Tilastokeskuksen yliaktuaarin mukaan suomalaisten kotitalousten velkaantumisaste on EU:n keskitasoa (lainavelat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin). Vuoden 2013 lopussa velkaantumisaste oli Suomessa 119 prosenttia (Pohjoismaiden matalin), Ruotsissa 150 prosenttia ja Tanskassa yli 260 prosenttia.
.
Vuoden 2014 lopussa kotitalousten velkaantumisaste oli noussut 121,7 prosenttiin http://www.findikaattori.fi/fi/28 ja vähän päälle EU:n keskiarvon. Eurostatin tilastojen mukaan Ranskassa, Italiassa ja Itävallassa kotitalouksien tulot suhteessa velkoihin ovat parhaimmat, kun taas Tanskassa, Hollannissa ja Norjassa ( Ruotsissa) kotitaloudet ovat erityisen velkaantuneita. http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tec00104&plugin=1
Kotitalouksien velkaantumisaste EU:n keskitasoa
6
80
Vastaukset
- whoknowswins
On kokonaan toinen juttu omata palkkasummaan suhteutettuna kaksinkertainen velkasumma Tanskassa tai Hollannissa verrattuna Suomeen.
Tanskassa on runsaasti hyvin tyollistavaa pienteollisuutta ja valtio ajaa ensikadessa omien kansalaistensa etuja. Tuotannollista toimintaa ei ole samalla tavalla jouduttu lopettamaan kuin Suomessa. Pienet tuotantolaitokset ovat usein perhekeskeisessa omistuksessa ja silloin asioita katsotaan pitkalla tahtaimella. Omistajat eivat myoskaan ole irtautuneet suomalaisittain tyontekijoistaan, vaan ovat ennemminkin vastuullisia. Kun jotain keksitaan, se hyodynnetaan itse eika myyda sutena ulkomaille. Olen tyoskennellyt tanskalaisille ja tunnen asiaa sita kautta. Naapurissa heilla ei myoskaan ole Eestin kaltaista halpamaata jonne toimintoja voisi vaivattomasti siirtaa.
Sama patee pitkalti Hollantiinkin. Maa on varsin samankaltainen kuin Tanska. Alankomaille on sijainti Euroopan meriliikenteen keskuksena otollinen ja logistisista syista erittain paljon eri konsernien Euroopan paakonttoreita on Hollannissa. Toki syyna on myos verosopimusmahdollisuus, jolloin sinne liputettu firma maksaa veroja vain muutaman prosentin. Se ei tuota sellaisenaan paljoa verotettavaa, vaan verokertymat tulevat tyontekijoiden maksamina virean talouden myota. Maahan on siis haalittu tyota myos veroporkkanan avulla.
Seka Tanska etta Hollanti ovat tiheaan asuttuja maita ja syrjakylia ei ole elatettavina. Suomalainen, kepulainen siltarumpupolitiikka puuttuu noista maista.
Itse olisin levollisin mielin Tanskassa tai Hollannissa jonkun 400 tonnin asuntolainan kanssa. Suomessa taas 150 tonniakin olisi aikamoinen riski.Mitä enemmän velkaa suhteessa tuloihin, sitä ankarammin työttömyys, merkittävä korkotason nousu tai merkittävä tulojen lasku vaikuttaa. Ei siihen auta, että valtion kansantuotteen kasvu on rahtusen paremaa, kuin jossain muualla.
.
Parempi työllisyysaste ei takaa sitä hyväpalkkaista työtä, jolla velat voi hoitaa pois. Eurostatin syyskuun tilanteen mukaan työttömyysaste on Suomessa 9,5, Ruotsissa 7,2, Hollannissa 6,8, Tanskassa 6,2 ja Norjassa 4,6. Koko euroalueen keskimääräinen työttömyysprosentti on 10,8.
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Unemployment_rates,_seasonally_adjusted,_September_2015.png- whoknowswins
Kylla hollantilaiset ja tanskalaiset pankit osaavat korkoriskikartoituksen vahintaan sen mita suomalaisetkin.
Menestyvassa maassa tyottomyyden riski on pienempi ja sen riskin realisoituessa mahdollisuus uudelleentyollistymiseen on parempi kuin takkumaassa. Suomessa voi talouden sakatessa joutua tyottomaksi oikeastaan kuka tahansa ja ilman omaa syyta. Menestyvissa maissa riski on matala ja tyopaikan sailyttaminen on kiinni omasta motivaatiosta, jota asuntovelkaisilla yleensa aina on.
Tanskassa ja Hollannissa kummassakin on tapana viettaa sapattivapaita ansiosidonnaisilla. Tunnen tapauksia kummastakin maasta niin tyohistoriani kuin nykyelamantapani kautta. Tyottomyyskorvauksen taso on ainakin ollut hyvin korkea. Merkittava osa tyottomyydesta on siis oma-aloitteista, toisin kuin Suomessa.
