On tullut tunne, että eräs henkilö sivussa on "se oikea", sielunkumppani. Ei niin mitään järkeä (EI MITÄÄN), koska musta vaan tuntuu siltä vaikka oikeesti järjellä me ollaan erilaisia. En tiedä voisiko meistä kuitenkaan tulla pysyvää paria, koska oon epävarma joistakin hänen ominaisuuksistaan pitkässä juoksussa (tämä siis järkiajattelua). Kyl luonteeltamme ollaan tosi samanlaisia uskon ja aivan samanlainen katse (samanlainen pohjimmainen luonne). Aikaisemmin meillä oli hieman liian pitkiä katseita tämän yhden kanssa ja jutustelua/seuraan hakeutumista, ei muuta. Ilmeisesti jotain kiinnostusta on ollut, mutta juuri nyt taidamme vältellä toisiamme. Tunnen välillä oloni todella hämmentyneeksi kun mietin että on vaa tämmönen intuitio, järki varoittaa ja miettii et pitäiskö lähteä mukaan...
Kuunnellakko jatkuvaa intuitiota vai järkeä
hopeareunaq
15318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Aina pitää kuunnella ensi sijassa intuitiota. Yhä sitä mieltä, sori vaan. Yksikään järkisyy ei estä muakaan toteuttamasta intuition vaatimuksia, hän itse estää. Menee hukkaan hyvä tuntemus toisesta.
Jos et luota intuitioon ja ajattelet vain järjellä et saa koskaan tietää. Pitää uskaltaa...kokeilla...ELÄÄ :)
Kirjoitit niiin osuvasti! Näin myös ajattelen eräästä....
Kumpi olet ja ketä kaipaat?
Täysin samat ajatukset mulla.
Mukava kuulla etten ole täällä ainut näitä aatteleva. Olen nainen. Se on outoa kuinka nykyään jäätyy kuullessaan sanat "silmät on sielun peili", koska tietää/tuntee sen olevan totta. Saa nähdä tuleeko tästä jotain. Itse toivoisin että tulisi, mutta se nähdään vain ajan kuluessa. Järki vain taistelee vastaan.
Älä luovuta:) Ja asiat varmasti etenevät omalla painollaan, jos niin on tarkoitettu. Edelleen sitä mieltä, että luota intuitioon!
Mitäs sellaiset ominaisuudet ovat joista järki varoittaa ?
Toisaalta, mistä sen tietää ettei se intuitio ole järjen ääni? Näkeekö jollain skannerilla mistä ne ajatuskuplat tulee.
Kohta huomaat, että olet myöhässä.
Taidan olla jo myöhässä. Sen vuoksi tässä tuskailenkin... välillemme on tullut muuri.
Ehkä aika ei ollut oikea,,ehkä se tulee vielä..sitten kun ollaan harmaahapsisia,hampaattomia mummeleita ja papparaisia..kuka tietää..
Miten niin aika ajoi ohi? Jos hän on oikeasti olemassa, keskustele hänelle! Ota selvää asioista, etc..! Mikä siinä on niin raskasta että jotkut ei pysty edes puhumaan?
Suhdeasioissa en luota enää koskaan intuitiooni, joka on ollut joka kerta väärässä. Kaikille rakkautta ei vain ole tarkoitettu. Hautaan laskua odotellessa kuluu loppuelämä. Järjen avulla koitan sinnitelä sinne saakka.
Minunkaan kohdalle ei rakkautta oltu tarkoitettu. Ehkä sekin on kohtaloon kirjoitettu kuka saa rakkautta elämään ja kuka ei. Tuota on enää turha murehtia, kaikki on mennyt niin kuin on ennalta kirjoitettu. Toisilla on useitakin rakkauksia elämänsä varrella ja toisilla kuten mulla ei ollut ensimmäistäkään. No, kun on tähän asti ilman rakkautta elämänsä ollut, niin kaipa sitä ilman selviääloppuelämänsäkin.
Joo, siis aivan ehdottomasti nyt hei valot päälle!! Ei tarvii sitten myöhemmin kysellä että missä oli kun järkeä jaettiin.