Raiskattua ei lohduta että on yksittäistapaus

Perussuomalaisten kansanedustaja ja pitkän poliisiuran tehnyt Veera Ruoho on erittäin huolissaan siitä, että turvapaikanhakijoihin kohdistuvat rikosepäilyt ovat lisääntyneet merkittävästi syksyn aikana.

Ilta-Sanomat kertoi keskiviikkona, että pelkästään marraskuussa on ilmennyt noin sata seksuaalista ahdistelutapausta, joissa epäillään tekijäksi turvapaikanhakijoita.

– Uutinen ei ole yllätys minulle. Turvapaikanhakijoista suurin osa on nuoria miehiä ja heillä on seksuaaliset tarpeet. He tuovat mukanaan kulttuurin, jossa naisten asema on heikompi kuin meillä Suomessa, Ruoho sanoo.

Joka 4-5 raiskaaja ulkomaalainen:

Joka neljäs tai viides raiskausrikoksen tekijöistä on ulkomaalainen. Poliisi on kirjannut tänä vuonna noin kymmenen rikosilmoitusta raiskauksista, joista epäillään turvapaikanhakijoita.

Ruoho on tehnyt sekä turvapaikkatutkintaa että maastakarkoitusesityksiä. Hän on myös kuullut uransa aikana lapsia, jotka on raiskattu.

– Uhria eikä omaisia lohduta, jos sanotaan, että raiskaukset ovat kuitenkin vain yksittäistapauksia. Mielestäni yksikin raiskaus on liikaa. Ulkomaalaiset ovat yliedustettuina raiskaustilastoissa. Nyt on pakko vahvistaa poliisin resursseja, sillä saahan maahanmuuttovirastokin lisää 750 henkilöä lisää hakemusten käsittelyyn.

Vanhemmilla on hätä:

Ruoho on saanut paljon yhteydenottoja lasten turvallisuuden puolesta pelkääviltä vanhemmilta, jotka kertovat erilaisia esimerkkejä seksuaalisesta häirinnästä.

– Seksuaalisävytteiset huutelut hyvinkin nuorille tytöille on yleistä silmäniskuineen. Olennaista on kuitenkin se miten erilaisten lähestymisyritysten kohteeksi joutunut kokee tilanteen. Kannustan ilmoittamaan poliisille aina, jos kokee tilanteen epämiellyttäväksi. Kyllä poliisi osaa ratkaista ylittyykö kynnys aloittaa tutkinta.

Kansalaiset vihaisia:

Raiskaus- ja ahdistelutapaukset ovat saaneet ihmiset suutuksiin.

– Ymmärrän, että kansalaiset ovat vihaisia, ja meidän kansanedustajien on otettava ihmisten reaktiot vakavasti. Yksi valtiovallan tärkeimpiä tehtäviä on kansallisen turvallisuuden takaaminen ja yhteiskuntarauhan säilyttäminen. Siinä työssä kannan vastuuni vakavasti, Ruoho painottaa.

Yhteenottoja vastaanottokeskuksissa:

Raiskausten ja ahdistelutapausten tutkinnan lisäksi poliisia on työllistänyt viime kuukausina vastaanottokeskuksissa tapahtuvat eriasteiset yhteenotot. Poliisi aikoo tiedottaa turvapaikanhakijoiden rikollisuudesta vielä tällä viikolla ja se on Ruohon mielestä oikea linja.

– Tosiasioita ei pidä hyssytellä ja poliisi toimii oikein kertoessaan rikoksista. Kansalaisilla on oikeus saada tietoa siitä, että mihin suuntaan turvallisuus kehittyy Suomessa.

Pariisin iskuissa turvapaikanhakijoita:

Noin kolmasosa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista saa myönteisen päätöksen turvapaikasta. Kielteisen päätöksen saaneilla on edessä heidän palauttaminen lähtömaihin.

– Pariisin marraskuisen terroristi-iskun tekijöiden joukossa on kaksi turvapaikanhakijaa. On tärkeää, että turvapaikkatutkinta tehdään mahdollisimman nopeasti ja tiedetään millaisia henkilöitä meillä on maassa.

– Palautuksissa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Palautukset toimivat ennaltaehkäisevästi kun turvapaikanhakijoiden lähtömaissa huomataan, että tänne ei voi jäädä ilman perusteita.

Ruohon mielestä turvapaikkatutkinnassa voisi käyttää nykyistä enemmän perustelua, jossa turvapaikkahakemus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi. Silloin kielteisen päätöksen saaneen henkilön palautusprosessi on nopeampi.

Ihmissalakuljetus kuriin:

Arviolta joka toinen turvapaikanhakija tulee nykyään Euroopan unionin alueelle ihmissalakuljettajien matkassa. Ruohon mukaan viranomaisilla riittää työtä salakuljetuksen kitkemisessä.

– Pakolaisten hätä on rikollisille iso bisnes. Esimerkiksi terroristijärjestö Isis rahoittaa toimintaansa sen avulla. Ihmissalakuljetuksen torjumisessa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi tiedustelutietojen vaihdossa eri maiden kesken. Myös suhteet Venäjään täytyy pitää kunnossa, jotta yhteistyö itärajan valvonnassa pitää, Ruoho toteaa.