Sita en tieda etta onko verrokkimaissa Suomen kaltainen jarjestelmallinen alaskirjaus tyottomyyden maarasta tosiasia. Suomen tosityottomyyshan on kaytannossa tuplat ilmoitettuun verrattuna kun mukaan otetaan tyottomyyden vuoksi elakoityneet, kursseilla olijat, karenssilaiset, vajaaviikkoiset ym. Tassa eras arvio:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/282018-nyt-476200-silloin-536800-vuoden-1993-synkka-ennatys-on-jo-nain-lahella
Vaikuttaa silta etta viime laman tyottomyysaste alkaa olemaan taas tosiasia. Silloinhan ei ollut nykyista valtavaa organisoitua tyottomyyden katkentajarjestelmaa kun lama iski nopeasti. whoknowswins kirjoitti:
Kylla hollantilaiset ja tanskalaiset pankit osaavat korkoriskikartoituksen vahintaan sen mita suomalaisetkin.
Menestyvassa maassa tyottomyyden riski on pienempi ja sen riskin realisoituessa mahdollisuus uudelleentyollistymiseen on parempi kuin takkumaassa. Suomessa voi talouden sakatessa joutua tyottomaksi oikeastaan kuka tahansa ja ilman omaa syyta. Menestyvissa maissa riski on matala ja tyopaikan sailyttaminen on kiinni omasta motivaatiosta, jota asuntovelkaisilla yleensa aina on.
Tanskassa ja Hollannissa kummassakin on tapana viettaa sapattivapaita ansiosidonnaisilla. Tunnen tapauksia kummastakin maasta niin tyohistoriani kuin nykyelamantapani kautta. Tyottomyyskorvauksen taso on ainakin ollut hyvin korkea. Merkittava osa tyottomyydesta on siis oma-aloitteista, toisin kuin Suomessa.
Sita en tieda etta onko verrokkimaissa Suomen kaltainen jarjestelmallinen alaskirjaus tyottomyyden maarasta tosiasia. Suomen tosityottomyyshan on kaytannossa tuplat ilmoitettuun verrattuna kun mukaan otetaan tyottomyyden vuoksi elakoityneet, kursseilla olijat, karenssilaiset, vajaaviikkoiset ym. Tassa eras arvio:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/282018-nyt-476200-silloin-536800-vuoden-1993-synkka-ennatys-on-jo-nain-lahella
Vaikuttaa silta etta viime laman tyottomyysaste alkaa olemaan taas tosiasia. Silloinhan ei ollut nykyista valtavaa organisoitua tyottomyyden katkentajarjestelmaa kun lama iski nopeasti.EU:n tilastot pyritään tekemään mahdollisimman vertailukelpoisesti. Tilastojen tekotapa on lähtökohdiltaan yhtenäinen. Enpä usko, että Suomi olisi näissä työllisyystilastoissa mikään tilastointiperiaatteiden poikkeus. Suomessa on myös EU:n matalimmat asuntolainojen korot.
whoknowswins kirjoitti:
Kylla hollantilaiset ja tanskalaiset pankit osaavat korkoriskikartoituksen vahintaan sen mita suomalaisetkin.
Menestyvassa maassa tyottomyyden riski on pienempi ja sen riskin realisoituessa mahdollisuus uudelleentyollistymiseen on parempi kuin takkumaassa. Suomessa voi talouden sakatessa joutua tyottomaksi oikeastaan kuka tahansa ja ilman omaa syyta. Menestyvissa maissa riski on matala ja tyopaikan sailyttaminen on kiinni omasta motivaatiosta, jota asuntovelkaisilla yleensa aina on.
Tanskassa ja Hollannissa kummassakin on tapana viettaa sapattivapaita ansiosidonnaisilla. Tunnen tapauksia kummastakin maasta niin tyohistoriani kuin nykyelamantapani kautta. Tyottomyyskorvauksen taso on ainakin ollut hyvin korkea. Merkittava osa tyottomyydesta on siis oma-aloitteista, toisin kuin Suomessa.
Sita en tieda etta onko verrokkimaissa Suomen kaltainen jarjestelmallinen alaskirjaus tyottomyyden maarasta tosiasia. Suomen tosityottomyyshan on kaytannossa tuplat ilmoitettuun verrattuna kun mukaan otetaan tyottomyyden vuoksi elakoityneet, kursseilla olijat, karenssilaiset, vajaaviikkoiset ym. Tassa eras arvio:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/282018-nyt-476200-silloin-536800-vuoden-1993-synkka-ennatys-on-jo-nain-lahella
Vaikuttaa silta etta viime laman tyottomyysaste alkaa olemaan taas tosiasia. Silloinhan ei ollut nykyista valtavaa organisoitua tyottomyyden katkentajarjestelmaa kun lama iski nopeasti.Lisäksi näyttäisi siltä, että Hollannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa huomattavasti suurempi omistusasukkaista on samalla näitä asuntovelkaisia talouksia. Korkotason ja tulojen muutoksilla on asuntovelkaiselle paljon suurempi vaikutus kuin velattomassa asunnossa asuvalle.
.
Tämä tilasto on vuodelta 2008, mutta mielenkiintoinen. Siitä näkee myös kuinka paljon missäkin maassa asutaan vuokralla. http://aijaa.com/V6sn9g
- rkp
kyseessä on keskiarvo. taitavat käytettävissä olevat varat ja asuntolainat olla eri osotteissa. jos ja kun työntekijät eivät osaa puolustautua palkkojen halpuutusta vastaan,luulisi asuntolaina pankin johtajan kämmenien hikoavan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad621198- 42901
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että335685- 51651
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän116636- 51628
- 93610
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38605- 76582
- 56564