Rakkaudessa tai mikä tunnetilan nimi lieneekään, on kyse suojauksensa laskemisesta. Siitä että toiseen voi luottaa ja yhdessä on hyvä ja kotoisa olla oikeassa elämässä. Epäilen, että minä ja hän emme koskaan pääse tuohon tilaan. Hän ei pääse omasta pönötyksestään ja minä taas en omastani. Yksinkertaisesti molempien elämänkokemukset pitävät suojauksen yllä. Valitettavaa, mutta luulen että totisinta totta.
Katson asiaa tästä näkökulmasta
Realistiko
569
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Osuvasti kuvasit omaa mielenmaisemaani. Jälleen kerran.
No ei ole. Kuka vaan ei rakastu keneen vain pelkän suojauksen laskemalla. Puhut parisuhteesta enemmän kuin rakastumisesta. Parisuhteessa voi jotkut olla vain koska on hyvä ja pystyy puhumaan. Mulle se ei todellakaan riitä. Ensin on rakastuminen, sitten tulee muu mukava yhdessäolo. Ei toisinpäin.
Usko merkitsee paljon, kun noin ajattelet, voit olla oikeassa.
Miksette pönötä yhdessä. Ja kyllä miehen pönötyksestä on hyötyäkin.
Mutta hei, koska tiedostat tuon ongelman, niin pystyt(te) sille jotain tekemäänkin. Ihan eri asia olisi, jos et edes tiedostaisi sitä.