkata vähän lientä pakenemisen kunniaksi. en tiedä, tää ei kyl edistä tilannetta, mutta kun muutakaan en nyt keksi!
P.S. olen normaalisti raitis ja ainut tapani paeta todellisuutta on ollut raskas musiikki. - mars.lääkäriin
KroonistunutDebis kirjoitti:
Olen ottanut puheeksi psykiatrisella lääkärillä sen, että voitaisko selvittää mahdolliset aivosairaudet. Psykiatrinen sairaanhoitajani totesi, että mulla voisi olla ADD, jota olen itekkin epäillyt pitkään tämän hajamielisyyteni vuoksi. No Lääkäri oli sitä mieltä, että ainahan voi yrittää tutkimuksiin, vaan sinne on vain niin valtavat jonot. Laitettiin lähete HUS:iin....
Ja se tuli bumerangina takaisin. Selityksenä oli, että kuvauksen mukaan vaikuttaisi, että asiakkaalla on normaali debressio ja sitä kannattaa ensisijaisesti hoitaa perinteisellä terapialla.. Joo-o, mutta kun nämä todella harvassa olevat käynnit eivät ole vieneet asiaa yhtään mihinkään suuntaan. Yritin kinuta lääkäriltä B-lausuntoa, että pääsisin yksityiselle... mutta kun ei. Se on kokonaan poissuljettu vaihtoehto köyhiltä ja työttömiltä.. Lääkäri sanoi, että meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta nyt, kuin, että käyt hakemassa määräämääni Sepramia apteekista!!
Itku kurkussa tulin lääkärin pakeilta.... Kunnes soitin sitten taas päivystykseen ja sanoin, että jumalauta minä en jaksa enää tätä elämää!!!! Olen ihan saaterin rikki ja kaiken avun ulkopuolella! Ei auttanut itkut. Sieltä vain todettiin, että tämä tilanne on nyt vain tämä ja vetosi resurssipulaan.
Soitin sitten sossuun.... Sossuntätit laitto vähän vipinää näihin terveysaseman mammoihin ja sain akuuttiajan.... Ja sen jälkeen olen käynyt kolme kertaa käyntivälien ollessa kuukausi tai enemmänkin.....
Voiskohan nyt korkata vähän lientä pakenemisen kunniaksi. en tiedä, tää ei kyl edistä tilannetta, mutta kun muutakaan en nyt keksi!
P.S. olen normaalisti raitis ja ainut tapani paeta todellisuutta on ollut raskas musiikki.Itse en ikinä suosittele alkoholin käyttöä silloin, kun on asiat huonosti. Raskaan musiikin tilallekin suosittelisin jotain toisenlaista musiikkia, jotain iloista ja pehmeää :)
Kyllä se elämä vielä voittaa.
- Keissa
En sinulla ole MS-tautiavaan tuon valtavan paineen ja stressin vuoksi koet etteivät aivot toimi. Nyt olisi hyvä juttu, että vaihtaisit sen musiikin toisenlaiseen harrastukseen. Vaikuttaa että muistan sinun kirjoituksesi palstalla. Kyllä sinun kannattaa jatkaa elämää. Älä lannistu ja menetä toivoa. Pimeimmistäkin umpikujista on selvitty. Ei sinä olet hylkiö, vaikka nyt koet niin. Sinun elämä on yhtä arvokas kuin ihan kenellä tahansa meillä. Jospa pakottaisit itsesi liikunnan pariin ja se voisi vähentää tarvetta satuttaa kehoasi. Sinulla on hyvin paha olla ja tuo fyysinen kipu on sijaistoiminto paeta henkistä tuskaa fyysiseen kipuun.
Oletko voinut puhua asioista syvällisesti terapiassa, myös itsesi vahingoittamisesta.
Ei sitä tietenkään näin ulkopuolisena voi ymmärtää toisen tuskaa. Voimia hetkittäin. Yritän muistaa sinua Isän edessä ja puhua puolestasi, että saisit apua. - vanha.kulkumies
Kroonistunut depis.
Mitä on raskas musiikki? Itse olen aina ollut raskasmielinen, syviäkin depressioita läpi käynyt mies. Raskas taakka läheisillekin.
En suostu käyttämään lääkkeitä. unohtelu ja hajamielisyys muutenkin aina läsnä. Kuuntelen joka ilta mielimusiikkiani.
Klassisia teoksia olisi kaikilta musiikinmestareilta. Ei ole muka aikaa kuunnella vaan soittaa yotubesta mieleisiä musiikkikappaleita.
Iloliemi on riski sinänsä. Pian se hyty niistä kääntyy tappion puolelle.
Ap:n tekstistä huokuu raskas elämäntilanne monen vuoden ajalta. Sitä on raskasta lukea, mutta tsemppaukseni kuitenkin. Niitä samoja. En tiedä kuinka vanha olet, mutta sanoisin että jos olet noinkin kauan pysynyt erossa iloliemistä, koita pysyä vastedeskin. Toivottomuuden ja tuskan hoitaminen raskaalla musiikilla on tässä ihmiskunnan sivistyneisyyden alennustilassa kunnioitettavan humaani keino.
Olet yrittänyt saada apua. Pidät vaikean tilanteesi itsesi sisällä ja tuhoisuus kohdistuu itseesi. Niiden tekoja, jotka ulkoistavat henkilökohtaisen tuskan ja muuntavat sen politiikan tai uskonnon tekosyyllä lyömäaseeksi vihollisia, eli viattomia vääräuskoisia kohtaan, saamme jatkuvalla syötöllä kuulla uutisista.
Sinulla on vielä itsetuntoa ja selkärankaa jäljellä, että et heijasta tuskaasi muihin ihmisiin. Tai et kosta sitä heihin. Se on hyvin arvokasta. Sinä olet arvokas.
Itse käytän lääkkeitä ja alkoholia yhtäaikaa. Mutta useimmiten kohtuullisesti.
(on tää kirotun ärsyttävää yrittää kirjoittaa vakavasti kun vasemmalla vaihtuu jatkuvalla syötöllä e-kontaktin hymyilevät pärstät)
Niin, halusin vain sanoa, että vaikka koet ettei sinulla ole tulevaisuutta, se ei tarkoita sitä että se olisi totta. Jokaisen elämään vaikuttaa niiiiin monia voimia, ettei niitä voi ymmärtää. Eli elämäsi toivottomuus ei ole vain sinun käsissäsi. Ja yleensä kun jotain tapahtuu jollekin, niin sanotusti hyvää tai huonoa, jos haluaa arvottaa asiat, ne kuitenkin vievät omituisella tavalla eteenpäin. Jos voi sanoa eteenpäin. Ehkä ylöspäin. Ehkä sisäänpäin.
On kyllä vaikeaa "ottaa vastuu omasta elämästä" kun se tuntuu teeskentelyltä tai väkinäiseltä. Ihan kuin sitä tekisi vain muiden mieliksi, etteivät olisi niin huolissaan. Mutta kun sitä tekee tarpeeksi kauan, saattaa huomata että se onneton sisäinen minä koskettaa ulkoista kuorta, yhteiskuntakelpoisuutta. Mikään elämässä ei kasva lineaarisesti ylöspäin paitsi fyysinen ikä. Älä siis pelkää ottaa takapakkia, sillä se asettelee niitä henkisiä jalkoja maahan mistä äly ponnistaa. Ole rohkeasti heikko. Heikkona oleminen vahvistaa sinua.
Anteeksi. En tiedä tuskaasi, toivon etten vähättele sitä. Itse olen yli 40 ja hieman olen kokenut nurjaa puolta. Tähän mennessä oppinut sen että kun ihminen tuntee asioita, hyvät tunteet menee ohi nopeammin kuin huonot, mutta ne kaikki menee ohi. Tämä on rajua yksinkertaistamista, pahoittelen. Sillä välin kun odottelee niiden (huonojen ajatusten ja fiiliksien) ohimenemistä, kannattaa tehdä joutessaan asioita jotka ovat fiksuja, perusjuttuja ja me vähävaraisetkin pystymme niitä toteuttamaan: älä syö paskaruokaa (sikavehnäsokerisuolarasvaalkoholivalmisruoat), liiku vaikkei huvittaisi, pidä ystävästä kiinni, älä teeskentele (liikaa), kokeile jotain uutta, kokeile lukea kirjaa. Käy ulkona katsomassa ihmisiä.
Mulla on myös tekemistä itsetunnon kanssa ja elämän mielekkyyden kanssa, mutta kaiken painimisen jälkeen pohjavire saattaa nousta. Vaikka se koostuukin pääosin tietynlaisesta surullisuudesta kun elämä on niin kaunis mutta se vääjäämättä päättyy joskus. Tuleva sinä, kroonistunut debis, on lähempänä luonnollista kuolemaa, mutta samalla suhteellisuudentajuisempi varttuneempi aikuinen joka uskaltaa ottaa elämästä enemmän irti. Uskoa ja voimaa. Et ole yksin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1406153- 343738
Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak251955Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O181949Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.251768Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta771626Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt161542Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?141455Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni181448Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi311365